Viimeksi päivitetty 14.3.2011 klo 14:32

Innovointi onnistuu englanniksikin

Teksti: Susanna Siironen Kuva: Milan Kolarovic

Kansainvälinen IP-opintojakso, Innovation in Rural Development Part 2, keräsi Luonnonvara-alan yksikköön maaliskuussa osallistujia kuudesta eri maasta. Opiskelijat tarttuivat kiinni paikallisiin ongelmakohtiin innovaation keinoin ja eri alojen asiantuntijoiden opastuksella. Hanke antaa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittajien opintoihin kaivattua kansainvälisyyttä.

Joceline Schleimer, Dalma Somogyi, Aarne Karioja, Anne-Mari Heikkinen, Janneke Vedder, Michiel Hupkes ja Tuomo Pesola esittelivät ryhmänsä tuotoksia kansainvälisen opintojakson välikatselmuksessa hymyssä suin.

Intensiiviopintojaksolla on edustettuna opiskelijoita kuudesta eri maasta: Saksasta, Hollannista, Unkarista, Tšekistä, Romaniasta sekä Suomesta. Opintojakso tarjoaa maatalouden kehittämisen koulutusohjelman opiskelijoille aimo annoksen kansainvälisyyttä, jota voi olla muutoin vaikea saavuttaa.

– Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijoistahan suurin osa on aikuisia, työssäkäyviä ja perheellisiä, joten heillä ei ole mahdollisuutta lähteä pidemmälle vaihto-opiskelujaksolle. Tämä opintojakso tarjoaa tällaista kotikansainvälistymistä, Luonnonvara-alan yksikön kv-koordinaattori Arja Maunumäki sanoo.

Kahden viikon mittainen IP -opintojakso järjestettiin Oamkissa toista kertaa. Rahoitus sille on haettu Erasmuksen Life Long Learning -ohjelmasta, jonka avulla opintojakso pyritään toteuttamaan tulevinakin vuosina.

– Siinä on sellainen kuvio, että sama korkeakoulu voi hakea apurahaa vain kolme kertaa peräkkäin. Ensi vuoden jälkeen vetovastuu on tarkoitus siirtää jollekin toiselle näistä meidän yhteistyökumppaneistamme, joka hakee tätä rahoitusta ja sillä tavalla opintojakso jatkuu. Meidän opiskelijamme lähtevät sen tiimoilta sitten kahdeksi viikoksi johonkin yhteistyökumppanimme kouluun, Arja kertoo.

Vaikkei tällä opintojaksolla ihan täysoppineeksi tulekaan, niin ainakin täällä oppii työskentelemään monikansallisessa työympäristössä, Tuomo Pesola toteaa.

Innovoidaan, innovoidaan

Opintojakson tavoite on tehdä innovaatioteoriaa ja -prosessia opiskelijoille tutuiksi konkreettisten ongelmatapausten kautta. Opintojaksolla opiskelijat on jaettu neljään ryhmään, jotka yhdessä tuutoriopettajien kanssa alkavat työstää innovaatioita.

– Ryhmät ovat jo ensimmäisenä päivänä tavanneet jonkin oikean keissin omistajan, tavallaan sen ongelman asettajan tai stakeholderin, jota he haastattelevat ja jonka avulla he määrittävät suunnan sille innovaatiolle, jota he ryhtyvät rakentamaan, ylemmän ammattikorkeakoulun koulutusohjelmavastaava Tuomo Pesola kertoo sisällöstä.

Kaikkien ryhmien keissit löytyvät Oulun seudulta. Esimerkiksi tänä vuonna yksi ryhmistä tarkasteli lähidemokratia-asiaa Oulun seudun maaseutu alueella. Tukenaan ryhmäläisillä on alansa asiantuntijoita yhteistyössä olevista kouluista. Tuomon mielestä juuri tällaista innovaation opiskelua maaseudun kehittämisen koulutusohjelmassa tarvitaan.

– Tämä syventää sitä innovaatioprosessin osaamista. Nämä maaseudun kehittäjät tarvitsevat tällaisia taitoja verkoston rakentajina ja kehittäjinä. He tulevat olemaan verkoston ylläpitäjiä ja solmukohtien välittäjiä. Heillä täytyy olla näkemys siitä, miten innovaatiota kehitetään erilaisissa prosesseissa ja heiltä täytyy löytyä osaamista myös menetelmällisesti.

Practical English

Maatalouden kehittämisen koulutusohjelman opiskelijat pääsevät opintojaksolla harjoittamaan kielitaitoaan ja luomaan tärkeitä kansainvälisiä kontakteja. Tänä vuonna opintojakson suorittanut Anne-Mari Heikkinen sanoo juuri kielitaidon kohentamisen olleen tärkeä syy siihen, miksi hän lähti mukaan.

– En ole 20 vuoteen juurikaan puhunut englantia, niin nyt oli hyvä tilaisuus muistella sitä mieleen. Kyllä minä puhumalla toimeen tulen, kun vain muistaa sanat. Mutta pakko myöntää, että sanat olivat aluksi todella hukassa. Mutta maailmassa on joutunut koluamaan niin paljon, että tietää, että vaikka avaruuteen pamautettaisiin, niin siellä toimeen tulee jollain konstilla, hän nauraa.

Kielitaidon lisäksi koetukselle laitetaan opiskelijoiden ryhmätyötaidot. Opiskelijat tulevat erilaisista lähtökohdista ja joukossa on niin ammattikorkeakoulun kuin tiedeyliopistojen kasvatteja. Työskenteleminen kahden viikon ajan vieraista kulttuureista tulleiden ihmisten kanssa antaa mukavan vastapainon oman alan piireille.

– Ainahan sitä silmät aukeat eri tavalla, kun näkee ihmisiä muista maista. Kun miettii näitä maatalousalan ihmisiä täällä koto-Suomessa ja Pohjois-Savossa, niin kyllähän nämä aika suppeat piirit on. Sitä jo tietää ja osaa käsitellä ihmisiä. Mutta kun sitä laitetaan ihan eri lähtökohdista tulevien ihmisten seuraan, niin onhan se pohtimista ja hakemista ensin, Anne-Mari sanoo.