Viimeksi päivitetty 14.3.2011 klo 14:32

Vanhempi tarvitsee perheen tuen opiskelulle

Teksti ja kuvat: Miia Haapala

Elinikäisen oppimisen periaate konkretisoituu lapselle jo varhain, kun töiden jälkeen isän tai äidin opiskelut jakavat perheen yhteistä aikaa. Opiskelun ja perhe-elämän yhdistäminen onnistuu, kun kaikki osapuolet joustavat.

Marleena tekee läksyjä usein yhtä aikaa äitinsä Marin kanssa.

Monen perheellisen opiskelijan arjessa on tavallista, että tiskatessa, ruokaa laittaessa tai pihaa siivoillessa saa puuhastella kaikessa rauhassa kenenkään häiritsemättä. Vaan annapa kun istahtaa tietokoneen äärelle! Pian ovat pienet kätöset vaatimassa leikkimään tai huitomassa huomiota.

Kuvatun kaltainen tilanne on tullut tutuksi kuluneen lukuvuoden aikana myös Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelmassa opiskelevalle Mari Potilalle, jonka perheeseen kuuluu miehen lisäksi kaksi lasta.

- En pysty tekemään opiskelutehtäviä työaikana, joten teen ne kotona. Kun minulta on kysytty, mistä se aika niiden tekemiseen kotona löytyy, olen naureskellut, että sitä vartenhan ovat illat, yöt ja viikonloput, lähiesimiehenä julkisella sektorilla työskentelevä Mari kertoo puolitosissaan.

Marleenan, 8, ja Larin, 4,5, äiti ei ole jäänyt ryhmässään ainoaksi iltapuurtajaksi.

- Saimmekin aluksi palautetta yliopettaja Pirkko Turjanmaalta, kun palauttelimme tehtäviä aina puolen yön paremmalla puolella, Mari tunnustaa.

Tärkeintä on perheen tuki

Mari ehti odottaa itselleen soveltuvaa jatkokoulutusta tradenomiksi valmistumisestaan saakka, eli kymmenen vuotta, ennen kuin sellainen tuli tarjolle.

- Viime keväänä sanoin miehelle, että nyt sellainen on alkamassa ja että aion hakea. Kun hyväksymisilmoitus tuli, sovimme yhdessä perheen kanssa, että molemmat osapuolet joustavat - minä ja perhe. Päätimme myös, että jos se ei kerta kaikkiaan onnistu, opiskelu saa jäädä.

Mari on tehnyt talven ajan nelipäiväistä työviikkoa pitäen perjantait vapaana.

- En käytä yleensä sitä päivää opiskeluun, vaan olen Larin kanssa kotona.

Vanhemman on vaikea saada opiskelurauhaa kotona, jos käytännöistä ei ole sovittu yhdessä.

Mari kiittelee erityisesti miestään Mikaa siitä, että aikaa ja rauhaa opiskelulle on alkanut löytyä arki-iltoina jo ennen lasten nukkumaanmenoakin.

- Jos lasten meininki alkaa kiihtyä, Mika puuttuu tilanteeseen.

Nyt opiskelemaan valituille äideille ja isille Mari haluaisikin muistuttaa perheen tuen tärkeydestä.

- Jos perhe ei tue, siitä ei tule mitään. Asioista tulisi keskustella yhdessä jo ennen opiskelun alkamista.

Aika ja aikataulut auttavat

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevien perheellisten arkea jakaa myös työnteko, mikä on jo aivan oma juttunsa. Marillekaan ei ole ollut raskasta itse opiskelu, vaan enemmänkin opiskelun, työn ja perhe-elämän yhdistäminen.

- Opiskeleminen on tavallaan kuin harrastus - tykkään opiskella. Olen nyt ehkä jopa energisempikin, kun sohvalla löhöäminen on jäänyt vähemmälle, Mari miettii.

Opiskeluajan löytyminen on Marin mukaan järjestelykysymys. Omaa ajankäyttöään joutuu miettimään tarkasti ja aikatauluja olisi hyvä noudattaa orjallisesti.

- Olen luonteeltani sellainen, että jätän hommat viime tinkaan. Tavallaan juuri se antaa työrauhan, sillä sitten kun alan töihin, olen tosissani.

Järjestelmällisyyttä Potilan perheessä on kuluneen talven aikana opetellut Marin lisäksi myös tytär Marleena, joka aloitti koulun syksyllä yhtä aikaa äitinsä kanssa.

- Marleena kysyi, monennelleko luokalle menen. Aloin laskea, että olisiko tämä nyt 17. vuosi. Marleena hämmästeli, että etkö sinä ole vieläkään oppinut tarpeeksi, Mari nauraa.

Äiti ja tytär ovat tehneet kotitehtäviään myös yhdessä. Ehkä juuri Marleenan koulun alkamisen vuoksi lapset ovat suhtautuneet äidin opiskeluun hyvin luonnollisesti.

- Marleena vertailee saamiamme läksyjä ja ihmettelee, miten paljon äidin pitää kirjoittaa.

Mari pohtii vielä, että opiskelu voisi olla kotosalla vaikeampaa pienempien lasten kuin kahden keskenään touhuilevan sisaruksen kanssa. Ajan kanssa Marleena ja Lari ovat oppineet antamaan äidille opiskelurauhan.

- Syksyllä lapset saattoivat vielä kysyä, että saanko tulla pelaamaan välillä, kun istuin kannettavan ääressä. Nyt tulevat kysymään paremminkin, että saanko pelata, kun lopetat.