Viimeksi päivitetty 14.3.2011 klo 14:32

Yleistä ylemmistä

Teksti: Miia Haapala Kuvitus: Mira Torvinen-Määttä

Ammattikorkeakoulusta valmistuneen ei ole tarvinnut enää viime vuosina selailla pelkästään yliopistojen verkkosivuja jatkokoulutusta etsiessään. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on vakiinnuttanut paikkansa osana eurooppalaista ja suomalaista korkeakoulujärjestelmää.

Useat ammattikorkeakoulusta valmistuneet ovat kohdanneet jossain vaiheessa ajatuksen opintojen jatkamisesta. Ylemmän korkeakoulututkinnon vaatimus uralla etenemiseen tai ammatillisen osaamisen syventämisen tarve pakotti aiemmin vertailemaan pelkästään yliopistojen tarjoamia, parivuotisia maisteriohjelmia. Kaikille jatkokoulutusta etsiville ei maisteriohjelmista kuitenkaan löytynyt sopivaa.

Helpotusta tilanteeseen tuli vuosina 2002–2005, jolloin toteutettiin ylempään amk-tutkintoon johtavan koulutuksen kokeiluvaihe.

– Jatkotutkinnoista ryhdyttiin keskustelemaan jo vuonna 1997. Suunnitteluvaiheessa tavoitteena oli luoda uusi tutkinto ammattikorkeakoulusektorille ja käynnistää jatkotutkinnot aloilla, joilla työelämän ilmeisimmät tarpeet sitä edellyttivät. Lähtökohtina painottuivat tuolloin erityisesti tekniikan ja liikenteen sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan tarpeet, koulutussuunnittelija Johanna Huttunen opintotoimistosta kertoo.

Oulun seudun ammattikorkeakoulussa ensimmäisinä jatkotutkintokokeiluina aloitettiin terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn sekä korjaus- ja täydennysrakentamisen koulutusohjelmat. Syksyllä 2008 tullaan todennäköisesti käynnistämään koulutus jo seitsemässä ylempään amk-tutkintoon johtavassa koulutusohjelmassa.

Tärkeintä on työelämälähtöisyys

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto tuottaa ylempää korkeakoulututkintoa vastaavan kelpoisuuden sekä antaa valmiudet oman alan vaativissa asiantuntija- ja johtotehtävissä toimimiseen. Koulutusohjelmat on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat suorittaneet ammattikorkeakoulututkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon. Myös yliopistosta hankittu korkeakoulutus käy siis pohjaksi. Tärkeintä ja samalla omaleimaisinta tutkinnoille on kuitenkin niiden työelämälähtöisyys. Mille tahansa alalle koulutusohjelmia ei synnytetä.

– Ajatus oli jo koulutuksen kokeiluvaiheessa, että ammattikorkeakoulut voivat itse esittää jatkotutkintoa niille koulutusaloille ja koulutusohjelmiin, joilla ne katsoivat toimintaympäristönsä työelämän sitä edellyttävän, Johanna muistuttaa.

Koulutukseen osallistuvilta vaaditaan vähintään kolme vuotta työkokemusta alalta ja tutkinto suoritetaan 2–3 vuoden aikana työn ohessa. Lisäksi tutkintoon sisältyvä opinnäytetyö tehdään mahdollisuuksien mukaan opiskelijan työpaikan hyödyksi.

Uusia koulutusohjelmia suunnitellaan

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot vakinaistanut laki astui voimaan 1.8.2005. Syksyllä 2005 ylempään amk-tutkintoon johtavassa koulutuksessa aloitti Suomessa 1 260 opiskelijaa. Tarkoitus on ollut laajentaa koulutustarjontaa hiljalleen tarpeiden mukaan.

– Syksyllä 2007 Oamkissa aloitettiin viisi ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusohjelmaa: maaseudun kehittämisen, sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen, rakentamisen ja yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelmat sekä englanninkielinen Degree Programme in Industrial Management.

Syksyllä 2008 koulutus voidaan aloittaa myös Information Technologyn ja kuntoutuksen koulutusohjelmissa. Uusia koulutustarpeitakin on jo tiedossa.

– Vuodelle 2009 ollaan hakemassa uusia koulutusohjelmia kulttuurialalle, luonnontieteiden alalle sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalle, Johanna paljastaa.

Oulun seudun ammattikorkeakoulusta on valmistunut työelämän tarpeisiin kaikkiaan 20 ylemmän amk-tutkinnon suorittanutta. Heidän tutkintonimikkeensä perässä lukee (ylempi AMK). Parhaillaan ylempää amk-tutkintoa tavoittelee Oamkissa 138 opiskelijaa. Valtakunnallinen ylempään amk-tutkintoon johtavan koulutuksen aloittajatavoite vuonna 2012 on 3 800 opiskelijaa.

Koulutuksien tarkemmat tiedot ja hakuohjeet löydät Oamkin www-sivujen Koulutus ja hakeminen -osiosta.
Lähetä



Kommentit

20.8.2009 klo 19:03
Mielestäni jos opistoasteen koulutuksesta on esim. jo 16 vuotta ja samanverran työkokemusta + nyt alkava muuntokoulutus AMK_sairaanhoitajaksi. On hassua vielä vaatia 1 vuoden työkokemusta alalta, jotta voi opiskella ylemmän amk-tutkinnon.

24.8.2009 klo 15:47
liiketalouden puolella tradenomi ylempi amk -tutkintonimike pitäisi saada muutettua, koulutusta verrataan edelleen merkonomi tai tradenomi -tutkintoon.....työpaikka haastattelussakin haastattelijalta "lipsahti".. "ai sä olet vaan tradenomi...." eli tutkintonimike maisteri amk:ksi, jotta se kuvaisi paremmin tutkintoa ja ehkä saavuttaisi jotain arvostustakin... joskus.
tradenomi ylempi amk

27.5.2012 klo 18:59
Mielestäni on hyvä ehdotus tuo maisteri amk. Kertoisi ehkä ymmärrettävämmin tutkinnosta kuin "ylempi amk".
Toiveissa ylempi amk. :)

Lisää kommentti


(ei näy julkisesti)



Viimeisimmät artikkelit

Hae artikkeleista

  • | Osio

Oamk muualla

Facebook Facebook Facebook