Viimeksi päivitetty 14.3.2011 klo 14:32

Korkeakoulut kurottavat yli kansallisten rajojen

Teksti: Annika Lamberg Kuvat: Milan Kolarovic

Kansainvälisyys on yksi painopistealueista ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa. Keinot sen toteuttamiseen eroavat hieman perustutkintopuolen mahdollisuuksista.

Monet aikuisopiskelijat eivät enää halua tai voi lähteä vaihto-opiskeluun. Työelämässä oleville ja perheellisille sopii paremmin kansainvälistyminen kotimaassa. Yksi mainio väylä tähän on kansainvälinen intensiivijakso. Luonnonvara-alan yksikössä ylempää ammattikorkeakoulututkintoa opiskeleville järjestetään Innovation in Rural Development -opintojakso.

Oulun seudun ammattikorkeakoulun kansainvälistymisen yksi perusajatus on koulutuksen kehittäminen yhteistyössä korkeatasoisten ja monipuolisten kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Maaseudun kehittämisen koulutusohjelman intensiivijakso toteutetaan yhdessä kuuden eurooppalaisen korkeakoulun ja Savonia ammattikorkeakoulun kanssa, ja osallistujat tulevat samoista oppilaitoksista.

Yksi suomalaislähtöinen maaseudun innovaatio on paikallisiin toimintaryhmiin perustuva kehittämistoiminta.

Viisaat päät yhteen eri puolilta Eurooppaa

Innovation in Rural Development -opintojakson tavoitteena on antaa yleiskuva maaseudun innovaatio-tutkimuksesta Euroopassa sekä tutustua innovaatiotyökaluihin ja -johtamiseen sekä alueellisiin innovaatiojärjestelmiin. Koulutusohjelmavastaava Tuomo Pesolan mukaan on erittäin antoisaa, kun joukko asiantuntijoita kokoontuu oppimaan ja työskentelemään yhdessä kansainvälisissä ryhmissä. Kussakin ryhmässä perehdytään yhteen erityisalaan.

- Opiskelijat ovat tutustuneet ryhmänsä alaan kukin omassa korkeakoulussaan ennen tätä intensiivijaksoa. Ryhmät työskentelevät kurssilla erityisalaansa liittyvän suomalaisen tapauksen kanssa, Tuomo tarkentaa.

Paikallinen kehittämistoiminta on otettu käyttöön alkaneella EU-ohjelmakaudella koko Euroopassa.

Kansainvälistä verkostoitumista

Asiasisällön lisäksi opintojaksosta on opiskelijoille paljon muutakin hyötyä. Intensiivikurssi on hyvä tilaisuus verkostoitumiseen. Opiskelijat voivat löytää ulkomaisista korkeakouluista yhteistyökumppaneita ja jopa tukea opinnäytetyöhönsä.

- Kynnys aloitteen tekemiseen alentuu ulkomaisiin kollegoihin myöhemmin, kun heidät on jo tavannut, Tuomo huomauttaa.

Kansainvälisistä kontakteista on sekin hyöty, että opiskelijat pääsevät käyttämään oman alansa englanninkielistä sanastoa, mikä rohkaisee käyttämään kieltä jatkossa. Parantunut kielitaito myös tehostaa kansainvälistä yhteistyötä myöhemmin. Hyödyllistä on lisäksi oppia tuntemaan muita työkulttuureja ja kulttuureja yleensäkin.

Jaettu tieto on kaksinkertainen tieto

Kurssin luennoitsijat ovat oman alansa asiantuntijoita, joista osa tulee opintojakson yhteistyökorkeakouluista. Tietoa halutaan päästä vaihtamaan yli kansallisten rajojen.

- Jaamme omaa osaamistamme ja saamme uusia ideoita eurooppalaisilta kollegoiltamme suomalaiseen ympäristöön, Tuomo iloitsee.

Vastaavanlaisia kansainvälisiä intensiivikursseja on tarkoitus järjestää myös tulevina vuosina, jos vain rahoitus järjestyy. Ehkäpä suomalaisille tarjoutuu mahdollisuus lähteä silloin kansainvälistymään Saksaan, Alankomaihin, Tsekkiin - tai jonnekin muualle Eurooppaan.