Viimeksi päivitetty 22.3.2011 klo 09:41

Uusi ovi aukeni työelämään

Teksti: Annu Hattunen Kuva: Sanna Tapio

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut sairaanhoitaja Hilkka Herlevi arvioi, että eri aloilta tulevat opiskelijat antavat opiskeluun oman mausteensa.

Sairaanhoitaja Hilkka Herlevi kollegansa Kirsti Sirenin kanssa Keski-Pohjanmaan Keskussairaalan osasto 10 kansliassa.

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma houkuttelee opiskelijoita usealta eri ammattialalta.

– Aluksi oli outoa, kun ryhmässä oli opiskelijoita hyvin monenlaisista työyksiköistä ja tuntui, ettei meillä ole edes yhteistä kieltä, mutta lopulta se kääntyi rikkaudeksi, muistelee syyskuussa 2010 opintonsa päättänyt Hilkka Herlevi.

Sairaanhoitajaksi 1999 valmistunut Hilkka haki ylempään ammattikorkeakoulututkintoon kehittääkseen ammattitaitoaan ja testatakseen omia rajojaan. Ammattikorkeakoulu oli hänelle myös entuudestaan tuttu opiskeluympäristö.

Aluksi oli outoa, kun ryhmässä oli opiskelijoita hyvin monenlaisista työyksiköistä ja tuntui, ettei meillä ole edes yhteistä kieltä, mutta lopulta se kääntyi rikkaudeksi.

– Olen aiemmin suorittanut lääkehoidon sekä syöpäpotilaan hoidon ammatilliset erikoistumisopinnot ja ajattelin, että ylempi tutkinto aukaisee ovia tulevaisuudessa. Erikoistumisopinnoista ei saa vastaavaa pätevyyttä kuin tutkinnosta.

Opinnäytetyönä saattohoidon kehittäminen

Hilkka työskenteli vielä opintojen aikana Keski-Pohjanmaan keskussairaalan kirurgisella vuodeosastolla, ja myös opinnäytetyön idea tuli omasta työyhteisöstä.

– Meillä hoidetaan paljon syöpäpotilaita, ja useissa kehityskeskusteluissa oli tullut esille, että saattohoidon toteutusta olisi tarpeen järkeistää ja suunnitelmallistaa.

Hilkan opinnäytetyö sisälsi kuolevan potilaan hoitoon liittyviä ohjeistuksia sekä kartoituksen maakunnan terveyskeskusten saattohoitoresursseista. Lisäksi hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin alueellinen koulutuspäivä kuolevan potilaan hoidosta.

Oamkissa ammatillisia erikoistumisopintoja suorittanut kollega Johanna Oikemus-Määttälä teki opinnäytetyönään osastolle saattohoitosuunnitelmarungon ja -ohjeistuksen. Kahden työn tuotokset muodostivat kattavan tietopaketin henkilökunnan käyttöön.

– Tärkeintä on, että hoitolinjaus on selkeä ja yhdenmukainen. Saattohoito on valtakunnallisestikin epätasa-arvoista asuinpaikkakunnasta riippuen, Hilkka tiivistää.

Tehtävät linkittyivät työelämään

Hilkka arvioi Oamkin koulutuksen tasoa hyväksi ja kehuu opetuksen järjestelyjä. Esimerkiksi kahden lähiopetuspäivän järjestäminen kuukausittain oli helppoa vuorotyötä tekevälle, vaikka matkaa Kokkolasta Ouluun kertyikin.

Työskentelytavat olivat monipuolisia, opettajat innostavia ja etätehtävät työelämälähtöisiä sekä erittäin ajankohtaisia. – Monesti huomasin, että tämähän on juuri sitä, mitä työelämässä parhaillaan kehitetään. Eri tehtävät linkittyivät hyvin toisiinsa, Hilkka sanoo.

Valmistuttuaan hän työskenteli projektipäällikkönä kolme kuukautta kestäneessä palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kehittämisprojektissa, jonka toinen vaihe jatkuu vielä tänä keväänä. Tällä hetkellä Hilkka työskentelee projektipäällikkönä KYTKE-osahankkeessa, jossa kehitetään aivohalvauspotilaan kuntoutusprosessia. Hänen mukaansa molemmissa hankkeissa pääsee hyödyntämään koulutuksessa saatuja tutkimus- ja kehitystyön taitoja.

Jos jotain nyt tekisi toisin, niin opinnäytetyön aiheen Hilkka olisi voinut lyödä lukkoon jo opintojen alussa.