Opintosuoritusten arviointimenettely

1 Arvioinnin toteuttaminen

1.1 Arviointiasteikot ja niiden soveltaminen

1.1.1 Vieraat kielet ja toinen kotimainen kieli

1.1.2 Opinnäytetyö ja kypsyysnäyte

1.2 Arviointitilaisuus

1.3 Arviointitulosten tiedottaminen ja rekisteröinti

1.4 Arvosanan korottaminen ja arvioinnin oikaiseminen

2 Vilppi

3 Muut määräykset

4 Lähteet

1 Arvioinnin toteuttaminen

Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluu 1) perus- ja ammattiopintoja, 2) vapaasti valittavia opintoja, 3) ammattitaitoa edistävää harjoittelua ja 4) opinnäytetyö. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluu 1) syventäviä ammattiopintoja, 2) vapaasti valittavia opintoja ja 3) opinnäytetyö. Ammatillisiin opettajankoulutusopintoihin kuuluu 1) kasvatustieteellisiä perusopintoja, 2) ammattipedagogisia opintoja, 3) opetusharjoittelua ja 4) muita opintoja. (Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 1129/2014 2 §.) Tutkintoon ja ammatillisiin opettajankoulutusopintoihin kuuluvien osien tavoitteet vahvistaa rehtori (Tutkintosääntö 16.3.2015, ammattikorkeakoulun rehtori 2015).

Osaamisen arviointikehikot vahvistaa vararehtori. Opintojaksokuvaus sisältää muun muassa osaamistavoitteet ja tiedot arvioinnista. Opiskelija osoittaa osaamisensa opintojaksokuvauksen ja sitä tarkentavan toteutussuunnitelman mukaisesti.

Opiskelija saa tutkintoa tai erikoistumiskoulutusta suorittaessaan ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon tai erikoistumiskoulutukseen kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Opiskelija saa ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti lukea hyväkseen sekä korvata tutkintoon tai erikoistumiskoulutukseen kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella. (Laki ammattikorkeakoululain muuttamisesta 1173/2014 6:37.2 §.) Myös avoimen opintopolun ja ammatillisen opettajakorkeakoulun opiskelija voi esittää hyväksilukemista edellä mainituilla periaatteilla. Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen (vrt. AHOT) toimintaperiaatteet vahvistaa vararehtori.
Opiskelijalla on oikeus saada palautetta osaamisestaan suullisesti tai kirjallisesti. Osaamisen arviointi mittaa opintojaksolle määriteltyjen osaamistavoitteiden saavuttamista. Arviointi on tasapuolista, luotettavaa, kehittävää ja kannustavaa.

Suorittamatta jäänyt opintojakso tai sen osa opiskellaan ja arvioidaan uusimman opetussuunnitelman mukaisesti. Suorittamatta jäänyt opintojakso edellyttää henkilökohtaisen opintosuunnitelman (hops) päivittämistä, jossa huomioidaan mahdolliset osasuoritukset. Lisäksi huomioidaan, että tutkintoon riittää sen laajuuden ja osaamistavoitteiden mukaiset opinnot.

Avoimia ammattikorkeakouluopintoja opiskelevan tulee tehdä opintojaksoon liittyvät suoritukset viimeistään seuraavan lukukauden aikana opintojakson päättymisestä.

Toimiluvassa määrätään ammattikorkeakoulun opetus- ja tutkintokieleksi suomi tai ruotsi. Ammattikorkeakoulu voi päättää, että tämän lisäksi opetus- ja tutkintokielenä käytetään jotain muuta kieltä. (Ammattikorkeakoululaki 932/2014 2:8.3 §.) Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) opetus- ja tutkintokieli on suomi. Suomenkielisiin tutkinto-ohjelmiin voi sisältyä englanninkielellä toteutettavia opintojaksoja tai – kokonaisuuksia silloin, kun se on opiskeltavan alan kannalta tarkoituksenmukaista ja tukee opiskelijan kansainvälistymistä. Vastaavasti englanninkielisiin tutkinto-ohjelmiin voi sisältyä suomenkielisiä opintojaksoja tai – kokonaisuuksia, jotka tukevat opiskelijan integroitumista suomalaiseen työelämään. Opiskelijoilta vaadittavasta kielitaidosta, kielitaitovaatimuksista vapauttamisesta ja kypsyysnäytteestä päättää rehtori. (Tutkintosääntö 16.3.2015, ammattikorkeakoulun rehtori 2015.) Suomenkielisissä tutkinto-ohjelmissa opinnäytetyö kirjoitetaan suomen kielellä ja englanninkielisissä tutkinto-ohjelmissa englanniksi. Suomen tai ruotsin kielellä koulusivistyksensä saaneet opiskelijat kirjoittavat kypsyysnäytteensä koulusivistyksensä kielellä. Tutkinto-ohjelman kieli ei vaikuta heidän kohdallaan kypsyysnäytteen kieleen. Ulkomailla tai koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä saaneet opiskelijat kirjoittavat kypsyysnäytteensä englannin kielellä. Mikäli opiskelijalla on perusteita poiketa edellä mainitusta, hän hakee muutosta opinnäytetyönsä tai kypsyysnäytteensä kieleen. Asiasta päättää opintoasioiden johtaja tutkintovastaavan esityksestä. Muutoin opiskelijan oikeudesta käyttää osaamisensa osoittamisessa muuta kuin ammattikorkeakoulun opetuskieltä päättää opintoasioiden johtaja tutkintovastaavan esityksestä.

1.1 Arviointiasteikot ja niiden soveltaminen

Opintojakson arvosana on numeerinen asteikolla 0 - 5:

hylätty (0)
tyydyttävä (1 - 2)
hyvä (3 - 4)
kiitettävä (5)

tai sanallinen asteikolla hyväksytty (H) - hylätty (0). Hyväksyttytaso on vähintään sama kuin läpäisytaso tyydyttävä (1)

Opintojakso voidaan arvioida useina osasuorituksina. Osasuorituksen tulee olla vähintään yhden opintopisteen laajuinen. Opintojaksosta annetaan kuitenkin yksi arvosana. Osasuoritukset arvioidaan edellä mainitulla numeerisella tai sanallisella asteikolla. Jos saman opintojakson osasuorituksia on arvioitu molemmilla arviointiasteikoilla, opintojakson arviointiasteikko määräytyy toteutussuunnitelman perusteella. Toteutussuunnitelmassa määritellään myös osasuoritusten painoarvo. Opintojakson numeerisen asteikon arvosana muodostuu painoarvot huomioivasta osasuoritusten keskiarvosta, joka pyöristetään lähimpään kokonaislukuun (esim. 2,4 -> 2 ja 2,5 -> 3). Jos opintojaksolla on useita toteutussuunnitelmia, niissä kaikissa on sama arviointiasteikko.

Esimerkki 1. Malliopintojakson laajuus on 5 op ja arviointiasteikko numeerinen asteikko 0 -5.  Malliopintojaksossa osasuoritusten painoarvon määrää niiden laajuus.

Osasuoritus I, 1 op, sanallinen asteikko hyväksytty -> varmistutaan hyväksyttyarvioinnin olemassaolosta, mutta ei huomioida sitä opintojakson numeerisen asteikon arvosanaan
Osasuoritus II, 1 op, numeerinen asteikko 5 -> painoarvo 1 op / (1 op + 3 op)
Osasuoritus III, 3 op, numeerinen asteikko 2 -> painoarvo 3 op / (1 op + 3 op)

¼ x 5 + ¾ x 2 = 2,75 -> Opintojakson arvosana on 3.

Tutkintotodistuksen englanninkielisessä liitteessä eli Diploma Supplementissa arvosanat ilmoitetaan seuraavasti:

0 = Fail
1 = Sufficient
2 = Satisfactory
3 = Good
4 = Very good
5 = Excellent
P = Pass

1.1.1 Vieraat kielet ja toinen kotimainen kieli

Säädöksessä (Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 1129/2014 7 §) mainittu kielitaito arvioidaan numeerisella asteikolla 0 - 5. Ruotsin kielen suullisen ja kirjallisen kielitaidon tasovaatimukset sekä kielten opintojen menettelytavat hyväksyy rehtori.

Julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittava toisen kotimaisen kielen taito (ruotsi) arvioidaan arvosanalla hyvä tai tyydyttävä (Valtioneuvoston asetus suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa 481/2003 4:16–17 §). Kyseissä asetuksessa mainittu erinomainen kielitaito voidaan osoittaa vain ruotsin kielellä suoritetulla kypsyysnäytteellä. Edellä mainittu arvosana hyvä vastaa numeerisen asteikon arvosanoja 4 ja 5 sekä arvosana tyydyttävä arvosanoja 1, 2 ja 3. Mikäli opintoihin, jolla osoitetaan julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittava toisen kotimaisen kielen taito, kuuluu useampi kuin yksi opintojakso, eikä niiden yhteistä tasovaatimusta ole kuvattu tai osien painoarvoa ole määritelty, sen arvosana muodostuu näiden opintojaksojen aritmeettisena keskiarvona. Saatu keskiarvo pyöristetään lähimpään kokonaislukuun (esim. 2,4 -> 2 ja 2,5 -> 3).

1.1.2 Opinnäytetyö ja kypsyysnäyte

Opinnäytetyö arvioidaan numeerisella asteikolla 0 - 5 ja kypsyysnäyte sanallisella asteikolla hyväksytty (H) – hylätty (0). Jos opinnäytetyö muodostuu useammasta opintojaksosta, osassa niistä voidaan käyttää sanallisen asteikon arviointia. Opinnäytetyön ja kypsyysnäytteen ohjeet, jotka sisältävät arviointikriteerit, vahvistaa vararehtori.

1.2 Arviointitilaisuus

Arviointitilaisuudella tarkoitetaan kaikkia valvottuja tilanteita, joissa opiskelija osoittaa osaamistaan opintojaksokuvauksen ja sitä tarkentavan toteutussuunnitelman mukaisesti. Arviointiin saa osallistua läsnä olevaksi ilmoittautunut tai muutoin opintojaksolle hyväksytty opiskelija. Arviointitilaisuudessa opiskelijan on varauduttava todistamaan henkilöllisyytensä. Arviointitilaisuudessa käytettävistä välineistä ja materiaalista ohjeistaa opintojakson toteutuksen vastuuopettaja.

Arviointitilaisuuden ajankohdasta ja paikan tiedottamisesta sekä ilmoittautumismenettelystä vastaa opintojakson toteutuksen vastuuopettaja tai tutkintovastaava. Mikäli opiskelija on ilmoittautunut arviointitilaisuuteen, eikä hän saavu paikalle, ilmoittautuminen katsotaan suorituskerraksi. Tämä kirjataan opiskelijahallinto-ohjelmaan E-merkinnällä. Arviointitilaisuuden järjestämisestä ja opiskelijoiden tasapuolisesta kohtelusta vastaa koulutusosasto.

1.3 Arviointitulosten tiedottaminen ja rekisteröinti

Osa- tai opintojaksosuorituksen arvioinnin tulokset ilmoitetaan ja kirjataan viimeistään kolmen työviikon kuluessa arviointitilaisuudesta tai sovitusta suorituksen palautuspäivämäärästä. Mikäli opiskelija ei toimita suorituksiaan sovitusti, arvioinnin tulokset ilmoitetaan ja kirjataan viimeistään kuuden työviikon kuluessa. Mikäli arvioinnin tuloksia ei voida perustellusta syystä ilmoittaa mainitussa määräajassa, tiedotetaan tästä sekä uudesta ilmoittamisajankohdasta ennen määräajan päättymistä. Opiskelija voi ilmoittaa opiskelijapalveluihin, mikäli hän ei ole määräajan kuluessa saanut arviointia tai tietoa uudesta ilmoittamisajankohdasta. Arvioinnin tulosten julkistamisessa huomioidaan laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999 6:24 §).

Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa (Ammattikorkeakoululaki 932/2014 6:37.1 §). Menettelytavasta ilmoittaa opintojakson toteutuksen vastuuopettaja tai tutkintovastaava. Opiskelijalle on varattava tilaisuus tutustua arvioituun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Ne on säilytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta. (Ammattikorkeakoululaki 932/2014 6:37.1 §.)

Arvioija tallentaa opiskelijakohtaisesti tiedot opintojakso- ja osasuorituksista opiskelijahallinto-ohjelmaan.  Kirjattavia tietoja ovat opintojakson/osasuorituksen nimi, laajuus, arvosana, suorituspäivämäärä, hyväksiluettavista opinnoista myös alkuperäinen suorituspäivämäärä sekä arvioijan nimi.

Mikäli opintojaksossa on osasuorituksia, niiden yhteislaajuuden tulee vastata opintojakson kokonaislaajuutta. Kirjausmerkinnät tehdään jokaiseen osasuoritukseen. Opintojakson kokonaisarvonasta vastaa opintojakson toteutuksen vastuuopettaja.

Tutkintoa myönnettäessä Oamkissa suoritettuja tai hyväksiluettuja opintoja ei poisteta opiskelijahallinto-ohjelmasta.

1.4 Arvosanan korottaminen ja arvioinnin oikaiseminen

Opiskelijalla on oikeus korottaa hylättyä opintojaksosuorituksensa arvosanaa. Opintojakson toteutuksen vastuuopettaja tai tutkintovastaava huolehtii opiskelijan ohjauksesta, osaamisen osoittamistavasta ja lisäuusintakerroista, mikäli arvosana on kahden korotuksen jälkeenkin hylätty tai opiskelija ei osallistu arviointiin ilmoittautumisestaan huolimatta. Opiskelijalla on oikeus korottaa hyväksyttyä opintojaksosuorituksensa arvosanaa kerran. Korotusmahdollisuus on kahden seuraavan lukukauden aikana. Arvosanoista paras jää voimaan.

Opintosuorituksensa arviointiin tai muualla suorittelujen opintojen tai muulla tavoin osoitetun osaamisen hyväksilukemiseen tyytymätön opiskelija saa pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua, arvioinnista sen suorittaneelta opettajalta ja opintojen hyväksilukemisesta siitä päätöksen tehneeltä. Opintosuorituksen arviointia koskeva oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, josta opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Hyväksilukemista koskeva oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Opiskelija, joka on tyytymätön edellä mainittuun päätökseen, voi vaatia siihen kirjallisesti oikaisua tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. (Vrt. Laki ammattikorkeakoululain muuttamisesta 257/2015 9:57.3 § ja Johtosääntö 16.3.2015.) Tutkintolautakunnan toiminnalle on ohjesääntö (Ammattikorkeakoulun hallitus 2015).

2 Vilppi

Vilppi on epärehellinen keino tai teko opiskelujen suorittamisessa. Vilpillä tarkoitetaan yritystä harhauttaa arvioijaa tai päätöksen tekijää. Vilppinä pidetään esimerkiksi tentissä lunttaamista, toisen opiskelijan harjoitustyön kopioimista, tentin tekemistä toisen opiskelijan puolesta tai plagiointia. Plagiointi on epäeettinen ja/tai rikollinen teko, jossa hyvä tieteellinen käytäntö sivuutetaan. Plagioinnilla tarkoitetaan esimerkiksi toisen ihmisen ideoiden, ajatusten, kirjoitusten tai keksintöjen kopiointia ilman alkuperäisen lähteen asianmukaista ilmoittamista ja/tai esittämistä ominaan. Vilppi on kaikissa muodoissaan kiellettyä opintojen kaikissa vaiheissa ja kaikilla opintojaksoilla.

I Vilppiepäilyn toimenpiteet

II Epäily aiheeton

III Toteen näytetystä vilpistä aiheutuvat seuraamukset

IV Kurinpitorangaistus

Päätökseen kirjallisesta varoituksesta tai määräaikaisesta erottamisesta haetaan muutosta valittamalla siihen hallinto-oikeuteen, jonka tuomiopiirissä ammattikorkeakoulun päätoimipaikka sijaitsee, siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään, jollei muualla laissa toisin säädetä. Valitus tulee käsitellä kiireellisenä.  (Ammattikorkeakoululaki 932/2014 9:58.2, 3 §.) Opiskelijan määräaikaista erottamista koskeva päätös voidaan panna täytäntöön siitä tehdystä valituksesta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää (Ammattikorkeakoululaki 932/2014 9:59 §). Hallinto-oikeuden päätökseen, joka koskee kurinpitoa, ei saa hakea muutosta valittamalla (Ammattikorkeakoululaki 932/2014 9:60.3 §).

3 Muut määräykset

Tämä opintosuoritusten arviointimenettely tulee voimaan 1.8.2015.

4 Lähteet

Ammattikorkeakoululaki 14.11.2014/932.
Ammattikorkeakoulun hallitus 2015. Pöytäkirja 9.2.2015 § 13.
Ammattikorkeakoulun rehtori 2015. Päätös 8.4.2015/30.
Johtosääntö 16.3.2015.
Laki ammattikorkeakoululain muuttamisesta 19.12.2014/1173.
Laki ammattikorkeakoululain muuttamisesta 20.3.2015/257.
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 21.5.1999/621.
Tutkintosääntö 16.3.2015.
Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 18.12.2014/1129.
Valtioneuvoston asetus suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa 12.6.2003/481.