Viimeksi päivitetty 28.3.2011 klo 11:27

Kohti kehittämistehtävää jo alkumetreillä

Teksti ja kuva: Annu Hattunen

Kun tutkinnosta puolet on varattu opinnäytetyön tekemiselle, on selvää, mihin ajatukset opinnoissa kannattaa suunnata heti alussa.

Muun muassa Raatin stadionin urakassa vastaavana työnjohtajana ollut Sami Orajärvi sanoo, että ylemmän amk-tutkinnon opinnoissa parasta oli toisilta ammattilaisilta oppiminen.

Tekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto jakautuu rakentamisen koulutusohjelmassa 30 opintopisteen teoriaopintoihin ja 30 opintopisteen laajuiseen työelämän kehittämistehtävään, joka tehdään opinnäytetyönä.

Oululainen Sami Orajärvi tunnustaa, että alussa opinnäytetyön laajuus hieman mietitytti.

– Pakko myöntää, että katsellessani niitä opintopistemääriä tajusin, kuinka laaja kehittämistehtävä on insinöörityöhön verrattuna, opintojen loppuvaiheessa oleva Sami sanoo.

Hän oli miettinyt kehittämistehtävän aiheen jo koulutukseen hakeutuessaan, ja sama suunnitelma piti. Sami tutkii parhaillaan, kuinka infraurakoiden jälkilaskentaa kannattaa tehdä eli miten esimerkiksi urakan taloudellista toteutumista pitäisi sen valmistuttua tarkastella.

– Pohdimme työpaikallani, mistä aiheesta olisi eniten hyötyä ja missä voisimme tehostaa. Vain otsikkoa jouduttiin hieman rajaamaan, mutta muuten aihe pysyi samana, Viherrengas Järvenpää Oy:ssä vastaavana työnjohtajana työskentelevä Sami kertoo.

Oamk oli Samille tuttu paikka, sillä hän on valmistunut Tekniikan yksiköstä insinööriksi (AMK) 2004. Uudessa tutkinnossa hänen mielestään parasta ovat olleet eri työtehtävistä tulleet opiskelukaverit ja ammatillisten ajatusten jakaminen.

– Opiskelussa on muutenkin ollut hyvin ammatillinen ote.

Opiskelijaryhmä tukee

Koulutusohjelmavastaava Jyrki Röpelisen mukaan tekniikan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon selkärangan muodostaa opinnäytetyö, josta esitetään alustava suunnitelma jo hakuvaiheessa.

On tärkeää, että ensimmäisen vuoden syksyllä opinnäytetyön aloitusseminaarissa käydään töiden aihiot yhdessä läpi ja työn etenemistä tuetaan väli- ja loppuseminaareissa.

– Töitä voivat näin kommentoida ohjaavien opettajien lisäksi muut opiskelijat, joilta löytyy usein paljon ideoita, Jyrki kertoo.

Kaikki opinnäytetyöt ovat todellisia oman työpaikan kehittämishankkeita, joihin opiskelijan oma henkilökohtainen tavoite eli tutkinto sekä opiskelijaryhmän ja ohjaavien opettajien tuki tuovat Jyrkin mielestä lisäpotkua. Työnantaja saa silloin työlle motivoituneen tekijän vastapainoksi siitä, että on mahdollisesti valmis joustamaan työajoissa opiskelun aikana.

Koulutuksen teemat tulevat työelämästä

Jyrkin mukaan tutkinnon filosofia on, että koulutuksella pyritään syventämään tai laajentamaan ammatillista osaamista.

– Siinä on siis kaksi erilaista ulottuvuutta ja on hieman opiskelijan taustoista kiinni, kumpaa se on enemmän.

Tutkinnon yhteisiin opintoihin kuuluu tutkimus- ja kehittämismenetelmäopintoja sekä rakennustuotannon johtamiseen, korjausrakentamiseen ja lainsäädäntöön liittyviä opintoja. Syventävät opinnot voi suunnata talonrakennustekniikan tai yhdyskuntatekniikan korjausrakentamiseen.

Koulutusohjelman opetussuunnitelmia tarkastellaan muutaman vuoden välein ja sen tuloksena suunnitelmaan pyritään aina rakentamaan jokin osaamisteema.

– Nyt alkavassa koulutuksessa teemana on korjausrakentaminen molemmissa suuntautumissa eli talonrakennuksessa ja yhdyskuntatekniikassa. Tämä teema on lähtöisin työelämän tarpeista, Jyrki kertoo.