sinaosaat.png

sinaosaat.png

 

Tälle sivulle kokoamme naisten uratarinoita. 

Katja Niskanen, kouluttaja, FM

”On miesten työt ja naisten työt!” Näin on joskus ajateltu, mutta ei nykyaikana, onneksi. Olen Katja Niskanen ja ikää on kertynyt 44-vuotta.

Kävin nuoruudessani kaupallisen koulutuksen ja olin muutamia vuosia työelämässä mukana. Lähinnä toimisto- ja asiakaspalveluun liittyvää.  Vuonna 2002 ajattelin, että voisi lähteä opiskelemaan ja kehittämään itseään.

Hain opiskelemaan tietotekniikan insinööriksi. Aluksi ajattelin, että voi kauhistus mihin pääni olen pistänyt, mutta se meni nopeasti ohi. Löytyi oma opiskelutyyli, niin opiskelu alkoi sujumaan huomaamatta. Toki töitä täytyi tehdä kovasti, mutta se vain lisäsi onnistumisen iloa.

Meidän opiskeluryhmässä ei tuolloin ollut kuin kolme naista ja loput miehiä. Ryhmähenki oli erittäin hyvä ja opiskelu heidän kanssaan oli hauskaa. Suuntautuminen oli sulautetut järjestelmät eli opintoihin kuului ohjelmointia ja elektroniikkaa. Valmistumisen jälkeen vuonna 2006 työllistyin yläasteelle sijaiseksi. Tuolloin työllistyminen ns. omalle alalle oli haasteellista. Hakeuduin ohjelmistosuunnittelijan koulutukseen ja koulutuksen jälkeen työllistyin ohjelmistosuunnittelijan tehtäviin. Työ oli mielenkiintoista, koodaamista, dokumentointia, testaamista, jne.

Työn ohessa lähdin opiskelemaan filosofian maisteriksi, suuntautuminen ohjelmistotuotanto ja sivuaineena psykologia. Erittäin onnistunut yhdistelmä erittäin sosiaaliselle luonteelleni. Valmistuin vuonna 2011. Toimin tuolloin hankekoordinaattorin tehtävissä ESR-rahoitteisessa projektissa ja samaan hengenvetoon suoritin opettajan pedagogiset opinnot Jyväskylän opettajakorkeakoulussa.

Vuonna 2013 siirryin ammattiopistoon opettajan tehtäviin nuorisopuolelle. Toimin opettajana neljä vuotta. Tällä hetkellä toimin kouluttajana eli uusia haasteita, työkavereita, onnistumisia….

Mitä minusta on tullut…minusta on tullut moniosaaja, joustava, uusia asioita pelkäämätön. Siitä voin kiittää insinööri ja maisteri opintoja sekä työelämää. Opinnot ovat antaneet minulle hyvän pohjan selviytyä monista eteen tulevista ongelmista ja haasteista.

Voin lämpimästi suositella tytöille/naisille tekniikan opintoja!

Katja Niskanen, FM
Kouluttaja

Katja Niskanen.jpg

 

Henna Karlsson, Hallituksen puheenjohtaja, Prometec

Tekniikka alkaa vieraantumaan tytöistä jo varhaisessa lapsuudessa…

Monesti me vanhemmat tiedostamattamme kannustamme poikia käyttämään koneita ja laitteita, mutta tyttöjä varoitellaan satuttamasta tai sotkemasta itseään koneiden kanssa.  Itse olen lapsena leikkinyt nukeilla ja poneilla, mutta olen myös saanut ajaa mopoilla, moottoriveneellä ja seurannut mielenkiinnolla vierestä, kun veli on koodannut ensimmäisiä Commodore 64 pelejä. 

Lukiossa tykkäsin matematiikasta ja fysiikasta ja selviydyin niistä kiitettävin arvosanoin. Kaikki tytöt eivät kuitenkaan saaneet ysejä pitkästä matikasta, joten moni vaihtoi pitkät matemaattiset aineet lyhyisiin ja kokivat mielihyvää, kun niistä sai helpommin kiitettävän arvosanan. Meihin tyttöihin on sisäänrakennettu täydellisyyden tavoittelun halu…keskiverto suoritus ei tyydytä, emmekä toisaalta myöskään usko olevamme hyviä, vaikka suoriudumme matikasta kympin arvosanoin. Mikään missä emme ole jo valmiiksi hyviä, ei kiinnosta tai se pelottaa.

Lukiossa oli viimeistään tehtävä päätös, mikä haluan olla isona. Haluanko opiskella lääkäriksi, lakimieheksi, opettajaksi, papiksi vai lähdenkö lukemaan diplomi-insinööriksi, josta en oikein tiedä, että mitä se tekee. Omalla kohdalla valintaa helpotti silloinen lukion Opo (oppilaanohjaaja), joka kannusti minua matematiikan opettajaksi tai teknilliseen tiedekuntaa opiskelemaan diplomi-insinööriksi.

Valitsin jälkimmäisen, mutta prosessitekniikan opintojeni ensimmäisenä vuonna, ei minulla ollut edelleenkään minkäänlaista käsitystä mikä minusta isona tulee. Päädyin opintojeni ensimmäisenä kesänä kesätöihin paperitehtaalle ja innostuin. Tehdastyö oli haastavaa, isoja jännittäviä koneita, mutta minä pärjäsin vallan mainiosti miesten maailmassa. Aluksi kohtasin tytöttelyä ja vähättelyä, mutten antanut sen häiritä. Olin kunnianhimoinen ja itsevarma ja halusin päästä johtotehtäviin.  Huomasin, että tytöt osaavat tietyt tarkkuutta,  järjestelmällisyyttä ja organisoimiskykyä vaativat työt huomattavasti paremmin kuin pojat…pojat menevät sieltä mistä on helpointa, tytöt tekevät asiat tunnollisesti ja tarkasti. Sain monessa kohtaa kehuja onnistuneesti läpiviedyistä projekteista.

Monien paperiteollisuusvuosien ja monien erilaisten työtehtävien jälkeen perustimme mieheni kanssa oman teknologia-alan yrityksen, jonka johdossa olen nyt toiminut 5 vuotta. Olemme luoneet voimalaitosten laadunvalvontaan täysin uudenlaisen palvelukonseptin ja kehitimme biomassojen näytteenottoon tarkoitetun automaattisen robotin, jonka keksijöinä EU-patenttihakemuksessa on minun ja mieheni nimet. Yritystoiminta on kasvanut niin, että meillä on tällä hetkellä töissä 15 asiantuntijaa ja liikevaihtomme nousee tänä vuonna jo 2,5 miljoonaan euroon. Tavoitteenamme on kasvaa ja laajentaa toimintaa ulkomaille sekä edistää omalta osaltamme bioenergian laaja-alaista käyttöä maailmalla. Olemme matkan varrella työllistäneet useita erittäin osaavia naisia, mutta enemmänkin naisia kaivattaisiin tiimiin. Valitettavasti hakijoiden joukossa ei yleensä ole ollut yhtään naista.

Miten itse voin vaikuttaa tyttöjen innostamiseen tekniikan alalle?

  • Kannustan äitinä täydellisyyttä tavoittelevaa tytärtäni kokeilemaan ja kokemaan epäonnistumisia: lapsen ei pidä olla kaikessa hyvä, sen sijaan intoa ja luovuutta pitää ruokkia.
  • Haluan itse toimia roolimallina ja esikuvana tytöille siinä, että tytöt voivat johtaa ja vaikuttaa tässä tekniikanmaailmassa täysin tasavertaisesti poikien kanssa. Tarvitsee vain luottaa omiin taitoihinsa ja uskoa itseensä.

Henna Karlsson
Hallituksen puheenjohtaja
Prometec

Henna Karlsson.jpg

 

Anni Koivisto, puheenjohtaja, Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK ry

Matematiikkaa kulttuurikontekstissa

Monet valinnat elämässä liittyvät opittuihin ja nähtyihin asenteisiin ja tämä on päällimmäisin syy myös tyttöjen vähäisessä kiinnostuksessa matemaattis-luonnontieteellistä aineita kohtaan. Sukupuolittuneiden valintojen purkamiseksi tarvitaan suuri asennemuutos niin kodeissa, päiväkodeissa kuin kouluissakin.

Saamelaislapset käyvät saman länsimaisen koulutuspolun kuin suomalaisetkin. Ongelma tulee siinä, että saamelainen ajatusmaailma on erilainen eikä suomalainen koulutusjärjestelmä välttämättä tunnista tätä ajatusmaailmaa ja sitä kautta syntyvää osaamista. Tätä ongelmaa korjaamaan opetusta voisi viedä kohti etnomatematiikkaa, jossa matematiikka tunnistetaan kulttuurikontekstissa ja opetus sidotaan kulttuuriin. Sitä kautta saisimme myös työkaluja tunnistaa lahjakkuuden erilaisia ilmentymiä.

Koulutuspolku pitäisi suunnitella niin, että se huomioi kaikenlaiset oppijat ja lahjakkuudet eikä unohda, että aineita tarkastellaan eri näkökulmista. Kaikkia ihmisiä ei voi pakottaa samoihin raameihin, mutta voimme tuoda opetuksen lähemmäksi yksilöä ja sitoa sen osaksi kulttuuria!

 

Matematihkka kulturkonteavsttas

Máŋggat váljjejumit eallimis laktasit ohppon miellaguottuide ja dat lea stuorámus sivvan maiddái nieiddaid vuollegis beroštumis matemahtalaš ja luonddudieđalaš ávdnasiidda. Sohkabealit váikkuhit válljejumiide ja dan rievdadeapmái dárbbašit ollu barggu sihke ruovttuin, beaiveruovttuin ja skuvllain.

Sámi mánát vázzet seamma oarjeriikkaidlágan skuvlabálga go suopmelaččatge. Váttisvuođat šaddet go sápmelaš jurddašanvuohki lea earálágan iige suopmelaš skuvlavuogádat vealttakeahttá dovdda jurddašanvuogi ja dan geažil čoggon máhtu. Dán sáhtašii divvut nu, ahte doalvut oahpahusa etnomatematihka guvlui. Das matematihkka jurddašuvvo kulturkonteavsttas ja oahpahus čatnojuvvo kultuvrii. Dainna lágiin oaččošeimmet maiddái bargoneavvuid earuhit earálagan vitmatvuođa.

Skuvlabálgá galggašii plánet nu, ahte dat váldá vuhtii buotlágan oahppiid iige vajálduhte, ahte oahppoávdnasiidda leat earálágan geahččanguovllut. Buot olbmuid ii sáhte bidjat seamma rámaide, muhto lea vejolaš buktit oahpahusa lagabui olbmo ja čatnat dan oassin kultuvrra! 

Anni Koivisto
puheenjohtaja
Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK ry 

Anni Koivisto.jpg

Silja Keränen, diplomi-insinööri, poliitikko

Me osataan!

Huippumielenkiintoiset opinnot

Ympäristönsuojelutekniikan opinnot Oulun ja Kuopion yliopistoissa sekä Singaporessa (National University of Singapore, NUS) olivat todella mielenkiintoiset ja mielekkäät. Sai ymmärtää kuinka eri päästöt leviävät ja vaikuttavat ympäristössä: maaperässä, ilmassa ja vedessä. Tuli opiskeltua erilaisten teollisuusprosessien toimintaa jätevedenpuhdistamosta terästehtaaseen. Diplomityön tein terästehtaan sivutuotteena syntyvien kuonien liukoisuusominaisuuksista. Tutkin siis labrassa liukeneeko kuonista raskasmetalleja. Työn aloituspalaverissa minulla ei ollut mitään aavistusta mitä kuonat ovat. No, puolen vuoden päästä tilanne oli jo ihan toinen. Eli: jos ei osaa, niin voi oppia.

Maailmanparantaja

Opintojen aikana sisäistin kuinka ihmistoiminta vaikuttaa luontoon. Ja myös sen, että me länsimaissa elämme aivan yli maapallon kantokyvyn. Jotain täytyy todellakin tehdä. Teknillinen koulutus onneksi antaa myös ratkaisuja: päästöjä voi puhdistaa; materiaalia kierrättää; energiaa säästää ja asioita tehdä eri tavalla.

EU-virkamies

Diplomi-insinöörin tutkinto on monipuolinen. Olin kolme vuotta töissä Euroopan kemikaalivirastossa Helsingissä. EU-virkamiehenä, kansainvälisessä työyhteisössä haastavien ja mielekkäiden työtehtävien parissa. Kemikaalivirastossa implementointiin EU:n kemikaaliasetuksia, REACH (Registration, Evaluation, Authorisation and Restriction of Chemicals) ja CLP (Classification, Labelling and Packaging). Minä olin tekemässä prosesseja – eli käytännössä luettiin asetuksen tekstiä ja mietittiin, kuinka se toteutetaan. Kuka (ihminen vai tietojärjestelmä vai molemmat) tekee mitä. Ensimmäisen rekisteröintimääräajan lähestyessä optimoimme tekemistämme valtavasti: tahdista noin 100 rekisteröintiä viikossa tahtiin noin 10 000 päivässä. Prosessi-insinöörin ajattelumallista oli aikamoisesti hyötyä.

Myös EU tarvitsee luonnontieteiden ja tekniikan alan asiantuntijoita.

EU-hankemaailma

Olen töissä kuntien omistamassa elinkeinojen kehitysyhtiössä Kainuun Edussa, jossa teen EU-hankkeita. Olen päässyt arvioimaan koskikunnostuksen ekosysteemipalvelujen arvoa (eli sitä, millaista arvonlisää koskien kalataloudellinen kunnostus luo), liittämään Kainuun Covenant of Mayors –verkostoon (jossa kaupungit / alueet sitoutuvat ilmastonmuutoksen hillintään) sekä edistämään kainuulaisten yritysten tutkimus&kehitys-motivaatiota (hankkeessa, jossa yritykset saavat tutkituttaa materiaalejaan huippuyliopistoissa). Kuten ehkä arvaatkin, diplomi-insinöörin koulutus luonnontieteet pohjalla ja soveltava tekniikka siinä päällä, antavat näihinkin hommiin hyvän pohjan.

Poliitikko

Takaisin kotikonnuille Kajaaniin muuton yhteydessä lähdin mukaan politiikkaan. Kotiseudun asiat kiinnostivat, kuten myös paremman maailman tekeminen. Vihreissä olen päässyt tekemään meidän energialinjauksia, puolueen strategiaa sekä nyt maatalouspoliittista ohjelmaa. Kajaanissa taas esimerkiksi vaikuttamaan kaupungin metsien hoitoon sekä pyöräilyn olosuhteisiin. Havaintoni onkin, että poliitikkona pääsee parhaiten vaikuttamaan asioihin. Maailmanparantajalle siis lähes täydellinen paikka.

Yhteenveto

Me naiset osataan – myös tekniikkaa ja luonnontieteitä

Diplomi-insinöörin tutkinnolla työmahdollisuudet ovat todella monipuoliset

Politiikassa pääsee hyvin vaikuttamaan asioihin

 

Silja Keränen
diplomi-insinööri
poliitikko

Silja Keränen.jpg