Lasten terveyden ja hyvinvoinnin puolesta

Teksti: Miia Kärnä Kuva: Pekka Kallasaari

Fysioterapeutti (ylempi YAMK) Sanna Rantalan ja toimintaterapeutti (ylempi AMK) Pirjo Lappalaisen opinnäytetöissä keskityttiin lapsiperhepalveluiden kehittämiseen.

Työn ohessa syntynyt käsitys lasten kuntoutuspalveluiden kehittämisen tarpeesta perusterveydenhuollossa haastoi Sanna Rantalan ja Pirjo Lappalaisen tarttumaan aiheeseen ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavissa opinnoissaan. Tuolloin Tyrnävän terveyskeskuksessa fysioterapeuttina työskennellyt Sanna tutki aihetta terveyden edistämisen näkökulmasta ja toimintaterapeuttitaustan omaava Pirjo kuntoutuksen kannalta.

– Perusterveydenhuollon rooli lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisessa ja terveyden edistämisessä on erityisen merkittävä nyt ja etenkin tulevaisuudessa, Sanna muistuttaa.
– Tulevaisuudessa on tärkeää tarjota lapsiperhepalveluita lähellä perheiden arkea ja arkiympäristöjä ja riittävän varhaisessa vaiheessa, Pirjo jatkaa.

Käytännössä esimerkiksi perhekeskus- ja hyvinvointineuvolat ovat naisten mukaan yhä useammin perheiden ja eri ammattihenkilöiden kohtaamispaikkoja, mikä edellyttää työntekijöiltä uudenlaisten, verkostomaisten työtapojen hallintaa.

– Sen vuoksi myös me opiskelimme kuntoutuksen ja terveyden edistämisen opintokokonaisuuksia yhdessä.

Toimintamalli lasten kuntoutukseen

Oulunkaaren alueen kuntien lasten kuntoutuspalveluiden toimintaa alettiin kehittää vuonna 2011 yhdessä palveluita käyttävien perheiden, ammattihenkilöiden sekä johdon edustajien kanssa. Lasten kuntoutuspalvelut eri kunnissa haluttiin yhtenäistää monialaiseksi kokonaisuudeksi. Toisaalta myös lasten kuntoutuspalveluiden kysyntä ja tarjonta jakautui epätasaisesti painottuen korjaavaan, yksilö- ja terapiapainotteiseen toimintaan.

– Halusimme saavuttaa toimintamallin, joka takaisi riittävän varhaisen ja oikeanlaisen tuen lapselle ja hänen perheelleen. Mitä varhaisemmin lapsen ja perheen tarpeeseen vastataan, sitä pienemmillä toimenpiteillä ja resursseilla yleensä selvitään, Pirjo kertoo.

Lasten ja nuorten toimintaterapian parissa muun muassa lastensuojelu- ja vammaispalvelualalla sekä erikoissairaanhoidossa työskennellyt Pirjo halusi oppia enemmän alueellisesta kuntoutusjärjestelmästä sekä perusterveydenhuollon toiminnasta kehittämisen näkökulmasta.

– Tutkintoon johtavaan koulutukseen lähdin halusta kehittää itseäni ammatillisesti ja kiinnostuksesta oman alani kehittämiseen. Lisäksi halusin oppia ymmärtämään sosiaali- ja terveysalan asioiden ja ilmiöiden taustoja laajemmin.

Toimintaterapeutin opinnäytetyön tuloksena rakentui Oulunkaaren kuntayhtymän viiden kunnan alueelle ulottuva perhelähtöinen lasten kuntoutuksen toimintamalli, johon sisältyy Oulunkaaren lasten hyvä kuntoutuskäytäntö, perhelähtöinen lapsen kuntoutuksen prosessimalli sekä suositukset lasten hyvää kuntoutuskäytäntöä edistävistä menetelmistä.

– Opinnäytetyö on osa laajempaa lasten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvää kehittämistoimintaa Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomessa, joten tuloksista hyötyvät Oulunkaaren kuntayhtymän lisäksi myös muut alueen toimijat ja ennen kaikkea monialaisia, matalan kynnyksen palveluja tarvitsevat lapset ja perheet.

Tukea lapsiperheiden elämäntapamuutoksiin

Sannan opinnäytetyössään tuottama perheliikuntamalli on suunniteltu työvälineeksi erityisesti lapsiperheen elämäntapamuutoksissa tukemiseen. Perheliikuntamallin kehittämisprosessiin liittyvään tutkimukselliseen toimintaan osallistui ylipainoisten ja karkeamotorisesti kömpelöiden 5–6-vuotiaiden ja heidän vanhempiensa yhteinen pilottiryhmä. Perheliikuntamallin ja -ryhmän nimi LYSTI ei kuitenkaan muistuta kömpelyydestä tai ylipainosta.

– LYSTI tulee sanoista "liikutaan yhdessä sydämen ja tunteen innoittamina". Kehittämäni perheliikuntamalli mahdollistaa yksilöille ja ryhmille onnistumisen kokemuksia, jokaisen ainutlaatuisten vahvuuksien löytymistä, liikunnan iloa ja matalan kynnyksen peruspalvelujen saatavuutta ja monipuolistumista. Perheen omat voimavarat ja osallisuus sekä niiden tukeminen ovat toiminnan tärkeintä ydintä, Sanna korostaa.

Suomen Sydänliitto ry:n Neuvokas Perhe -menetelmä laadukkaine ohjausmateriaaleineen ja kuvineen otettiin opinnäytetyön aikana käyttöön niin terveyskeskuksen fysioterapiayksikössä, lastenneuvolassa kuin äitiysneuvolassakin.

– Näin elämäntapamuutoksissa tukemisen kieli lapsiperhetyössä säilyi yhtenäisenä. Muun muassa liikuntaan, ravintoon, perheen yhteiseen aikaan ja uneen liittyviä asioita kerrattiin samoilla kuvilla.
Monimuotoinen työn ohessa opiskelu sopi hyvin omaan elämäntilanteeseeni

Malli toimii yhteistyövälineenä myös perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä.

– Perheliikuntamalli toimii lapsiperhepalveluna sekä varhaisen tuen työvälineenä jo ennen tarvetta lähettää asiakasta erikoissairaanhoitoon. Ylipainon suhteen aiemmin vallinnut passiivisempi punnituksiin ja keskusteluihin nojaava seurantalinja on mahdollista korvata aktiivisella, tuetulla ja mukavalla yhteisellä toiminnalla.

Sannan mukaan toteutunut kehittämistoiminta tukee tuloksekkaan yhteistyön kehittymistä eri toimijoiden välillä sekä avartaa yhteistyön laajentamiseen tarvittavaa ajattelua myös oman toimintayksikön ja -ympäristön ulkopuolelle.

– Opinnäytetyöni vahvisti käsitystä lapsen, vanhempien ja lapsiperheen äänen kuulemisen merkityksestä palvelujen parantamisessa sekä tarpeesta kehittää perusterveydenhuollon palveluja ennaltaehkäisevämpään ja vanhemmuutta tukevampaan suuntaan.

Ikuinen tiedonjano

Jatkuva tiedon päivittämisen tarve on olennainen osa niin toimintaterapeutin kuin fysioterapeutinkin ammattia.

– Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa yhdistyi itselleni mielekkäällä tavalla teoreettinen tieto, yhteiskunnallinen näkemys sekä käytännön työelämälähtöinen kehittäminen, Pirjo kehuu.

Nykyään tuntiopettajana Sosiaali- ja terveysalan yksikössä työskentelevä toimintaterapeutti viimeistelee parhaillaan opintojaan Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Sanna puolestaan suoritti Perhekeskusosaajan ammatilliset erikoistumisopinnot yhtä aikaa ylemmän amk-tutkintonsa kanssa.

– Monimuotoinen työn ohessa opiskelu sopi hyvin omaan elämäntilanteeseeni, Sanna vahvistaa.

Vaikka opiskelu vaati molemmilta oman ajankäytön suunnittelua, pitkäjänteisyyttä ja sitoutumista, opiskeluaika kokonaisuutena tuntui mielekkäältä.

– Mukavan porukan kanssa vietti aikaansa mielellään ja verkko-opiskelu mahdollisti perheellisellekin hyvin opintojen suorittamisen, Pirjo toteaa.

Todisteeksi tästä Pirjo kertoo käyneensä useat verkkokeskustelut jalkapallokentän laidalla odottaessaan poikaansa harjoituksista.

Tutustu opinnäytetöihin ammattikorkeakoulujen julkaisuarkisto Theseuksessa:

Lasten kuntoutuksen toimintamallin kehittäminen Oulunkaaren alueella Perheliikuntamalli lapsiperheiden elämäntapamuutoksissa tukemiseksi




Viimeisimmät artikkelit

Hae artikkeleista

  • | Osio

Oamk muualla

Facebook Facebook Facebook