Viimeksi päivitetty 14.3.2011 klo 14:32

Asenne aikuisopiskelijoihin juuri oikea

Teksti ja kuva: Anni Jyrinki

Oulun kaupungin tilakeskuksen talouspäällikkö Kari Räisänen suoritti Oamkin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ennätysajassa. Mikä sai miehen tarttumaan kiireisen työn ohessa oppikirjoihin?

Kari Räisäsen työhuone löytyy Hiirosesta, Rautaruukin vanhasta pääkonttorista.

Vuonna 1983 rakennusmestariksi, 1990 kauppateknikoksi, 2004 insinööriksi (AMK) ja vuoden 2008 joulukuussa vielä rakentamisen koulutusohjelman ylempi amk-tutkinto. Riittäisikö nyt hetkeksi?

Tähän kysymykseen Tekniikan yksikössä rakentamisen koulutusohjelmassa opiskellut Kari Räisänen vaan naurahtaa.

– Juu, eiköhän.

Kari Räisäsen työpaikka löytyy Oulun kaupungin tilakeskuksesta, jossa hän hoitaa talouspäällikön virkaa. Syy jatko-opiskelulle on kuitenkin selkeä.

– Tilakeskus muuttui kaupungin sisäiseksi liikelaitokseksi vuoden 2008 alussa. Siihen asti olin kaupungilla toimistoinsinöörinä, mutta tämän uuden viran hoitaminen vaatii ylemmän korkeakoulututkinnon.

Karin opiskelut kestivät puolitoista vuotta.

– Työ ja opiskelu tukivat koko tuon ajan toisiaan. Moni asia oli työelämän kautta tuttu, mutta vastaavasti sain opinnoista uusia taitoja uuteen tehtävääni, Kari muistelee kiitellen.

Opiskelua työajalla ja päinvastoin

Ylemmän amk-tutkinnon suorittaminen sujui Karilta rivakasti. Syy nopeaa tahtiin lienee ollut aikuiskoulutuksen vapaampi luonne.

– Suurin osa oli etäopiskelua. Noin pari kertaa kuussa oli perjantai ja lauantai opiskelua.

Ylemmän amk-tutkinnon laajuus on 60 opintopistettä. Tämä jakautuu 30 opintopisteen teoriaopintoihin sekä 30 opintopisteen laajuiseen työelämän kehittämistehtävään. Karin laatima kehittämistehtävä kantaa otsikkoa "Tilakeskuksen talouden hallinnointi ja kehittäminen".

– Onhan lopputyö iso urakka, mutta sen teko kuului osana työhöni Oulun kaupungilla. Näinpä pystyin käyttämään työaikaani sen laatimiseen.

Koska ylemmän amk-tutkinnon lopputyö on nimenomaan työelämän kehittämistehtävä, vaatii tutkinnon suorittaminen vähintään kolmen vuoden kokemusta alan työelämästä.

– Minulla ja suurimmalla osalla opiskelutovereistani oli alan työpaikka. Jos sellaista ei olisi ollut, voisi olla vaikeaa löytää yritys, jolle tehdä tuo kehittämistehtävä, Kari pohtii asiaa jälkikäteen.

Asenteet kohdallaan

Ylemmän amk-tutkinnon suorittamisesta, Tekniikan yksikön ilmapiiristä ja opetuksen laadusta Kari ei tunnu keksivän kritisoitavaa.

– Suhtautuminen aikuisopiskelijoita kohtaan tuntuu olevan juuri oikea. Opettajat ovat enemmän kollegoita kuin auktoriteetteja. Lähiopetuspäivinä sen varsinkin huomasi, koko porukan välille syntyi kunnon vuorovaikutusta. Ja ruokakin oli ihan hyvää!

Aikuisopiskelu kysyy opiskelijalta enemmän oma-aloitteisuutta ja sitoutumista kuin nuorten tutkintoon johtava koulutus, jossa opiskelu on päätoimista ja etäopiskelua ei liiemmälti ole.

– Vaikka olimmekin harvoin fyysisesti kampuksella, silti saimme opettajat tarvittaessa kiinni. Kehittämistehtäväänkin sai niin paljon ohjausta kuin tarvitsi ja varsinkin kielenhuolto pelaa, Kari vielä kiteyttää kokemuksiaan Oamkista.