Ylemmät korkeakoulututkinnot 10 vuotta

Teksti ja kuva: Jaana Skyttä

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on juurruttanut paikkansa vahvasti Oamkissa kymmenen vuoden aikana. Lukuisat opiskelijat ovat tutkinnon suoritettuaan päässeet urallaan menestyksekkäästi eteenpäin.

Lea Rissanen (edessä), Jaana Isopahkala ja Sirkka-Liisa Halme sanovat, että ylempi korkeakoulututkinto on kehittynyt kymmenen vuoden aikana paljon ja kehitystyö jatkuu ajan haasteisiin vastaten.

Kun ammattikorkeakoulut 1990-luvulla perustettiin, nousi jo pian ajatus jatkotutkinnosta.

Oamkissa jatkotutkintokokeilu aloitettiin Sosiaali- ja terveysalan sekä Tekniikan yksiköissä.

- Opetusministeri Maija Raskin yhteydenoton ja silloisen yksikön johtajan Annikki Lämsän ehdotuksen innoittamana teimme jatkotutkintokokeiluhakemuksen vuonna 2000 yhteistyössä Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulujen kanssa. Opetus alkoi pari vuotta myöhemmin, muistelevat koulutusohjelmavastaava, yliopettaja Lea Rissanen ja tutkimustyön opinnoista vastannut yliopettaja Sirkka-Liisa Halme Sosiaali- ja terveysalan yksiköstä.

Ensimmäinen koulutusohjelma oli Terveyden edistäminen ja ehkäisevä työ. Tekniikan yksikössä Korjaus- ja täydennysrakentaminen.

Molemmissa yksiköissä koulutus vakinaistettiin vuonna 2005. Asteittain koulutusohjelmia saatiin lisää ja ylempi ammattikorkeakoulututkinto laajeni muihinkin yksiköihin.

Kehittämistehtävän suunnittelussa onnistuttiin

Suunnittelutyö vei alkuvaiheessa opettajien aikaa iltaisin, viikonloppuisin ja joskus öisinkin, mutta työ palkittiin.

- Opinnäytetyönä tehtävä työelämän kehittämistehtävä suunniteltiin poikkeamaan selkeästi perustutkinnon opinnäytteestä kiinteällä työelämäyhteydellä. Laadullisesti kehittämistehtävä vastaa yliopiston maisteritasoa. Se on työelämälähtöinen, työkäytäntöjä kehittävä, mutta tieteelliset kriteerit täyttävä, tieteellistä tietoa hyödyntävä työ, yliopettajat kertovat.

Vuonna 1998 sosionomiksi valmistunut Jaana Isopahkala suoritti ylemmän amk-tutkinnon ensimmäisten opiskelijoiden joukossa.

- Halusin kehittyä eteenpäin. Oli rikasta, kun laaja-alaisessa koulutuksessa opiskelijoita tuli eri sosiaali- ja terveysalan ammattialoilta. Tosin työpaikalla tutkinnon tarpeellisuus piti perustella ja markkinoida perinpohjaisesti, Jaana muistelee.

Hän on menestynyt valmistumisensa jälkeen hyvin. Oulun kaupungilla vastaavana ohjaajana työskentelevä Jaana aloittaa toukokuussa kaupungin palveluesimiehenä ikäihmisten palveluissa. Lisäksi hän suorittaa opettajan pedagogisia opintoja Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Tulevaisuudessa tarvitaan entistä enemmän joustavuutta ja jo aikaisemmin opitun tunnistamista ja tunnustamista osaksi tutkinnon hyväksymisiä.

Käynnistymisongelmat sävyttivät alkuvuosia Tekniikan yksikössä

Tekniikan yksikössä ensimmäinen vuosi oli vaikea.

- Kukaan ei oikein ollut ylemmästä amk-tutkinnosta kiinnostunut. Me emme sitä halunneet, ei myöskään teollisuus, jonka kanssa teemme paljon yhteistyötä. Määräys tuli opetushallinnosta, sanoo Pekka Nykyri Tekniikan yksiköstä.

Ongelmia tuotti sekin, ettei päteviä hakijoita ollut alkuvaiheessa riittävästi.

- Meillä on yhä vaikeuksia saada opintoryhmiä täyteen. Tekniikan puolella ylempi korkeakoulututkinto ei ole saanut sellaista asemaa, että se houkuttelisi, koska varsinaisesta tutkinnosta on hyötyä vain julkishallinnon viroissa. Yksityisellä sektorilla kyllä halutaan jatkokoulutusta, mutta joustavammin sitä saa erikoistumisopinnoista.

Pekka harmitteleekin sitä, ettei opetushallinnossa tunnisteta eikä tunnusteta eri alojen eroavaisuuksia.

Katse tulevaisuuteen

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on kehittynyt koko olemassa olonsa ajan ja työ jatkuu.

Vastikään Oamkissa aloitettiin projekti, jossa ylemmän amk-tutkinnon opettajat suunnittelevat yhteisiä opintoja eri yksiköiden välillä.

- Esimerkkinä voisi mainita yrittäjyyteen, innovatiiviseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja johtamiseen liittyvät opinnot, Lea ja Sirkka-Liisa sanovat.

Sosiaali- ja terveysalan yksikössä yamk-tutkintoa uudistetaan ja yksikkö on hakenut yhtä ylempää sosiaali- ja terveysalan amk-tutkintoa, joka yhdistää koulutusohjelmat.

- Tulevaisuudessa tarvitaan entistä enemmän joustavuutta ja jo aikaisemmin opitun tunnistamista ja tunnustamista osaksi tutkinnon hyväksymisiä. Meidän on muututtava ajan mukana, Lea toteaa.

Tutkintojen sisällöistä päätettäessä on myös huomioitava kansainvälistymisen ja teknistymisen mukanaan tuomat arvomaailman ja eettisten periaatteiden päivittämiseen liittyvät haasteet.

- Sieltä löytyy oleellinen kivijalka palvelujen ja koulutuksen laadulle, Lea ja Sirkka-Liisa painottavat.

Pekka pitää Tekniikan yksikössä ylempiä amk-tutkintoja varten kehitettyä konseptia toimivana.

- Suuntaamme koulutusohjelmia eri vuosina eri aloille tarpeen mukaan. Näin saamme saman alan ihmisiä tiettyinä aloitusvuosina ja säästämme kustannuksissa, hän sanoo.




Viimeisimmät artikkelit

Hae artikkeleista

  • | Osio

Oamk muualla

Facebook Facebook Facebook