Älyllistä haastetta aikuiseen makuun

Teksti: Riikka Vuorijärvi Kuva: Petteri Löppönen

Perheen ja opintojen yhdistäminen on stressaavaa, mutta mahdollista. Uuden oppiminen tuo virikettä aivoille ja vastapainoa perhe-elämälle.

Ylempää amk-tutkintoa opiskeleva Essi Xiong (oik.) on töissä toimintaterapeuttina Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Kuvassa mukana toimintaterapeutti Markku Lehtiniemi ja toimintaterapeuttiopiskelija Inez Van Den Berghe Belgiasta.

Opinnot, työ ja neljä lasta mahdoton yhtälö? Ei välttämättä. Opinnot sujuvat pientenkin lasten kanssa, jos sosiaalista tukea saa tarpeeksi. Toisaalta opiskella voi ilman kodin ulkopuolista tukiverkostoakin, jos opinnoilla on perheen tuki.

Essi Xiong opiskelee kuntoutuksen ylempää ammattikorkeakoulututkintoa, tekee päivätyötä toimintaterapeuttina ja pyörittää kotia, jossa on neljä 11–18-vuotiasta lasta.

Kokemusten jakaminen ryhmässä ja sähköisissä oppimisympäristöissä laajentaa näköalaa.

- Missään nimessä opiskelu ei olisi onnistunut silloin, kun lapset olivat pieniä, Essi toteaa.

Essi lähti opiskelemaan, koska kaipasi rutiinien oheen lisää älyllistä haastetta. Ylempien amk-opintojen tutkiva, pohtiva ja innovatiivinen ote innostaa häntä.

- Kaikelle etsitään taustaa tutkimuksesta ja kirjallisuudesta, mutta kuitenkin opiskelu kiinnittyy ajankohtaisiin käytännön hankkeisiin. Kokemusten jakaminen ryhmässä ja sähköisissä oppimisympäristöissä laajentaa näköalaa.

Arki-illat perheen ehdoilla

Into opiskeluun nostaa arjen yläpuolelle, mutta paineensietokyky on koetuksella. Riittämättömyyden tunne on jatkuva seuralainen. Kaikkea ei pysty tekemään niin perinpohjaisesti kuin haluaisi. On vedettävä raja siihen, kuinka paljon uhraa aikaa opinnoille.

- Onneksi pystymme suorittamaan opintoja paljon etänä ja omaan tahtiin. Läsnäoloa vaativia opintoja on pääosin kahdesti kuukaudessa.

Itsenäisesti suoritettavat opinnot on hoidettava usein yön tunteina ja viikonloppuisin. Arki-illat menevät pitkälti lasten harrastuksiin.

- En voi ajatellakaan, että opiskelisin arkisin lasten hereilläoloaikana. Sitä olen yrittänyt huonolla menestyksellä.

Essin opiskelutovereissa on paljon perheellisiä, iältään kolmikymppisistä 45-vuotiaisiin.

- Paljon on myös kiinni siitä, minkä ikäisiä lapset ovat, ovatko he terveitä ja nukkuvatko hyvin, Essi toteaa.

Essi opiskelee nyt viimeistä lukukautta, ja perheessä aletaan jo odottaa valmistumista. Sen verran hän on kuitenkin jäänyt opiskelun koukkuun, ettei pidä jatko-opintoja mahdottomina. Tuleva kuntoutuksen erityisasiantuntija saattaa jatkossa innostua pätevöitymään lisää.