Viimeksi päivitetty 14.3.2011 klo 14:32

Opiskeleminen ei ole koskaan turhaa

Teksti: Päivi Mäkinen Kuva: Pekka Kallasaari

Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Mika Haverisella on paitsi pelastusalan myös rakennusinsinöörin koulutus. Lisää pätevyyttä työelämään hän lähti hakemaan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon rakentamisen koulutusohjelmasta.

Rakennusinsinöörin koulutus toi osaamista, josta on ollut Mika Haveriselle paljon hyötyä pelastusalan tehtävissä.

Jatkuva opiskeleminen on Mika Haverisen mielestä hyvä keino pysyä kilpailukykyisenä työmarkkinoilla.

– Lukion jälkeen kävin pelastajakurssin ja toimin Oulussa palomiehenä vuosia. Osin työn ohella opiskelin Oulun teknillisessä oppilaitoksessa rakennusinsinööriksi, kertoo Mika.

Samaa tahtia hän suoritti myös pelastusalan päällystötutkinnon. Rakennustekniikkaa Mika lähti opiskelemaan, koska mielessä oli tuolloin siirtyminen palopäälliköksi maaseudulle. Tehtävässä sekä pelastus- että rakennusalan osaamisesta olisi ollut hyötyä.

Vuosien mittaan työura eteni ja Mika toimi Oulun palolaitoksella asemamestarina, palomestarin sijaisena, apulaispalopäällikkönä ja palopäällikkönä. Ajan mittaan myös pelastuslaitoksen organisaatio muuttui ja osaksi siitäkin syystä ajatus palopäälliköksi lähtemisestä jäi.

Työn ohessa AMK-insinööriksi

Teknillisen oppilaitoksen aikaisen opettajansa kanssa sattumalta törmättyä virisi ajatus insinööritutkinnon suorittamisesta ammattikorkeakoulussa. Amk-tutkinto antaisi laajemmat mahdollisuudet jatko-opintoihin ja täyttäisi julkishallinnon tehtävien kelpoisuusvaatimukset.

Koska tavoite ei vaikuttanut mahdottomalta, lähti Mika opiskelemaan työn ohessa ja valmistui Oamkista 2005. Rakennusinsinöörin töitä hän ei ole tehnyt kuin lähinnä harrastusluonteisesti. Rakennusalan opinnot olivat kuitenkin erinomainen perustietopaketti, josta on ollut ja tulee olemaan paljon hyötyä monessa yhteydessä.

Sammutustöitä johtaessa ja palotarkastuksessa esimerkiksi rakennustapojen ja rakenteiden laaja tunteminen on ollut ehdoton etu. Turhaa ei ole ollut jo teknillisen oppilaitoksen aikoina tullut perustietämys esimerkiksi vesijohtoverkoista ja niiden mitoittamisesta.

Aikuisopiskelija on alansa ammattilainen

Tekniikan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa Mika alkoi opiskella pari vuotta sitten. Opinnoissaan hän pyrki laajentamaan teoriatietojaan alalta ja valitsi lainsäädäntöä ja esimerkiksi pelastusalaa lähellä olevia paloturvallisuutta koskevia opintojaksoja.

Opintojen antiin hän on tyytyväinen. Kiitosta saa myös opettajien kannustava ja omaehtoisesti tietoa hankkimaan ohjaava suhtautuminen.

– He myös arvostivat opiskelijoiden työelämässä saamaa tietämystä, Mika sanoo.

Opiskellessa muodostui myös tärkeitä verkostoja eri alojen ammattilaisiin. Työaikaa Mika joutui käyttämään opintoihin hyvin vähän. Lähiopetusta oli pääasiassa viikonloppuisin. Hän sanoo opiskeluun käytettävän ajan olevan kuitenkin aina jostain muusta pois. Kotitehtävät olivat usein varhaisen aamun tai myöhäisen illan ohjelmaa. Opinnot etenivät aikataulussa ja Mika valmistui tammikuussa 2009.

Jatkuvasti itseään kouluttavan miehen suunnitelmissa ei tällä haavaa ole ainakaan tutkintoon johtavaan koulutukseen hakeutuminen. Lyhyemmät kurssit sen sijaan voisivat olla nyt paikallaan.

– Tulevaisuus näyttää, onko ylemmästä amk-tutkinnosta etua esimerkiksi työhönottotilanteessa, jossa toisella hakijalla on tiedekorkeakoulun ylempi tutkinto, Mika pohtii.

Oli miten oli, opiskeluun käytetty aika ei hänen mielestään mene ikinä hukkaan.




Viimeisimmät artikkelit

Hae artikkeleista

  • | Osio

Oamk muualla

Facebook Facebook Facebook