Viimeksi päivitetty 14.3.2011 klo 14:32

Kehitystehtävä kumpuaa työyhteisön tarpeista

Teksti: Anni Jyrinki Kuva: ShutterStock

Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen opinto-oppaassa lukee: lopputyö 30 opintopistettä. Perustutkinnoissa opinnäytteen laajuus on 15 opintopistettä. Mitä muuta eroa näillä kahdella on kuin sivujen lukumäärä?

Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijalla on oltava takanaan vähintään kolme vuotta työkokemusta. Perustutkinnon opiskelija voi tulla suoraan toisen asteen koulusta ammattikorkeaan; mukanaan vain ennakko-odotukset ja -oletukset tulevasta ammatistaan.

Kun opiskelu on loppusuoralla, kummassakin versiossa on vastassa opinnäytetyö. Perustutkintoa aloittavan opiskelijan ei tarvitse koulutukseen hakeutuessaan tietää tuon taivaallista tulevan opinnäytteensä aiheesta. Ylemmän amk-tutkinnon suorittajalta aihetta kysytään jo opiskelemaan hakiessa.

Liikunnanohjaaja Kati Rantonen hakeutui opiskelemaan lempää korkeakoulututkintoa terveyden edistämisen koulutusohjelmaan vuonna 2004.

- Tuolloin puhuttiin vielä jatkotutkinnosta, koska oli menossa vasta kokeiluvaihe. Ylemmäksi amk-tutkinnoksi sitä on alettu kutsua vastasta koulutuksen vakiinnuttua, Kati muistelee viiden vuoden takaisia aikoja Oamkissa.

Hakuprosessi oli kuitenkin samanlainen kuin nykyään. Haastatteluvaiheessa Katin oli tiedettävä, millaisen työelämän kehitystehtävän hän aikoisi opinnäytteenään tehdä.

- Haastattelussa jo kysyttiin, löytyykö omassa työssä tai työpaikasta kehittämistehtävän aihetta. Toki oma aiheeni muotoutui vielä lisää opintojen edetessä.

Katin kehitystehtävä koski mielenterveyskuntoutujien liikunnan harrastamista. Aihe löytyi vaivattomasti.

- Halusin, että kehittämistehtäväni aihe liittyy omaan työhöni, jotta saisin siitä mahdollisimman paljon hyötyä ja tämä aihe myös kiinnosti minua, liikuntasihteerinä Mielenterveyden keskusliitossa työskentelevä Kati kertoo.

Kolmasosa tutkinnosta kehitystehtävää

Kati aloitti ylemmän amk-tutkinnon opiskelun tammikuussa 2004. Samaan aikaan alkoi myös kehitystehtävän suunnittelu.

- Suunnitelma muhi koko ajan mielessä ja paljon aikaa kului tietoja hakiessa.

Itse kehitystehtävän kirjoittamisen Kati aloitti syksyllä 2004 teoriapohjan valmistelulla ja työkirjan suunnittelulla. Työkirjan konkreettinen kokoaminen tapahtui ihan vuoden 2005 alussa.

- Työkirjan koekäyttö taisi olla maaliskuussa 2005. Palautteiden keräys ja analysointi tapahtui sitten loppukevään aikana. Viimeiset viilaukset työkirjaan tein niiden palautteiden pohjalta kesällä 2005, Kati muistelee aikatauluaan.

Samaan aikaan työkirjan kanssa eteni myös opinnäytteeseen kuuluvan raportin kirjoittaminen. Koko urakka valmistui vuoden 2005 syksyn lopulla.

- Kolmasosa koko tutkinnosta on tuota lopputyötä, Kati summailee ja jatkaa, että sivumäärältään kehitystehtävä on perustutkintojen opinnäytettä paljon suurempi.

Katin tekemän työkirjan laajuus on yhteensä 69 sivua ja raportin 85 sivua. Perustutkintojen lopputyön sivumäärä on noin 30 sivua, aiheesta ja koulutusohjelmasta riippuen.

Sivumäärä ei toki kerro kaikkea. Ylempien amk-tutkintojen lopputyön teoriataustan on oltava perustutkintojen vastaavaa huomattavasti laajempi. Kehitystehtävässä ei ole kyse enää oman osaamisen esittelystä, vaan oman työyhteisön ja toimintatapojen kehittämisestä.