Materiaalia kevään 2016 yhteishaussa hyväksytyille

Opiskelupaikan vastaanottaminen ja ilmoittautuminen

Todistusjäljennösten toimittaminen

Koulutuksen aloitus ja lähiopetuspäivät

Opintojaksoille ilmoittautuminen

Ennakkotehtävä

Verkko-oppimisympäristöt

Kehittämishankkeet

Opintotuki

Uuden opiskelijan opas

Yhteystiedot

Opiskelijavalinnan tuloksista ilmoitetaan viimeistään 1.7. Mikäli hakija on valinnut hakemuksessaan, että opiskelijavalintaan liittyvä viestintä ja tuloksista ilmoittaminen voidaan hoitaa sähköisesti, hänelle lähetetään tuloskirje sähköpostitse. Muille lähetetään kirje postitse. Hakijat voivat seurata opiskelijavalintansa tilannetta myös sähköisesti Opintopolku-palvelussa. Palvelun käyttö edellyttää kirjautumista sivun ylälaidasta esimerkiksi verkkopankkitunnuksilla.

Tutustu huolellisesti sekä tuloskirjeeseen että tällä sivulla julkaistuun materiaaliin.

Opiskelupaikan vastaanottaminen ja ilmoittautuminen

Myös opiskelupaikan vastaanottaminen sekä ilmoittautuminen tehdään kirjautumalla Opintopolku-palveluun. 1.7. mennessä hyväksyttyjen tulee vastaanottaa opiskelupaikka viimeistään 15.7. kello 15.00.

Lisätietoa ilmoittautumisesta

Todistusjäljennösten toimittaminen

Opiskelupaikan vastaanottaneen tulee toimittaa kopiot korkeakoulukelpoisuuden osoittavasta tutkintotodistuksesta sek√§ haussa ilmoitetusta ty√∂kokemuksesta. Kopioiden ei tarvitse olla oikeaksi todistettuja. Kopiot tulee toimittaa 15.7.2016 menness√§. Jokaiseen toimitettavaan dokumenttiin sek√§ kirjekuoreen tulee laittaa tutkinto-ohjelman nimi, johon hyv√§ksytty. Todistusj√§ljenn√∂kset voi l√§hett√§√§ postitse alla mainittuihin osoitteisiin tai tuoda paikan p√§√§lle. Kampuksilla ei ole mahdollisuutta kopiointiin. Asiakaspalvelu on keskitetty Kotkantien kampukselle 27.6.‚Äď31.7., jolloin paikan p√§√§ll√§ asiointi vain t√§ll√§ kampuksella klo 9.00‚Äď14.00. Kulku 10.8. saakka¬†on F-siiven kautta, ovi C4. Esteet√∂n kulku liikuntarajoitteiselle on p√§√§sis√§√§nk√§ynnin kautta.

Kulttuurin ja tekniikan ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot

Opiskelijapalvelut / Kotkantien kampus, Kotkantie 1, 90250 Oulu 

Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto

Opiskelijapalvelut / Teuvo Pakkalan kadun kampus, Teuvo Pakkalan katu 19, 90130 Oulu

Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto

Opiskelijapalvelut / Kontinkankaan kampus, Kiviharjuntie 4, 90220 Oulu

Koulutuksen aloitus ja lähiopetuspäivät

Tervetuloa syventämään osaamista ja vaihtamaan kokemuksia kokeneiden kollegojen kanssa vuolaassa ajatusten virrassa, inspiroivan koulutuksen vauhdittamana ja innostuneiden kouluttajien kannustamana!

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa (master-koulutus) opitaan yksin ja yhdessä monipuolisia opiskelumenetelmiä hyödyntäen. Oppimistehtävien ja opinnäytetyön kautta kehitetään organisaatioiden toimintaa ja luodaan uusia toimintamalleja. Opiskelussa yhdistyvät lähi- ja etäopetus nykyteknologiaa hyödyntäen.

Master-koulutuksen yhteiset aloituspäivät ovat 31.8.-1.9.2016. Ensimmäinen päivä 31.8. pidetään Kotkantien kampuksella osoitteessa Kotkantie 1, 90250 Oulu. Ohjelma alkaa kello 8.30 konserttisalissa, joka sijaitsee rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa. Huomioithan, että kampuksella on rajoitetusti parkkipaikkoja. Päivä päättyy klo 16.Otathan mukaan kannettavan tietokoneen ja mikrofonikuulokkeet verkko-opiskeluun perehtymistä varten. Toinen päivä 1.9. pidetään puolestaan Kontinkankaan kampuksella osoitteessa Kiviharjuntie 4, 90220 OULU. Ohjelma alkaa klo 8.30 Honka rakennuksessa tilassa 118 A ja B.

Valmistauduthan opintojen aloittamiseen jäljempänä olevien ohjeistusten mukaisesti.

L√§hiopetus j√§rjestet√§√§n seuraavina p√§ivin√§ lukuvuonna 2016‚Äď2017:

syksyll√§ 2016, 7.10., 11.11., 9.12. kello 8.30‚Äď16.00

kev√§√§ll√§ 2017, 13.1., 17.2., 17.3., 21.4. kello 8.30‚Äď16.00

Oamkin sivuilta ja Moodle-verkko-oppimisympäristöstä löytyy lisämateriaalia tutkinto-ohjelman opinnoista. Moodlessa pääset aluksi pääsivuihin. Opintojen edetessä avataan tutkinto-ohjelmakohtaisia sivuja.

Master-koulutuksessa opinnot koostuvat alakohtaisista ja monialaisista valinnaisista opinnoista sekä opinnäytetyöstä. Monialaisia opintojaksoja ovat: Strategia ja henkilöstöjohtaminen (5 op), Myynti- ja asiakasosaaminen (5op), Yrittäjyys (5 op), Hankintaosaaminen (5op), Palvelumuotoilu (5op) ja Projektin johtaminen (5op). Teknologialiiketoiminnan tutkinto-ohjelman opiskelijat valitsevat monialaisista opintojaksoista 10op, Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen sekä Kulttuurituottamisen ja luovan talouden tutkinto-ohjelmien opiskelijat 15op ja Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen tutkinto-ohjelman opiskelijat 20op.

Katso oman tutkinto-ohjelman rakenne ja opintojaksojen ajoitukset Moodlesta kohdasta Yleiset asiat.

Opintojaksoille ilmoittautuminen

Ilmoittaudu alakohtaisille ja monialaisille opintojaksoille Asio-järjestelmässä 24.8.2016 mennessä osoitteessa http://oamk.fi/asio/. Huomioithan, että ilmoittautuminen on sitova. Lisätietoa ja ohjeet ilmoittautumisesta saat opiskelijapalveluista ja opiskelijaintra Oivasta osoitteessa
https://oiva.oamk.fi/tietoa_opiskelusta/opintojen_suunnittelu/opintojaksoille-ilmoittautuminen/

Ennakkotehtävä

Syvenny master-koulutuksen osaamistavoitteisiin. Ennakkotehtävänäsi on aloittaa osaamisesi itsearviointi. 

  1. Tallenna alla oleva oman tutkinto-ohjelmasi lomake tietokoneellesi (helpointa tallentaa koko dokumentti). (Lomake löytyy myös Moodlesta, jonne pääset kirjautumaan 16.8.2016 alkaen.)
  2. Laadi alustava itsearviointi johtamisen, tutkimus- ja kehittämisosaamisen ja liiketoimintaosaamisen osaamisestasi taulukkoon sähköisessä muodossa, näin tekstiä on helppo muotoilla ja käsitellä. (Vinkki luettavuudelle: kokeile web layoutia, joka valitaan näytön oikeasta alareunasta )
  3. Palauta alustava osaamisen itsearviointisi 24.8. mennessä Moodleen Ennakkotehtävän palautuslaatikkoon.

Ennakkotehtävä_osaaminen_sote_lomake.docx

Ennakkotehtävä_osaaminen_liike_lomake.docx

Ennakkotehtävä_osaaminen_kulttuuri_lomake.docx

Ennakkotehtävä_osaamisen_tekniikka_lomake.docx

Verkko-oppimisympäristöt

Moodle on master-opintojen verkko-oppimisympäristö. Se on innovatiivinen verkkoympäristö, joka mahdollistaa erilaisten oppimismallien ja pedagogisten ratkaisujen käytön oppimisessa ja opetuksessa. Moodlessa yhdistyvät tehokkuus, monipuolisuus ja vaativan projektiopiskelun edellyttämät monipuoliset ryhmätyöskentely- ja vuorovaikutustoiminnallisuudet.

Moodle-verkko-oppimisympäristöön pääset kirjautumaan 16.8.2016 alkaen osoitteesta https://moodle.oamk.fi/. Työtilan kurssiavain on Master2016, jolla pääset kirjautumaan alustalle. Moodlen käyttöohjeet löytyvät kirjautumisen jälkeen Moodlen etusivulta. Ympäristöön on koottu kaikkien Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien tutkinto-ohjelmien opinnot, ohjeet ja aikataulut. Moodle-verkko-oppimisympäristö on opintojenne keskeinen ohjaus- ja oppimisympäristö.

Asio on Oulun ammattikorkeakoulussa käytössä oleva opintoasiain hallinto-ohjelmisto. Se sisältää monia toimintoja niin henkilöstön kuin opiskelijoiden käyttöön. Asion opiskelijatoimintoja ovat esimerkiksi opiskelijaksi ilmoittautuminen, yhteystietojen muuttaminen, opintojaksoilmoittautuminen, amk:n yhteisiin opintoihin ilmoittautuminen, omien opintosuoritusten selailu ja tulostus, HOPS:n laadinta ja salasanan vaihto.

Oiva on opiskelijaintra, johon Palvelu- ja opetusyksiköt kokoavat ohjeistuksia, menettelytapoja ja tarjoamiaan palveluja.

Verkko-oppimisympäristöihin liittyvissä kysymyksissä voit ottaa yhteyttä Leena Paasoon, leena.paaso@oamk.fi, 050 568 6892.

Kehittämishankkeet

Sosiaali- ja terveysalan hankkeet

Opinnäytetyöaihealueita Sosiaali- ja terveysalan Master-opiskelijoille

Sosiaali- ja terveysalan kehitt√§misen ja johtamisen tutkinto-ohjelmassa opinn√§ytety√∂n ideointi ja suunnittelu alkaa heti opintojen alussa syksyll√§ 2016. Opiskelijoiden on siis hyv√§ jo kes√§ll√§, ennen opintojen alkua mietti√§ aihetta, johon opinn√§ytety√∂n haluaa tehd√§. Oamk tarjoaa opiskelijoille seuraavia yhteisty√∂projekteja tutkimus- ja kehitysty√∂n oppimisymp√§rist√∂ksi. Toivomme ja suosittelemme, ett√§ opiskelijat osallistuvat opinn√§ytety√∂ll√§√§n n√§ihin ajankohtaisiin ja monipuolisiin yhteisty√∂hankkeisiimme. Lis√§tietoja projekteista saat Moodle oppimisymp√§rist√∂n yleisist√§ asioista ja kohdasta: ‚ÄĚHankkeet.‚ÄĚ

Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa (PoPSTer) -hanke

Suunniteltu sote- ja aluehallintouudistus on suurimpia hallinnon ja toimintatapojen uudistuksia, mitä Suomessa on tehty. Muutos koskettaa kaikkien kansalaisten palveluja ja tuhansien ihmisten työtä Pohjois-Pohjanmaalla. Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja muita alueellisia tehtäviä siirtyy maakunnille 1.1.2019.

PoPSTer-hankkeessa luodaan mallit ja toimenpideohjelma siitä, millä tavalla sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään ja tuotetaan Pohjois-Pohjanmaalla 1.1.2019 alkaen valmisteilla olevan lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Hankkeessa tehdään merkittävää toimintaprosessien uudistustyötä, joka mahdollistaa asiakaslähtöisen palvelukokonaisuuden ja eheät palveluketjut huomioiden alueelliset erityispiirteet. Ensisijaista on lähipalvelujen varaan rakentuva arjen tuki ja palvelujen toteuttaminen siten, että erikoisosaaminen tukee perustason toimintaa.

Hankkeeseen ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnan hyvinvoinnin edistämistyöhön liittyen on tullut tarve selvittää ja kuvata Pohjois-Pohjanmaan kuntien hyvinvointityön nykytilannetta ja tulevaisuuden visioita.

Mahdollisia alustavia tutkimuskysymyksiä:
1. Miten hyvinvointityö näkyy kunnan arjessa?
2. Miten hyvinvointi- ja TE-työ on juurtunut kuntiin?
3. Miten kunnat näkevät tulevan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen roolin?
4. Miten kunnat näkevät elinvoiman vahvistamisen väestön hyvinvoinnin näkökulmasta?

5. Miten kunnassa hyvinvointityön vastuut on jaettu

6. Millaiset asiat ja ympäristö tukevat hyvinvointityötä kunnassa? Mikä saa syttymään kunnan johdon hyvinvointityölle? Mikä hyvinvoinnissa ja sen edistämisessä on erityistä?

Taustalle opiskelijoiden tulee perehtyä kuntalakiin, kunnan perustehtäviin; miten hyvinvointi näkyy kunnan johtamisessa, päätöksenteossa? Millainen Ilmapiiri ja henki kunnassa, johdolla ja päätöksentekijöillä on?

Selvityksen kohteena tulee olla erityyppisi√§ kuntia, pieni, aktiivinen kunta (Utaj√§rvi, Pyh√§joki) versus Pudasj√§rvi, Oulu, Liminka, Kempele, Tyrn√§v√§, Liminka ja Pyh√§j√§rvi, Pyh√§nt√§ - yritt√§jyyteen profiloitunut kunta, sairastava kunta, miten n√§kyy v√§est√∂n hyvinvoinnissa ‚Äď onko eroa?

Lisäksi aihetta tulee tarkastella kansainvälisesti erilaisia asiantuntija- ja tutkimusartikkeleista, eli mikä on Ruotsin, Saksan tai Hollannin malli, kuntien rooli siellä? Miten näyttäytyy hyvinvoinnin johtaminen, kenellä siellä on vastuu, mikä on alueen ja kunnan rooli? Onko siellä kuntien toiminnalla vaikutusta väestön hyvinvointiin ja millainen se on ja miten se näkyy?

- Aikataulu: ideaali, 2017 - 2018 loppuun tulokset

- Menetelmät: laadullista aineistoa, toiminnallisia menetelmiä

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvoinnin yhteistyöryhmä toimii hankkeessa ohjausryhmänä. Hankkeessa viestintä korostuu, viestintää suunnitellaan ja siitä sovitaan Pohjois-Pohjanmaan hyvinvoinnin viestintätyöryhmän kautta (Kalevassa esille, Yle, hyvinvoinnin kuntakirjeet).

Yhteishenkilö: yliopettaja Kirsi Koivunen (kirsi.koivunen@oamk.fi)

Tuiran hyvinvointikeskuksen palvelujen arviointisuunnitelma- projekti        

Hyvinvointipalvelut ovat 1.4.2016 alkaen siirtyneet Oulun kaupungissa neljään (4) hyvinvointialueeseen (pohjoinen, itäinen, keskinen, eteläinen). Hyvinvointikeskuksia on kuusi (6): Haukipudas, Tuira, Kiiminki, Myllyoja, Kontinkangas ja Kaakkuri. Hyvinvointikeskukset ovat kattavan palveluvalikoiman toiminnallisia kokonaisuuksia, joissa väestö pääsääntöisesti asioi sosiaali- ja terveyspalveluita tarvitessaan, ja joissa toteutetaan vahvaa poikkihallinnollista ja monialaista työotetta. Palveluohjauksen painopisteenä on paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden palveluiden järjestäminen ja palveluketjujen koordinointi (kuntakokeilu).

Oulun kaupunki on osatoteuttajana valtakunnallisessa ODA ‚Äď hankkeessa, jossa kehitt√§miskohteena on Tuiran hyvinvointikeskuksen alueella paljon hyvinvointipalveluita tarvitsevien asiakkaiden hoito- ja palvelumalli, kohderyhm√§n√§ ik√§ihmiset ja ty√∂ss√§k√§yv√§t (N=12). Tarkoituksena on arvioida palvelumallin vaikuttavuutta paljon terveyspalveluita tarvitsevan asiakkaan ja organisaation n√§k√∂kulmista.

Tavoitteina on:

-¬†vahvistaa paljon palveluita tarvitsevan asiakkaan hoidon ‚Äď ja palvelun oikea-aikaisuutta ja jatkuvuutta.

- lisätä asiakkaan turvallisuuden tunnetta ja parantaa terveyteen liittyvää elämänlaatua.

- lisätä asiakkaan luottamusta palvelujärjestelmää kohtaan

- vahvistaa ammattilaisten osaamista sekä heidän välistä yhteistyötä yli organisaatiorajojen.

- määritellä paljon hyvinvointipalveluja tarvitsevien asiakkaiden yhteinen termi.

On noussut tarve arvioida ja edelleen kehittää hyvinvointikeskuksen toimintaa erityisesti Tuiran hyvinvointikeskuksen osalta alueen ja toimintaympäristön haasteellisuuden näkökulmasta (väestön kasvu noin 0,4 % vuodessa, keskimääräistä enemmän työttömyyttä ja toimeentulotuen saajia, lastensuojelun asiakkaiden osuus 0-17-vuotiaasta väestöstä korkea, terveysaseman peittävyys tulevien hyvinvointikeskusten matalin). Arvioinnin ja kehittämisen aiheina ovat paljon palveluja käyttävien hoidon ja palvelumallin kehittäminen ja siihen liittyvä moniammatillinen yhteistyö, asiakas- ja sekä palveluymmärryksen vahvistaminen sekä palvelun arvolupaus.

Ylemmän sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelman opiskelijat muodostavat 4 arviointiryhmää (2-3 master-opiskelijaa/ryhmä). Ryhmät toteuttavat yliopettajien (2) ohjaamina arviointia eri menetelmillä vuosien 2016-2017 aikana:

- suunnitelmat syksyllä 2016,

- aineistojen kerääminen ja yhteiskehittämisen työpajat keväällä/kesällä 2017 ja

- tulokset sekä raportointi kesällä/syksyllä 2017) Tuiran hyvinvointikeskukseen seuraavalla suunnitelmalla.

Opiskelijoista ja yliopettajista koostuvat arviointiryhmät jakautuvat arvioinnin toteuttamiseksi seuraavanlaisesti:

- asiakaskokemusten tutkiminen: 2 arviointitiimiä

- työntekijöiden kokemusten sekä työyhteisötason itsearviointi: 1 arviointitiimi

- määrällinen seuranta eri palvelujen käytöstä, asiantuntija-arviointi ja verkostoarviointi: 1 arviointitiimi

Yhteyshenkilö: yliopettaja Kirsi Koivunen (kirsi.koivunen@oamk.fi)

Oulunkaaren yhteistyöhanke - Kehittäminen kuuluu kaikille

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on palkitsi Oulunkaaren toteuttaman Kehitt√§minen kuuluu kaikille -toimintamallin valtakunnallisella TERVE-SOS-palkinnolla. Palkinto luovutettiin Sein√§joella pidetyill√§ TERVE-SOS-p√§ivill√§ 19. toukokuuta. TERVE-SOS-palkinto on tunnustus innovatiiviselle tai poikkeuksellisen onnistuneelle ratkaisulle, joka edist√§√§ t√§m√§n vuoden valtakunnallista teemaa ‚ÄĚHyvinvoinnin uusi maailma‚ÄĚ.

Kehittäminen kuuluu kaikille -toimintamallin vaikutukset ovat olleet Oulunkaarella toiminnallisesti ja taloudellisesti merkittäviä. Johto tukee vahvasti kehittämistä ja kannustaa asiakaslähtöisiin kokeiluihin. Työntekijöiden mukaan hyvät ideat jaetaan työkavereiden kesken ja tiimit etsivät aktiivisesti tapoja tehdä työtä entistä paremmin ja asiakaslähtöisemmin.

Kehittämistoiminnan perustana ovat kuntien kanssa käytävät vuotuiset järjestämisneuvottelut, joissa linjataan kehittämistyön suunnat ja luodaan pohja kokeilujen mahdollistamiselle. Soten kehittämistiimi on puolestaan moniammatillinen työryhmä, jonka tehtävänä on vauhdittaa kehittämistoimintaa organisaation kaikilla tasoilla.

Innovaattori-koulutuksessa lähes 20 Oulunkaaren ja kuntien työntekijää suoritti kehittämiseen ja kokeilukulttuuriin painottuneen erikoisammattitutkinnon. Kuukausittain järjestettäviin videovälitteisiin esimiesinfoihin taas osallistuvat käytännössä kaikki Oulunkaaren lähiesimiehet. Jokaisessa infossa on teemapuheenvuoro, joka kannustaa yhteiseen vuoropuheluun ja kehittämiseen.

Asiakkaille kehittämistoiminnan tulokset näkyvät monin tavoin. Muutosmuotoilu toi iloa ja mielekkyyttä ikäihmisten arkeen asumisyksiköissä ja Change Day -tempauksessa asiakkaat ja henkilöstö jättivät yhdessä kehittämisen kädenjälkiä. Vammaispalveluissa asiakkaiden kanssa on tehty yhteisiä mökkireissuja, saattohoitopotilaat ovat päässeet toteuttamaan toiveitaan muun muassa käynnistä merenrannassa, ja yksiköissä on vieraillut lemmikkieläimiä ja jopa hevonen asiakkaiden ilona.

Oulunkaaressa kehitt√§mist√§ toteutetaan monin eri tavoin. Oulunkaaren Kehitt√§minen kuuluu kaikille ‚Äď liittyvi√§ opinn√§ytety√∂aiheita:

Asiakaslähtöisten palvelujen kehittäminen

Arvolupaus; Asiakasymmärrys; Palveluymmärrys; Palvelupolku; Palvelutuokiot; Odotukset; Toiveet; Uudet menetelmät ja sote palvelut asiakaslähtöisille palveluille;

Palvelumuotoilu

Palvelun kuvaus nyt ja tulevaisuudessa; konseptointi; uudet, innovatiiviset, luovat ja digitaaliset sekä monialaiset palvelut; palveluiden vaikuttavuus; asiakkaiden kokemusten arviointi; mittarit, joilla palveluiden vaikuttavuutta arvioidaan.

Työhyvinvointi

Kehitt√§minen kuuluu kaikille ‚Äď miten osallistuminen, kehitt√§minen ja vastuu lis√§√§v√§t ty√∂hyvinvointia; Mit√§ on jo tehty ‚Äď innostava johtaminen. Miten jatketaan? Mit√§ asioita levitet√§√§n laajemmin?

Yhteyshenkilö: yliopettaja Kaisa Koivisto (kaisa.koivisto@oamk.fi)

SoteYBoost ‚Äďhyvinvointiyritt√§jyyshanke

Käyttäjälähtöisen laatukansion laatiminen - palvelumuotoilun keinoin. Kyseessä yhden hengen toimintaterapiayritys Ylivieskassa. Yrittäjä antaa toimintaterapiaa (SI-terapiaa) alle kouluikäisille lapsille, vanhemmat ja tarvittaessa muut lapsen arjessa mukana olevat (esim. avustaja, eskariope) ovat mukana terapiakäynneillä.
Yrittäjä haluaa yritykselleen käyttäjälähtöisen laatukansion, josta vanhemmat ja muut lapsen arkeen osallistuvat näkevät helposti yrityksen keskeiset laatuasiat ja miten asiat yrityksessä tehdään. Laatukansio ohjaa vanhempia ja antaa heille tietoa.

‚ÄĚMit√§ kuuluu palvelu? SQM-TOIMI¬ģ- j√§rjestelm√§ss√§.‚ÄĚ Nelikantaraportoinnin kautta kohti parempaa asiakasraportointia. http://www.sqcoy.fi
Nelikantaraportointi = viranomainen, asiakas ja omainen voivat kaikki saada käyttöoikeuden yrityksen käytössä olevaan sähköiseen palveluun, palvelua voi käyttää viestintään ja omien huomioidensa kirjaamiseen.

‚ÄĚMit√§ kuuluu palvelu?‚ÄĚ on osa SQC OY:n s√§hk√∂ist√§ palvelukokonaisuutta. ‚ÄĚMit√§ kuuluu palvelu?‚ÄĚ on jo k√§yt√∂ss√§ lastensuojelu palveluissa. Jatkossa yritys haluaa kehitt√§√§ ja markkinoida palvelua my√∂s palvelukodeille. Opinn√§ytety√∂n tavoitteena on selvitt√§√§/kartoittaa millaisia tarpeita ja toiveita palvelukodin, palvelukodin asukkaiden ja omaisten kommunikoinnin parantamiseksi on olemassa, mit√§ esteit√§ haasteita t√§llaisella j√§rjestelm√§ll√§ voisi olla, mit√§ siell√§ voi n√§ky√§ jne. K√§ytt√§j√§tiedon hankinnassa voi hy√∂dynt√§√§ palvelumuotoilun menetelmi√§.

Itsemääräämisoikeuden toteutumisen tukeminen palvelumuotoilun keinoin yksityisessä mielenterveys/vanhusten palvelukodissa Reisjärvellä. Tavoitteena selkeyttää palvelukodin työntekijöiden, asukkaiden ja omaisten kanssa mitä itsemääräämisoikeus käytännössä on ja miten se toteutuu kyseisessä palvelukodissa. Työn yhtenä osana voi olla myös useamman palvelukodin työntekijöille tarjottava työpaja
itsemääräämisoikeudesta.

Uuden nuorille suunnatun avo-ja laitospalvelun välimaastoon sijoittuvan päihdepalvelun ideointi palvelumuotoilun keinoin. Erityisesti tarpeen saada lisää tietoa itse nuorilta (potentiaalisilta palvelun käyttäjiltä) eli asiakasymmärryksen syventäminen erilaisin palvelumuotoilun menetelmin.

Yhteyshenkilö: lehtori, projektipäällikkö Eija Hautala (eija.hautala@oamk.fi)

EBreast (Education and training in early detection of breast cancer for health care professionals) -hanke

Syyskuussa 2015 alkoi hanke, jossa tutkitaan rintasyövän diagnostisen ketjun haasteita terveysalan henkilöstön näkökulmasta. Hankkeessa kehitetään moniammatillinen verkkokoulutuskokonaisuus rintasyövän varhaisen havaitsemisen palveluketjussa toimiville terveysalan opiskelijoille ja ammattilaisille.  

Erasmus+ Strategic partnerships -ohjelmasta rahoituksen saanut hanke toteutuu 1.9.2015-1.9.2018. Hankkeen rahoitushallinnollisena koordinaattorina toimii Tartu Health Care college ja Metropolia on vastuussa sen sisällöllisestä johtamisesta. Hankkeen muita partnereita ovat Oulun Ammattikorkeakoulu, Säteilyturvakeskus, Oulun yliopistollisen sairaalaan mammografiayksikkö, Bergen University College Norjasta, Haute Ecole Specialisee de Suisse Occidentale Sveitsistä ja Instituto Politecnico de Lisboa Portugalista.

Projektissa on nelj√§ erillist√§ ty√∂pakettia ja esimerkiksi ‚ÄĚrintasy√∂p√§potilaan polkuun‚ÄĚ osallistuu monia terveydenhuollon ammattihenkil√∂it√§, joiden yhteisty√∂t√§ tulee ennakkoluulottomasti tarkastella. Tarvitaan uudenlaista ajattelua ja uudentyyppist√§ yhteisty√∂t√§, jotta voimme palvella rintasy√∂p√§potilasta paremmin. Hankkeessa voi tehd√§ moniammatillisesti erilaisia opinn√§ytet√∂it√§ / kehitt√§misty√∂t√§ eri ty√∂paketteihin liittyen.

Yhteyshenkilö: yliopettaja Anja Henner (anja.henner@oamk.fi)

Työhyvinvoinnin edistäminen ja työelämävalmiudet - Työpaikkojen vetovoimaisuuden lisääminen

OPINN√ĄYTETY√ĖN AIHEITA VALMIINA TY√ĖEL√ĄM√Ą√ĄN -HANKKEESEEN

Valmiina työelämään- hankkeen päätavoitteena on työuraansa aloittavien ammattilaisten työelämävalmiuksien edistäminen oppilaitosten, työelämän ja opiskelijoiden yhteistyönä. Yleisiä työelämävalmiuksia ovat esimerkiksi yhteistyötaidot, asianmukainen työkäyttäytyminen, viestintätaidot ja ongelmanratkaisutaidot.

Valmiina työelämään- hankkeen päätoteuttaja on Turun yliopiston informaatioteknologian laitos ja osatoteuttajina Turun ammattikorkeakoulu, Oulun yliopisto ja ammattikorkeakoulu, Oulun seudun ammattiopisto, Jyväskylän yliopisto ja ammattikorkeakoulu, Vaasan yliopisto ja ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto sekä Saimaan ammattikorkeakoulu.

Hankkeeseen liittyviä aiheideoita (joita täsmennetään opintojen alussa):

- Työuran alkuvaiheessa olevan työntekijän työhyvinvoinnin edistäminen

- Valmistuvien opiskelijoiden käsityksiä omista työelämävalmiuksistaan ja niiden kehittämisestä (voi olla ammattialakohtainen tai monialainen)

- Esimiesten käsityksiä valmistuvien opiskelijoiden työelämävalmiuksista ja niiden kehittämisestä

- Yritysten ja organisaatioiden perehdytys- ja mentorointikäytäntöjen kehittäminen

- Työelämävalmiuksien edistäminen työelämän, opiskelijoiden ja ammattikorkeakoulun yhteistyönä

- Yrityksen tai organisaation vetovoimatekijät valmistuvan näkökulmasta

- Vetovoimatekijöiden kehittäminen yrityksissä tai organisaatioissa

- Ammattikorkeakoulusta valmistuneen ammattilaisen työuran alkuvaiheiden kuvaus: onnistumista edistävät tekijät ja työuran alkuvaihetta vaikeuttavat tekijät

Yhteyshenkilö: yliopettaja Liisa Kiviniemi (liisa.kiviniemi@oamk.fi)

Esimiesten osaamisen kehitt√§minen ‚Äď projekti (Oulun yliopistollinen sairaala) Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan nopea kehittyminen ja tulevaisuuden haasteet edellytt√§v√§t organisaatiolta ja esimiehilt√§ jatkuvaa uusien asioiden oppimista ja osaamisen kehitt√§mist√§. Sosiaali- ja terveydenhuollossa johtaminen vaikuttaa niin ty√∂yhteis√∂√∂n kuin asiakkaisiinkin. Hyv√§ll√§ esimiesty√∂ll√§ vaikutetaan positiivisesti sek√§ ty√∂ss√§ jaksamiseen ett√§ osaamisen kehittymiseen. Muuttuvat osaamisvaatimukset asettavat jatkuvasti haasteita sosiaali- ja terveydenhuollossa ty√∂skenteleville esimiehille. S√§√§nn√∂llisell√§ osaamisen kehitt√§misell√§ voidaan kuitenkin vastata tulevaisuuden asettamiin haasteisiin. T√§m√§ edellytt√§√§ entist√§ useammin erityisi√§ johtamisen taitojen kehitt√§mist√§, koulutusta sek√§ tutkittua tietoa ty√∂n tueksi. Nopeasti muuttavan toimintaymp√§rist√∂n vuoksi¬†sosiaali- ja terveydenhuollossa tarvitaan jatkuvasti tutkittua tietoa johtamisosaamisen vaatimuksista. Osaamisvaatimusten lis√§ksi tarvitaan v√§lineit√§ johtamisosaamisen arviointia varten. Arvioinnilla voidaan kartoittaa johtamisosaamisen kehitt√§mistarpeita.¬† Sen avulla esimiesten on mahdollista my√∂s seurata ja analysoida sek√§ omaa osaamista ett√§ esimiehen√§ kehittymist√§.

Tarkoituksena hankkeessa on kehittää käyttäjälähtöisesti arviointityökaluja Oulun yliopistollisen sairaalan esimiesten osaamisen kehittämisen tukemiseen. Tavoitteena on tukea esimiestyötä ja auttaa sekä johtoa että lähiesimiehiä esimies- ja johtamisosaamisen kehittämisessä. Tavoitteena on saada aikaan järjestelmällinen ja suunnitelmallinen tapa kehittää esimies- ja johtamisosaamista

Yhteyshenkilö: yliopettaja Kirsi Koivunen (kirsi.koivunen@oamk.fi)

Kulttuurin hankkeet

Master-tutkinnon osia voi suorittaa osana Business Kitchen -hanketta, jonka tavoitteena on edistää yrittäjyyttä ja luoda uutta kasvuliiketoimintaa. Kehittämistoimet liittyvät tällöin joko oman liiketoimintaidean tai yrityksen kehittämiseen, alueen yritysten liiketoiminnan kasvuun, kansainvälistymiseen, tuotteiden tai palvelujen kehittämiseen dynaamisessa Business Kitchen -yhteisössä.

Oamkin Yrityshautomossa on mahdollista kehittää omaa yritysideaa osana master-opintoja. http://www.oamk.fi/fi/koulutus/opiskelu-ja-elama/yrittajyys/yrityshautomo/ http://www.oamk.fi/fi/koulutus/opiskelu-ja-elama/yrittajyys/

Lisäksi on mielenkiintoisia hankkeita eri tutkinto-ohjelmissa, joihin voit liittää opinnäytetyösi tai osia opinnoistasi. http://www.oamk.fi/hankkeet/kotimaiset_kaynnissa/

Liiketalouden hankkeet

Master-tutkinnon osia voi suorittaa  Business Kitchen -yhteisössä, jossa  edistetään yrittäjyyttä ja luodaan uutta kasvuliiketoimintaa. Kehittämistoimet liittyvät tällöin joko oman liiketoimintaidean tai yrityksen kehittämiseen, alueen yritysten liiketoiminnan kasvuun, kansainvälistymiseen, tuotteiden tai palvelujen kehittämiseen dynaamisessa Business Kitchen -yhteisössä.

Oamkin Yrityshautomossa on mahdollista kehittää omaa yritysideaa osana master-opintoja.

Lisäksi Oamkissa lukuisia hankkeita, joihin voit liittää opinnäytetyösi tai osia opinnoistasi, kuten tutkimus- ja kehittämishanke SoteYBoost tai Kasku.

Tekniikan hankkeet

Master-tutkinnon osia voi suorittaa Yrityshautomossa kehittämällä omaa liiketoimintaideaa. Ensin tutkitaan bisnesidean kannattavuutta selvittämällä markkinoita ja arvioimalla tarvittavat toimenpiteet usean vuoden ajalta tulevaisuudessa. Asiat kootaan liiketoimintasuunnitelman muotoon niin, että niiden avulla on mahdollista tarvittaessa etsiä rahoitusta yrityksen käynnistämiseksi. Tämän ensimmäisen vaiheen aikana tehdään yrityksen käynnistämisen suunnitelma. Toisessa vaiheessa yritys on jo perustettu ja käynnistetty. Tällöin hautomon palveluja on mahdollista käyttää vielä yhden vuoden ajan valmistumisen jälkeen, mikäli tarpeellista.

Opintotuki

Jos suoritat ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavia opintoja päätoimisesti (vähintään keskimäärin 5 op / kk), voit hakea opintotukea. Voit tehdä hakemuksen helposti Kelan asiointipalvelussa. Myös paperilomaketta (OT 2) voi käyttää. Opintotukea ei voi hakea takautuvasti, vaan se voidaan myöntää aikaisintaan sen kuukauden alusta lukien, jolloin hakemus on vastaanotettu Kelassa tai ammattikorkeakoulussa. 

Huomioithan opintotuen vuositulorajat. Omien tulojen vaikutusta voi selvittää Kelan laskurien.

Opinnoissa edistyminen on edellytys opintotuen maksamiselle. Opintoja tulee suorittaa lukuvuoden aikana keskimäärin 5 op nostettua tukikuukautta kohti ja vähintään 20 opintopistettä.

Lisätietoja:opintotukilautakunta@oamk.fi, puh. 020 611 0214.

Uuden opiskelijan opas

Oamkin opiskelijakunta OSAKOn julkaisemasta Uuden opiskelijan oppaasta löydät käytännön tietoa niin opiskelusta Oamkissa kuin opiskelijaelämästä Oulussa ja Oulaisissa.

Voit ladata oppaan älypuhelimellesi tai tablet-tietokoneellesi App Storesta hakusanalla Oulun ammattikorkeakoulu ja Google Playsta hakusanalla Oamk.

Mik√§li k√§yt√∂ss√§si ei ole sopivaa mobiililaitetta, voit tutustua Uuden opiskelijan oppaaseen¬†T√ĄST√Ą.

(Linkki issuu versioon:

http://issuu.com/oamk/docs/issuu_1024x768?workerAddress=ec2-54-87-139-164.compute-1.amazonaws.com)

Yhteystiedot

Koulutukseen liittyvissä kysymyksissä voit ottaa yhteyttä seuraaviin henkilöihin:

-¬†Yritt√§jyyden ja liiketoimintaosaamisen tutkinto-ohjelmavastaava P√§ivi Aro (paivi.aro@oamk.fi), 050 529 8364. P√§ivi Aro vastaa kaikkien tutkinto-ohjelmien opiskelijoiden kysymyksiin ajalla 4.‚Äď8.7.2016 ja oman tutkinto-ohjelman opiskelijoille 8.8.2016 alkaen.

- Sosiaali-ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelmavastaava Kirsi Koivunen (kirsi.koivunen@oamk.fi), 050 913 5979. Kirsi Koivunen vastaa oman tutkinto-ohjelman opiskelijoiden kysymyksiin 8.8.2016 alkaen.

- Teknologialiiketoiminnan tutkinto-ohjelmavastaava Hannu Päätalo (hannu.paatalo@oamk.fi), 050 331 6025. Hannu Päätalo vastaa oman tutkinto-ohjelman opiskelijoiden kysymyksiin 8.8.2016 alkaen.

- Kulttuurituottamisen ja luovan talouden tutkinto-ohjelmavastaava Pekka Isomursu (pekka.isomursu@oamk.fi), 050 590 7618. Pekka Isomursu vastaa oman tutkinto-ohjelman opiskelijoiden kysymyksiin 8.8.2016 alkaen.

OPISKELIJAPALVELUT KAMPUKSILLA

Kotkantien kampus: Teknologialiiketoiminnan tutkinto-ohjelma, Kulttuurituottamisen ja luovan talouden tutkinto-ohjelma

Kotkantie 1
90250 Oulu
Avoinna kello 9.00‚Äď14.00
Puh. 020 611 0210
opiskelijapalvelut.kotkantie@oamk.fi

Kontinkankaan kampus: Sosiaali-ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelma

Kiviharjuntie 4
90220 Oulu
Avoinna kello 10.00‚Äď15.00
Puh. 020 611 0211
opiskelijapalvelut.sote@oamk.fi

Teuvo Pakkalan kadun kampus: Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen tutkinto-ohjelma

Teuvo Pakkalan katu 19
90130 Oulu
Avoinna maanantaista perjantaihin kello 9.00‚Äď11.00 ja 12.00‚Äď14.00
Puh. 020 611 0212
opiskelijapalvelut.liike@oamk.fi