Tutkintosääntö

(Ammattikorkeakoulun hallitus 16.3.2015 § 11, Rehtorin päätös 8.4.2015 § 30)

1 Johdanto
2 Ammattikorkeakoulun tehtävät ja annettava opetus
3 Opiskelijavalinta
4 Ilmoittautuminen ja opiskeluoikeus
5 Opetuksen ja opintojen järjestäminen
6 Opiskelu
7 Tutkintojen hyväksyminen ja todistukset
8 Muut määräykset

1 Johdanto

Ammattikorkeakoululaki (932/2014) ja valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista (1129/2014) sekä sen jälkeen tulleet muutokset lakiin ja asetukseen antavat yleiset lainsäädännölliset perusteet ammattikorkeakouluopintojen järjestämiselle. Sosiaali- ja terveysalan ammatinharjoittamisoikeuksien saavuttamiseksi huomioidaan, mitä on säädetty terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/94) ja asetuksessa (564/94) sekä sen jälkeen tulleissa muutoksissa lakiin ja asetukseen.

Tutkintosääntö täsmentää Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) tehtävää ja annettavaa opetusta, opiskelijavalintaa, ilmoittautumista ja opiskeluoikeutta, opetuksen ja opintojen järjestämistä, opiskelua, tutkintojen hyväksymistä ja todistuksia sekä muita määräyksiä. Tutkintosäännössä mainituissa asioissa päätöksentekotahoja ovat ammattikorkeakoulun hallitus ja rehtori tämän tutkintosäännön mukaisesti.

2 Ammattikorkeakoulun tehtävät ja annettava opetus

Ammattikorkeakoulun tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja tukea opiskelijan ammatillista kasvua. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on lisäksi harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä taiteellista toimintaa. Tehtäviään hoitaessaan ammattikorkeakoulun tulee edistää elinikäistä oppimista. (L 932/2014 § 4.)

Ammattikorkeakoulussa annetaan sille myönnetyn toimiluvan rajoissa korkeakoulututkintoon johtavaa opetusta ja ammatillista opettajankoulutusta (L 932/2014 § 10). Ammattikorkeakoulun toimiluvassa määrätään siitä, mitä ammattikorkeakoulututkintoja ja niihin liitettäviä tutkintonimikkeitä ammattikorkeakoulun tulee antaa (koulutusvastuu). Toimiluvassa voidaan tarvittaessa myös täsmentää tutkintokohtaista koulutusvastuuta. Lisäksi toimiluvassa määrätään siitä, mitä ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja ja niihin liitettäviä tutkintonimikkeitä ammattikorkeakoulu voi antaa. Toimiluvassa määrätään oikeudesta järjestää ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen opettajille ja opettajiksi aikoville tarpeellista opettajankoulutusta ammattikorkeakoulussa (ammatillinen opettajankoulutus). (L 932/2014 § 8.)

Oamkin koulutusvastuut 1.1.2015 alkaen ovat toimiluvan (11.12.2014 Dnro OKM/7/533/2014) perusteella seuraavat

Ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus

  • kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto: medianomi (AMK), musiikkipedagogi (AMK), muusikko (AMK), tanssinopettaja (AMK)

  • liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, tradenomi (AMK), joka täsmentyy seuraaviin aloihin liiketalous, tietojenkäsittely, kirjasto- ja tietopalveluala

  • luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinto: agrologi (AMK)

  • sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto: bioanalyytikko (AMK), ensihoitaja (AMK), fysioterapeutti (AMK), kätilö (AMK), optometristi (AMK), röntgenhoitaja (AMK), sairaanhoitaja (AMK), sosionomi (AMK), suuhygienisti (AMK), terveydenhoitaja (AMK), toimintaterapeutti (AMK)

  • tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (AMK), rakennusarkkitehti (AMK), rakennusmestari (AMK), insinööri (AMK) – tutkintonimike täsmentyy seuraaviin aloihin energia- ja ympäristötekniikka, tieto- ja viestintätekniikka, konetekniikka, rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, sähkö- ja automaatiotekniikka

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus

  • kulttuurialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto: medianomi (ylempi AMK), musiikkipedagogi (ylempi AMK), muusikko (ylempi AMK), tanssinopettaja (ylempi AMK)

  • liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto: tradenomi (ylempi AMK)

  • luonnonvara-alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto: agrologi (ylempi AMK)

  • sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto: bioanalyytikko (ylempi AMK), ensihoitaja (ylempi AMK), fysioterapeutti (ylempi AMK), kätilö (ylempi AMK), optometristi (ylempi AMK), röntgenhoitaja (ylempi AMK), sairaanhoitaja (ylempi AMK), sosionomi (ylempi AMK), suuhygienisti (ylempi AMK), terveydenhoitaja (ylempi AMK), toimintaterapeutti (ylempi AMK)

  • tekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto: insinööri (ylempi AMK)

Ammatillinen opettajankoulutus

Ammattikorkeakoululla on oikeus järjestää ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen opettajille ja opettajiksi aikoville tarpeellista opettajankoulutusta.

Lisäksi ammattikorkeakoulu voi järjestää erikoistumiskoulutusta, tutkintojen osia sisältävää koulutusta avoimena ammattikorkeakouluopetuksena tai muutoin erillisinä opintoina sekä täydennyskoulutusta (L 1173/2014 § 10). Maahanmuuttajille voidaan järjestää maksutonta koulutusta, jonka tavoitteena on antaa kielelliset ja muut tarvittavat valmiudet ammattikorkeakouluopintoja varten (L 932/2014 § 10).

3 Opiskelijavalinta

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ammattikorkeakoulu sopivat määrävuosiksi kerrallaan ammattikorkeakoulun toiminnalle asetettavista koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kannalta keskeisistä määrällisistä ja laadullisista tavoitteista sekä niiden toteutumisen seurannasta ja arvioinnista. Jos ammattikorkeakoulun määrällisiä tavoitteita ei saada valtakunnallisesti tai alueellisesti yhteen sovitetuiksi, opetus- ja kulttuuriministeriö voi kuultuaan ammattikorkeakoulua yksittäisen ammattikorkeakoulun osalta päättää määrällisistä ja laadullisista tavoitteista. (L 932/2014 § 42.) Ammattikorkeakoulun hallitus päättää ammattikorkeakouluun valittavien opiskelijoiden määrästä (L 932/2014 § 16). Tutkintoon johtavan koulutuksen aloituspaikat tutkinto-ohjelmille ja erikoistumiskoulutuksen aloituspaikat vahvistaa rehtori.

Opiskelijoiden valinta ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin järjestetään korkeakoulujen yhteishaussa (L 932/2014 § 28, L 257/2015 § 28 a). Korkeakoulujen yhteishakua ei kuitenkaan käytetä otettaessa opiskelijoita muuhun kuin tämän lain nojalla rahoitettavaan koulutukseen tai otettaessa siirto-opiskelijoita. Ammattikorkeakoulu voi lisäksi päättää jättää yhteishaun ulkopuolelle vieraskielisen koulutuksen sekä sellaisen rajatulle kohderyhmälle suunnatun koulutuksen, johon hakevien kelpoisuuden ammattikorkeakoulu on määritellyt erikseen. (L 932/2014 § 28.) Otettaessa opiskelijoita syyslukukaudella 2016 ja sen jälkeen alkaviin koulutuksiin yhteishaun asemasta erillisvalintaa voidaan käyttää otettaessa

1) opiskelijoita sellaiseen rajatulle kohderyhmälle suunnattuun koulutukseen, johon hakevien kelpoisuuden ammattikorkeakoulu on määritellyt erikseen ja jonka hakua ei voida järjestää yhteishaun aikataulussa;

2) opiskelijoita vieraskieliseen koulutukseen;

3) opiskelijoita suomen- tai ruotsinkieliseen ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen, jonka haku järjestetään samassa yhteydessä vastaavan vieraskielisen koulutuksen haun kanssa;

4) siirto-opiskelijoita

5) opiskelijoita avoimessa korkeakouluopetuksessa suoritettujen opintojen perusteella (L 257/2015 § 28 a).
 
Ammattikorkeakoulu päättää opiskelijavalinnan perusteista. Hakijat voidaan erilaisen koulutustaustan perusteella jakaa valinnoissa erillisiin ryhmiin. Samaan ryhmään kuuluviin hakijoihin on sovellettava yhdenmukaisia valintaperusteita. (L 257/2015 28.) Osa haettavista opiskelupaikoista voidaan varata niille, jotka eivät ole aikaisemmin suorittaneet Suomen koulutusjärjestelmän mukaista korkeakoulututkintoa eivätkä vastaanottaneet korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa (L 932/2014 § 28). Otettaessa opiskelijoita syyslukukaudella 2016 ja sen jälkeen alkaviin koulutuksiin ammattikorkeakoulun on yhteishaussa varattava osa ammattikorkeakoulututkintoon johtavista opiskelupaikoista niille, jotka eivät ole aikaisemmin suorittaneet Suomen koulutusjärjestelmän mukaista korkeakoulututkintoa eivätkä vastaanottaneet korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa tai ovat ottaneet opiskelupaikan vastaan kevätlukukaudella 2014 tai sitä ennen alkaneesta koulutuksesta, mutta eivät ole suorittaneet korkeakoulututkintoa. Opiskelupaikkoja ei kuitenkaan tarvitse varata 1 momentissa tarkoitetulla tavalla valittaessa opiskelijoita vieraskieliseen koulutukseen tai sellaiseen rajatulle kohderyhmälle suunnattuun koulutukseen, johon hakevien kelpoisuuden ammattikorkeakoulu on määritellyt erikseen taikka koulutukseen, johon ammattikorkeakoulu valitsee niin pienen määrän opiskelijoita, että paikkojen varaaminen asettaisi hakijat kohtuuttomasti eriarvoiseen asemaan. Ammattikorkeakoulu voi varata osan opiskelupaikoista 1 momentissa tarkoitetuille hakijoille myös erillisvalinnoissa. Ammattikorkeakoulun tulee turvata asianmukainen mahdollisuus päästä koulutukseen myös korkeakoulututkinnon suorittaneille ja opiskelupaikan vastaanottaneille. Ammattikorkeakoulun tulee huolehtia siitä, että eri hakijaryhmiin kuuluvien mahdollisuudet opiskelupaikan saamiseen eivät muodostu hakijoiden yhdenvertaisuuden kannalta kohtuuttoman erilaisiksi. (L 257/2015 § 28 b.) Opiskelijoiden valintaan liittyvät valintakokeet ovat opiskelijalle maksuttomia. Opetushallitus perii muun kuin Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion tai Sveitsin koulutusjärjestelmän mukaisen koulutuksen perusteella hakevilta lukukausikohtaisen hakemuksen käsittelymaksun otettaessa opiskelijoita syyslukukaudella 2016 ja sen jälkeen alkavaan koulutukseen. Maksun suorittaminen on hakemuksen käsittelemisen edellytys. Muuhun kuin suomen- tai ruotsinkieliseen koulutukseen hakevilta voidaan edellyttää kansainvälisten maksullisten testien suorittamista. (L 257/2015 § 12.)
 
Opiskelijavalinnan perusteet ja muun opiskelijavalinnan toimeenpanon vahvistaa rehtori.
 
Opiskelijaksi hakenut saa vaatia ammattikorkeakoulun toimielimeltä oikaisua opiskelijaksi ottamista koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa valinnan tulosten julkistamisesta (L 257/2015 § 57). Opiskelija osoittaa kirjallisen oikaisun rehtorille (Oamkin johtosääntö 16.3.2015).
 
Opiskelijat ottaa ammattikorkeakoulu (L 257/2015 § 28). Opiskelijaksi ottamispäätöksen tekee rehtori.
 
Säädös (L 257/2015 § 28) määrittelee siirto-opiskelua 1.8.2015 alkaen. Ammattikorkeakoulu ottaa siirto-opiskelijoita. Siirto-opiskelijalla tarkoitetaan korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin otettua opiskelijaa, jonka opiskeluoikeus siirtyy korkeakoulusta toiseen tai korkeakoulun sisällä koulutuksesta toiseen siten, että tavoitetutkintoon liitettävä tutkintonimike vaihtuu.
 
Syyslukukaudella 2016 ja sen jälkeen alkavissa koulutuksissa hakija saa ottaa vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan samana lukukautena alkavasta koulutuksesta. Säännös ei koske siirto-opiskelupaikan vastaanottamista. (L 257/2015 § 28 c.)
 
Mikäli tutkinto-ohjelmien suuntautumisvaihtoehtojen, avoimen ammattikorkeakouluopetuksen, tutkintojen osia sisältävien erillisten opintojen, erillisen opiskeluoikeuden myöntäminen, siirto-opiskelijavalinnan, täydennyskoulutuksen tai maahan-muuttajille suunnatun koulutuksen tarkoituksenmukainen toteuttaminen edellyttää karsintamenettelyä, siitä päättää rehtori.

4 Ilmoittautuminen ja opiskeluoikeus

Opiskelijaksi hyväksytyn, joka on ilmoittanut ottavansa vastaan opiskelupaikan, tulee ammattikorkeakoulun määräämällä tavalla ilmoittautua ammattikorkeakouluun, minkä jälkeen hänet merkitään opiskelijaksi. Opiskelijan on joka lukuvuosi ammattikorkeakoulun määräämällä tavalla ilmoittauduttava läsnä olevaksi tai poissa olevaksi. (L 257/2015 § 29.) Otettuaan opiskelupaikan vastaan opiskelija voi ilmoittautua poissa olevaksi, jos hän ensimmäisenä lukuvuonna:

1) suorittaa asevelvollisuuslain, siviilipalveluslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaista palvelua;

2) on äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla; tai

3) on oman sairautensa tai vammansa vuoksi kykenemätön aloittamaan opintojaan. (L 325/2015 § 29.)
 
Ennen 1.8.2015 opintonsa aloittanut opiskelija voi tekemänsä poissaoloilmoituksen perusteella olla poissa yhteensä kahden lukuvuoden ajan (L 932/2014 § 30, L 325/2015). 1.8.2015 ja sen jälkeen aloittaneen opiskelijan opintojen suorittamisaikaan ei lasketa poissaoloa, joka johtuu asevelvollisuuslain, siviilipalveluslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaisen palvelun suorittamisesta taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä. Opintojen suorittamisaikaan ei lasketa myöskään muuta enintään kahden lukukauden pituista poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissa olevaksi 29 §:n mukaisesti. (L 325/2015 § 30). Ilmoittautumisen menettelytapaohjeista päättää rehtori. Opiskeluoikeus on läsnäolevilla opiskelijoilla.
 
Kokopäiväopiskelijalla on oikeus suorittaa ammattikorkeakoulututkintoon tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot viimeistään yhtä vuotta niiden tavoitteellista suorittamisaikaa pidemmässä ajassa (L 932/2014 § 30, L 325/2015 § 30). Ammattikorkeakoulu voi erityisestä syystä myöntää opiskelijalle lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen (L 932/2014 § 32). Edellä mainitun menettelytavan vahvistaa rehtori. Muun kuin kokopäiväopiskelijan opintojen enimmäisajan perusteista määrätään ammattikorkeakoulun tutkintosäännössä (L 932/2014 § 30, L 325/2015 § 30). Muun kuin kokopäiväopiskelijan opiskeluoikeusaika määräytyy hyväksytyn henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaan.
 
Ammatillisen opettajankoulutuksen opinnot saa suorittaa vuotta niiden tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa, jollei ammattikorkeakoulu erityisestä syystä myönnä opiskelijalle tästä poikkeusta. Osa-aikaisesti suoritettaviksi tarkoitetut opettajankoulutusopinnot on suoritettava kolmessa vuodessa. (L 932/2014 § 30, L325/2015 § 30.) Ohjeet menettelytavasta, jolla opiskelijalle voidaan myöntää poikkeus opiskeluoikeusaikaan antaa rehtori. Ammatillisen opettajankoulutuksen opiskelijoilla ei ole poissaolo-oikeutta kuten tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoilla.
 
Ammattikorkeakoulu myöntää hakemuksesta 1.8.2015 ja sen jälkeen aloittaneille opiskelijalle lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseksi, mikäli hän ei ole suorittanut opintojaan 30 §:ssä säädetyssä ajassa. Opiskelija esittää hakemuksessa tavoitteellisen ja toteuttamiskelpoisen suunnitelman opintojensa saattamiseksi loppuun. Suunnitelmassa opiskelijan tulee yksilöidä suoritettavat opinnot ja aikataulu tutkinnon loppuun saattamiseksi. Opiskeluoikeutta jatketaan, jos opiskelijalla huomioon ottaen hänen voimassa olevien ja puuttuvien opintosuoritustensa määrä ja laajuus sekä aikaisemmat päätökset lisäajan myöntämisestä, on mahdollisuus saattaa opintonsa loppuun kohtuullisessa ajassa. Ammattikorkeakoulun tulee lisäaikaa myöntäessään ottaa huomioon opiskelijan elämäntilanne. (L 325/2015 § 30 a.)
 
Siirto-opiskelijan oikeus suorittaa tutkinto määräytyy siirrossa saadun opiskeluoikeuden mukaisen tutkinnon perusteella. Tutkinnon suorittamisaikaan lasketaan myös se läsnä- ja poissaoloaika, jonka opiskelija on käyttänyt siirron perusteena olevan opiskeluoikeuden mukaiseen opiskeluun. Kun siirto-opiskelija ottaa vastaan uuden opiskeluoikeuden, hän menettää samalla siirron perusteena olevan opiskeluoikeutensa. (L 257/2015 § 30 ja 32.)
 
Opiskelija menettää opiskeluoikeuden, jos hän ei ole ilmoittautunut säädetyllä tavalla. Jos hän haluaa myöhemmin aloittaa opintonsa tai jatkaa niitä, hänen on haettava ammattikorkeakoululta uudelleen opiskeluoikeutta. Opiskelija menettää opiskeluoikeuden myös, jos hän ei ole suorittanut opintojaan säädetyssä ajassa. (L 932/2014 § 32.) Ilmoittautumisen laiminlyönti merkitään opiskelijarekisteriin. Opiskelija, joka ei ole suorittanut opintojaan säädetyssä ajassa, lisäajassa tai hänelle ei ole myönnetty lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen, kirjataan eronneeksi. Eropäiväksi merkitään opiskeluoikeuden päättymisen jälkeinen päivä. Menettelytapaohjeet opiskeluoikeuden palauttamiseen antaa rehtori.
 
Opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut 29 §:ssä säädetyllä tavalla tai joka ei ole suorittanut opintojaan 30 §:ssä säädetyssä ajassa tai 30 a §:n mukaisessa lisäajassa, samoin kuin opiskelija, jolle ei ole myönnetty lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen, menettää opiskeluoikeutensa. Jos tällainen opiskelija haluaa myöhemmin aloittaa opintonsa tai jatkaa niitä, hänen on haettava ammattikorkeakoululta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. Hakemus voidaan tehdä osallistumatta 28 §:ssä tarkoitettuun opiskelijavalintaan (L 325/2015 § 32). Edellä mainittua säädöstä sovelletaan 1.8.2015 ja sen jälkeen aloittaneisiin opiskelijoihin.
 
Opiskelija saa vaatia ammattikorkeakoulun määräämältä toimielimeltä oikaisua ammattikorkeakoululain 32 §:n mukaisesti annettuun opiskeluoikeuden menettämistä koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista (L 257/2015 § 57). Opiskelija osoittaa kirjallisen oikaisun rehtorille (Oamkin johtosääntö 16.3.2015).
 
Opiskelija katsotaan eronneeksi siitä päivästä lähtien, kun hän on jättänyt päivätyn ja allekirjoitetun eroilmoituksen opiskelijapalveluihin. Menettelytapaohjeet opiskelijan eronneeksi kirjaamisesta antaa rehtori. Mikäli eronnut opiskelija haluaa myöhemmin jatkaa opintojaan, hän voi osallistua yhteishakuun tai hakea erillistä opiskeluoikeutta rehtorin määräämällä tavalla.
 
Avoimena ammattikorkeakouluopetuksena tai muutoin erillisinä opintoina voidaan suorittaa ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon kuuluvia opintoja, joiden suorittamiseen opiskelija on saanut ammattikorkeakoululta ajallisesti ja sisällöllisesti rajatun opinto-oikeuden (L 932/2014 § 10). Avoimessa ammattikorkeakouluopetuksessa ja tutkintojen osia sisältävissä erillisissä opinnoissa opiskeluoikeusaika määritellään arviointimenettelyohjeessa. Erikoistumiskoulutuksiin opiskelija saa ajallisesti ja sisällöllisesti rajatun opinto-oikeuden, jonka menettelystä päättää rehtori.

5 Opetuksen ja opintojen järjestäminen

Ammattikorkeakoulussa suoritettavista tutkinnoista, tutkintotavoitteista ja opintojen rakenteesta sekä muista opintojen perusteista säädetään tarvittaessa valtioneuvoston asetuksella (L 932/2014 § 11). Erikoistumiskoulutusten yhteisistä tavoitteista ja vähimmäislaajuudesta säädetään valtioneuvoston asetuksella (L 1173/2014 § 11 a). Valtioneuvoston asetuksessa ammattikorkeakouluista (1129/2014 ja A 1438/2014) määritellään suoritettavat tutkinnot ja koulutuksen järjestäminen, opintojen rakenne, mitoitus, laajuus ja tavoitteet sekä säädetään todistuksista, kielitaidosta, kypsyysnäytteestä, Euroopan unionin lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten huomioinnista sekä opiskeluoikeuden peruuttamisesta. Kaikki tutkintoon johtava koulutus järjestetään tutkinto-ohjelmina.

Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluu 1) perus- ja ammattiopintoja, 2) vapaasti valittavia opintoja, 3) ammattitaitoa edistävää harjoittelua ja 4) opinnäytetyö. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluu 1) syventäviä ammattiopintoja, 2) vapaasti valittavia opintoja ja 3) opinnäytetyö. Ammatillisiin opettajankoulutusopintoihin kuuluu 1) kasvatustieteellisiä perusopintoja, 2) ammattipedagogisia opintoja, 3) opetusharjoittelua ja 4) muita opintoja. (A 1129/2014 § 2.) Tutkintoon ja ammatillisiin opettajankoulutusopintoihin kuuluvien osien tavoitteet vahvistaa rehtori.

Ammattikorkeakoulu päättää opetussuunnitelmista (L 932/2014 § 14, L 325/2015 § 14). Tutkinto-ohjelmissa voi olla suuntautumisvaihtoehtoja jotka vahvistaa rehtori. Tutkintoon kuuluvien osien laajuudet vahvistaa rehtori huomioiden, että ammattikorkeakoulututkintoon kuuluvan harjoittelun laajuus on vähintään 30 opintopistettä (ks. A 1129/2014 §3). opetussuunnitelmat ja opintojaksojen kuvaukset sekä opintojen hyväksymismenettely vahvistetaan rehtorin määräämällä tavalla.

Oamkin opetus- ja tutkintokieli on suomi. Suomenkielisiin tutkinto-ohjelmiin voi sisältyä englanninkielellä toteutettavia opintojaksoja tai – kokonaisuuksia silloin, kun se on opiskeltavan alan kannalta tarkoituksenmukaista ja tukee opiskelijan kansainvälistymistä. Vastaavasti englanninkielisiin tutkinto-ohjelmiin voi sisältyä suomenkielisiä opintojaksoja tai – kokonaisuuksia, jotka tukevat opiskelijan integroitumista suomalaiseen työelämään.

Ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava opetus on opiskelijalle maksutonta. Opetuksen maksuttomuus ei estä ammattikorkeakoulua järjestämästä sellaista yhteis- tai kaksoistutkintoon johtavaa opetusta, johon liittyvästä omasta osuudestaan ulkomaalainen korkeakoulu perii maksun. Muussa opetuksessa voidaan periä maksuja. (L 257/2015 § 12.) Erikoistumiskoulutuksista, avoimesta ammattikorkeakouluopetuksesta, tutkintojen osia sisältävistä erillisistä opinnoista ja täydennyskoulutuksesta perittävistä maksuista päättää rehtori huomioiden asetus ammattikorkeakoulujen toiminnasta perittävistä maksuista (vrt. L 932/2014 § 13 ja A 1440/2014 § 1).

6 Opiskelu

Lukuvuosi alkaa 1 päivänä elokuuta ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta. Syyslukukausi alkaa 1 päivänä elokuuta ja päättyy 31 päivänä joulukuuta. Kevätlukukausi alkaa 1 päivänä tammikuuta ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta. Opetusta annetaan ammattikorkeakoulun määrääminä ajanjaksoina. (257/2015 § 29.) Opetuksen jaksotusajat päättää lukuvuosittain rehtori. Ammatillisen opettajankoulutuksen opinnoissa noudatetaan valtakunnallisesti yhteisesti sovittuja ajanjaksoja.

Opiskelijan katsotaan aloittavan tutkinnon suorittamisen siitä ajankohdasta, jolloin opiskelija vastaanottaa opiskelupaikan ammattikorkeakoulussa (L 325/2015 § 30). Kyseinen säädös tulee voimaan 1.8.2015.

Henkilökohtaisen opintosuunnitelman hyväksymisen menettelystä päättää rehtori.

Opintosuoritusten arviointimenettelyn vahvistaa rehtori (vrt. L 932/2014 § 37). Opintosuorituksia koskevien oikaisupyyntöjen käsittelyä varten ammattikorkeakoulussa on yksi tai useampi tutkintolautakunta tai vastaava toimielin (L 932/2014 § 15, 19, 60 ja L 257/2015 § 57). Oamkin johtosäännön (16.3.2015) mukaan opintosuorituksia koskevia oikaisupyyntöjä käsittelee tutkintolautakunta. Tutkintolautakunnan ohjesäännön vahvistaa ammattikorkeakoulun hallitus.

Ammattikorkeakoulu päättää ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta, jos opiskelija on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai opiskelija on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Ammattikorkeakoulu voi erityisestä syystä vapauttaa ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijan säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan. (A 1129/2014 § 7.) Ammattikorkeakoulu päättää kypsyysnäytteestä silloin, kun opiskelijalta ei vaadita säädettyä kielitaitoa (A 1129/2014 § 8). Opiskelijoilta vaadittavasta kielitaidosta, kielitaitovaatimuksista vapauttamisesta ja kypsyysnäytteestä päättää rehtori.

7 Tutkintojen hyväksyminen ja todistukset

Ammattikorkeakoulu antaa todistuksia ammattikorkeakoulussa suoritetuista opinnoista. Ammattikorkeakoulun antamista todistuksista säädetään valtioneuvoston asetuksella. (L 1173/2014 § 10.) Ammattikorkeakoulu antaa henkilölle, joka on suorittanut tutkinnon tai opintoja, tutkintotodistukseen tai todistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen (A 1129/2014 § 10).

Ammattikorkeakoulu antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan tutkinnosta tutkintotodistuksen (ks. L 932/2014 § 11, A 1129/2014 § 1 ja A 1438/2014 § 10). Opiskelijan osoittama kielitaito ilmoitetaan tutkintotodistuksessa (A 1129/2014 § 7).

Tutkintojen hyväksymismenettelyn, tutkintotodistuksen sekä sen liitteiden muodon ja allekirjoittamisen vahvistaa rehtori.

Erikoistumiskoulutuksen suorittamisesta annetaan todistus (A 1438/2014 § 10). Erikoistumiskoulutuksen, avoimen ammattikorkeakouluopintojen, tutkintojen osia sisältävien erillisten opintojen ja muusta koulutuksesta annettavien todistusten sekä niiden liitteiden muodosta ja allekirjoittamisesta päättää rehtori.

8 Muut määräykset

Opiskeluun soveltumattomuuteen ratkaisuja (SORA) – säädökset (L 932/2014 § 26–27, 31, 33–36, 38–40, 58–59) koskevat mm. opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista, opiskelijaksi ottamisen esteitä sekä huumausainetestausta ja kurinpitoa. Niin kutsuttujen sorasäädösten tavoitteena on ammattikorkeakoulujen ja sen jälkeisen työelämän turvallisuuden parantaminen. Sorasäädösten soveltamisohjeen vahvistaa ammattikorkeakoulun hallitus.

Tämä tutkintosääntö tulee voimaan 16.3.2015.

Lakilähteet:

Lisätietoja

Opiskelijapalvelut