sinaosaat.png

sinaosaat.png

 

Vaikuttajat puhuvat

 

Merja Kyllönen, Euroopan parlamentin jäsen

Sinä osaat!

"Ei pysty, ei kykene. On miesten työt ja on naisten työt." Sitä mantraa tytöille on hoettu vuosikymmenet ja liiankin hyvin olemme sen sisäistäneet. 

Nyt on aika kumota vanhat fraasit: Me pystymme ja me kykenemme! SINÄ osaat! 

Jos Sinua kiinnostaa, kuinka internet toimii, atomi halkeaa, robotin voi rakentaa ja keinoälyä kehittää tai kuinka kuskittoman auton saisi tulevaisuudessa jopa lentämään, hae teknilliseen tai luonnontieteelliseen korkeakoulutukseen! 

Älä enää odota ja epäröi; toimi – nyt

#SinäOsaat #TytötJaTeknologia

Rakkain terveisin

Merja Kyllönen
Euroopan parlamentin jäsen

 Merja Kyllönen.jpg

 

Hillevi Lönn, neuvotteleva virkamies, Työ- ja elinkeinoministeriö

Sinä osaat!

Suomalainen työelämä ja koulutus ovat eurooppalaisittain erittäin voimakkaasti sukupuolen mukaan jakautuneet. Asiantilaa on pyritty muuttamaan monenlaisin kampanjoin ja projektein, siinä kuitenkaan onnistumatta.

Sinä osaat -hanke nostaa esiin tytöissä piilevän voimavaran, joka on jäänyt käyttämättä ja joka ei ole ollut läheskään täysimittaisesti elinkeinoelämän käytössä. Sinä osaat! pureutuu ongelmaan uudella, nuoria puhuttelevalla tavalla. Hanke on erittäin kannatettava tapa saada uudenlaista toimintaa ja kulttuuria tyttöjen itseluottamuksen ja valintojen edistämiseksi. Hanke aikoo perustaa uudenlaisia rakenteita kannustamaan tyttöjen uskoa omaan osaamiseensa ja siten varmistamaan elinkeinoelämän mahdollisuudet saada aiempaa enemmän osaavia teknologian asiantuntijoita vaativiin tehtäviin. Hanke on merkittävä suomalaisen tulevaisuuden rakentamisessa.

Toivotan menestystä hankkeelle!

Hillevi Lönn
Neuvotteleva virkamies
Työ- ja elinkeinoministeriö

Hillevi Lönn.jpg

Liisa Tenhunen-Ruotsalainen, johtaja, Taloudellinen tiedotustoimisto TAT

Sinä osaat, sinä päätät!

Nyt tytöt ja naiset herätys! Emme voi sallia 2010-luvulla tyttöjen alan valintojen olevan samoja kuin vuosikymmeniä sitten! Taloudellisen tiedotustoimiston Kun koulu loppuu 2017-tutkimus osoittaa, että peruskoulun ja lukion päättävien nuorten (ml. poikien) alan valinnat ovat sukupuolittuneita: tytöt valitsevat naisten aloja, ja päinvastoin. Tyttöjen suosikkialojen TOP 10-kärjessä ovat sosiaali- ja terveysala sekä opetusala; poikien suosikkialoja ovat teknologiateollisuus ja finanssiala.

Tässä ei ole mitään väärää, jos alan valitsija on tietoinen, mitä tällaisesta alan valinnasta seuraa. Muun muassa palkkaerot syntyvät tätä kautta - ennen kuin on siis edes aloittanut työelämän!

Hyvät tytöt ja naiset! Pidämme Suomea yleisesti tasa-arvoisena maana. Sitä se ei vielä valitettavasti ole kaikilta osin. Tuodaan tytöt ja naiset tekijöiksi ja johtajiksi kaikille aloille sukupuolesta riippumatta.

Sinä osaat, sinä päätät!

Liisa Tenhunen-Ruotsalainen
johtaja
Taloudellinen tiedotustoimisto TAT

Liisa Tenhunen-Ruotsalainen.jpg

Marianna Halonen, ohjelmapäällikkö, Microsoft Oy, Microsoft in Education

Tyttöjen ja naisten osaamisella, innostuksella ja innovaatioilla on suuri merkitys yhteiskunnassamme ja globaalisti. Emmehän jätä tätä mahdollisuutta käyttämättä!

Microsoft haluaa auttaa ja kannustaa tyttöjä ottamaan merkittävämmän roolin tulevaisuuden rakentamisessa teknologian avulla. Olemalla itse roolimalleja ja antamalla tytöille mahdollisuuksia kokeilla ja oivaltaa teknologian avulla, voimme viedä muutosta eteenpäin.

Marianna Halonen
ohjelmapäällikkö
Microsoft Oy, Microsoft in Education

Marianna Halonen.jpg

Jouko Paaso, rehtori, toimitusjohtaja, Oulun ammattikorkeakoulu

Sinä osaat!

Olen isä, isoisä ja ammattikorkeakoulun rehtori. Perheeseeni kuuluu kaksi tyttöä ja kaksi poikaa – myös lapsenlapseni ovat tyttöjä ja poikia. Olen heistä kaikista erittäin ylpeä. Koksaan en ole ajatellut, että sukupuoli olisi määrittänyt sitä, mitä he osaavat ja kuinka hyvin he osaavat. Meillä ei myöskään ole ollut erikseen miesten ja naisten hommia.

Aiemmin olen ollut mm. opettajana, tutkijana ja johtajana. Harrastan myös urheilua monipuolisesti. En ole työssäni enkä harrastuksissani kohdannut asioita, joissa miehet olisivat olleet naisia tai tyttöjä parempia.

Ylipäätään tytöttely ja naisittelu on turhaa!

Jouko Paaso
Rehtori, toimitusjohtaja, Oulun ammattikorkeakoulu

jouko_paaso-1-pieni.jpg

Sirpa Pietikäinen, Europarlamentaarikko

Osallistuin 1990-luvulla State of the World -konferenssiin, jossa IBM:n johtokunnan naisjäsen totesi, että jos naiset olisivat suunnitelleet tietokoneet ja niiden logiikan, niin tietokoneella voisi sormimaalata ja äidit laittaisivat lapsiensa eteen ison ruudun, johon piirtää. Näin yli 20 vuotta jälkeenpäin voi vain miettiä, miksi ensin edes tuli muunlaisia ruutuja ja systeemejä?

Meillä on Suomessa hyvin menestyviä naisia, kannustetaan heitä mentoroimaan tyttöjä. Lupaukseni on levittää sanaa kampanjasta menestyneille naisille. Kirjoitan vetoomuksen tekniikan, matematiikan, fysiikan, kemian, tietotekniikan, ohjelmoinnin naisprofessoreille ja naistutkijoille, jotta he ryhtyisivät kummeiksi osaaville tytöille, vierailisivat kouluissa tai kutsuisivat tyttöjä vierailulle yliopistoihin.

Sinä osaat! on hieno hanke, jollaista tarvittaisiin koko Euroopassa ja olen mielelläni mukana tukemassa ja edistämässä sitä, että saisimme yhdessä tästä eurooppalaisen hankkeen.

Opettajat ja vanhemmat, innostetaan tyttöjä uskomaan kykyihinsä ja taitoihinsa! Haravoidaan arvomme ja asenteemme, ettei vanhoista asenteista pulpahtaisi esteitä tyttöjen tielle. Miehet luovat miehille, siksi on tärkeää, että naisetkin ovat tekemässä ja opettamassa matematiikkaa ja teknologiaa. Historiallinen traditio on ollut, että tekniikka ja teknologia ovat miesten käsissä. Koska luomme ja teemme erilaisia asioita, on tytöt saatava mukaan luomaan ja kehittämään. Naisnäkökulma vaikkapa pikkurobottien rakentamisessa on erilainen kuin miesten. Tytöt ja naiset osaavat pohtia, mitä muuta niillä voisi tehdä? Näin saamme enemmän vaihtoehtoja tekniikan käyttöön: mihin käyttää, missä hyödyntää. Nostetaan tytöt eturiviin, jotta syntyy terveystietotekniikkaa, robotteja tai sormivärinäyttöjä!

#sinäosaat

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko

 

Sirpa Pietikäinen.jpg

 

Maarit Rossi, CEO Paths to Math

Merkityksellinen, haastava ja hauska matematiikka

Maarit Rossi, CEO Paths to Math

Oppilaan negatiivinen asenne matematiikkaa kohtaan näyttää muodostuvan jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Onko syy oppisisällöissä? Matematiikkahan lienee peruskoulumme vähiten uudistunut oppiaine. Meiltä löytyvät ratkaisun avaimet siihen, että nuoret jatkossa kokisivat matematiikan itselleen merkitykselliseksi ja jopa hauskaksi?

Stereotypiat ja asenteet matematiikan opetuksen pahimmat viholliset

Oletko koskaan tavannut henkilöä, joka häpeämättä  kertoo, ettei osaa lukea tai kirjoittaa? Outo kysymys, eikö totta? Olet kuitenkin saattanut tavata henkilön, joka paljastaa, ettei osaa matematiikkaa, koska hänen äitinsäkään ei sitä aikanaan oppinut! Perheenjäsenet voivat olla merkittäviä asenteen muokkaajia. Samoin on opettajien laita, kuten Jo Boaler (2015) kirjoittaa. Oppilaan itsensä muodostamalla näkemyksellä omista kyvyistä näyttää olevan suurempi merkitys, kuin aiemmin on ajateltu.

Perheen, ystävien ja median rooli on tärkeä siinä, miten lapsi kokee matematiikan opiskelun. Jos lähipiirin suhtautuminen matematiikkaan on kielteinen, saattaa lapsi kokea matematiikan tylsäksi, merkityksettömäksi tai jopa pelottavaksi. Kun opettaja kohtaa uuden oppilaan, kohtaa hän kenties samalla joukon perittyjä ennakkoluuloja ja negatiivia asenteita.

Matematiikan oppitunnin rakenne – onko sen oltava aina sama?

Millainen on tyypillisen matematiikan oppitunnin rakenne? Käytetäänkö erilaisia opetusmetodeja? Otetaanko erilaiset oppimistyylit huomioon? Onko matematiikan oppituntien rakenne samankaltainen eri maissa?

Millaisena tämän päivän aikuiset muistavat koulumatematiikan? Luultavasti mieleen palaa, kuinka istuttiin yksin pulpetissa rivimuodostelmassa opettajan ratkaistessa tehtävää luokan edessä. Malliratkaisun jälkeen kukin oppilas ratkaisi vastaavanlaisia tehtäviä – yhä uudelleen ja uudelleen. Aikuiset eivät muista, että matematiikka olisi liitetty arkipäivän elämään vaan että se oli lausekkeiden sieventämistä ja yhtälöiden ratkaisemista. Oli luonnollista, että motivaatio matematiikan opiskeluun laski.

Matematiikan opetus on ikävä kyllä vieläkin liiaksi edellisen mukaista, samoin myös monissa muissakin maissa! Vierailessani oppitunneilla ne ovat sisältäneet mm. läsnäolijoiden kirjausta, kasvatuksellista keskustelua, kotitehtävien tarkastamista ja antoa. Matematiikan opetus perustuu opettajajohtoiseen opetuskeskusteluun -  tosin taitava opettaja vie oppilaita ajattelussa eteenpäin juuri hyvän keskustelun avulla. Opettaja kiertää luokassa ja auttaa oppilaita. Hän eriyttää opetusta antamalla erilaisia tehtäviä. Tämä ei vain tämän päivän nuorille riitä – emme mekään suostu tekemään työtämme vanhoin menetelmin ja välinein.

Opettajan matematiikasta oppilaskeskeiseen matematiikan opiskeluun

Irrallisten soveltavien tehtävien sijasta tarvitaan  ilmiöpohjaista oppimista, käytän myös nimitystä teemat, joissa yhtä aihealuetta käsitellään laajemmin. Teemat voivat olla arjesta tuttuja aiheita kuten terves, kauppa, ympäristönsuojelu, ilmasto ja koti. Tekemällä oppimisessa rakennetaan esim matemaattisia malleja, joiden avulla voidaan ymmärtää ja ratkaista ongelmia. Sosiaalista oppimista tapahtuu parhaimmillaan toiminnallisissa matematiikan tehtävissä. Tytöt  haluavat ratkaista matemaattisia tehtäviä yhdessä, keskustelemalla, väittelemällä ja testaamalla saamiaan tuloksia. Pojat voivat  tehtävänannosta, jos saavat liikkua ratkaisuja etsiessään.  

Opetuksemme painotus lienee pitkään ollut liiaksi mekaanisissa laskutehtävissä ja niistä suoriutumisessa. Yksittäisten mekaanisiten tehtävävien harjoittelu on tärkeää, mutta jos opetuksen pääpaino on niissä, on opetus liian kaukana oppilaiden maailmasta ja mielenkiinnon kohteista (Pehkonen et al 2007). Opetuksen on liityttävä myös maailmaan, jossa oppilas elää.

OECD:n raportti (Chowdhry, 2015) osoittaa, että pelkkä ITC:n hyödyntäminen opetuksessa ei tuo tuntuvaa parannusta lukemisen, matematiikan ja luonnontieteiden osaamiseen. Raportti perustuu 31 ITC:n sijoittaneen maan testituloksiin. Koulut tarvitsevatkin korkealaatuista sähköistä oppimismateriaalia. OEDC:n tulos saattaa kieliä siitä, että markkinat tarjoavat samaa sisältöä kuin oppikirjat. Puhutaan henkilökohtaisen oppimateriaalin tarpeesta, mutta tarjolla oleva materiaali on mekaanisten tehtävien ratkaisemista eri tasoilla.

Suomen uudet opetussuunnitelmat antavat mahdollisuuden monipuolisiin opetusmenetelmiin. Menetelmät vaativat myös uusia sisältöjä. Meille on siis annettu avaimet, joiden avulla saamme tytöt ja pojat innostumaan matematiikasta. Me opettajat olemme avaintekijöitä matematiikan opetuksen muutoksessa.  

Maarit Rossi

CEO Paths to Math

Maarit Rossi.jpg

Lähteet:

Chowdhry Affan (2015) Computers in classroom have “mixed” impact on learning: OECD

http://www.theglobeandmail.com/news/national/education/computers-in-classroom-have-mixed-impact-on-learning-oecd-report/article26373533/

Boaler Jo (2015). Parents’ Beliefs about Mathematics Change Their Children’s Achievement.

https://www.youcubed.org/think-it-up/parents-beliefs-math-change-childrens-achievement/

OECD (2015). The ABC of Gender Equality in Education: Aptitude, Behaviour, Confidence, PISA, OECD Publishing. http://dx.doi.org/10.1787/9789264229945-en

Pehkonen, E. & Rossi, M. (2007) Some alternative teaching methods in mathematics. In E. Pehkonen, M. Ahtee& J. Lavonen (Eds.) How Finns Learn Mathematics and Science. (pp. 143-154). Sense Publishers, Netherlands.

Rossi, M., Espo, K. & Villabona, C. (2013) Paths to Mathematics www.pathstomath.com

Merja Korhonen, varhaiskasvatuksen asiantuntija, Suomen Vanhempainliitto

Kiinnostuksen kohteet löytyvät kokeilemalla

Sinä osaat! tarttuu erittäin tärkeään asiaan. Tyttöjen on tärkeä päästä kokeilemaan monipuolisesti erilaisia asioita jo nuorena; sitä kautta löytyvät kiinnostuksen kohteet ja itselle tärkeät jutut.  Vanhempi on aina malli omalle tyttärelleen, mutta hän voi olla sitä myös laajemmalle joukolle lapsia ja nuoria. Vanhempien mielipiteet, valinnat ja esimerkki vaikuttavat väistämättä lapsen arvomaailmaan ja sitä kautta valintoihin.     

Uusi varhaiskasvatussuunnitelma ja opetussuunnitelma kannustavat kokeiluihin ja ilmiöpohjaisuuteen. Alakoululaisille tarjotaan valinnaisaineina lyhytelokuvaa ja koodausta. Joukko viidesluokkalaisia tyttöjä tekee nyt innolla lyhytelokuvia, oppii koodaamaan ja heillä on vahvaa uskoa itseensä ja kykyihinsä. Motivoituneena oppii kaikenlaista, mutta välillä on tärkeä kuulla vanhemman tai opettajan kannustavat sanat Sinä osaat!

Merja Korhonen
Varhaiskasvatuksen asiantuntija
Suomen Vanhempainliitto

MerjaKorhonen.jpg

Jenni Santalo, Communications Manager at Tieto

Miksi emme tiedä tätä: Maailman ensimmäinen tietokoneohjelmoija oli nainen

Tyttöjen ja naisten saamisesta teknologian pariin ei ole kyse pelkästään naisten urapolkujen monipuolistamisesta, vaan yritysten ja koko Suomen menestyksestä. Jos ratkaisuja kehittää vain puolet väestöstä, moni maailman suuri ongelma jää ratkaisematta.

Englantilainen matemaatikko Ada Lovelace kirjoitti vuonna 1840 kuvauksen maailman ensimmäisestä yleistietokoneesta ja keksi, miten koneen voisi ohjelmoida tekemään asioita itsekseen. Teknologia-ala on miesvaltainen, vaikka teknologian edelläkävijät olivat naisia.

Liian harva nainen hakeutuu tieteen ja tekniikan aloille. Vuonna 2015 n. 80 %:a Suomen tekniikan alojen tutkinnoista oli miesten suorittamia (SVT: Väestön koulutusrakenne 2015). Miksi näin on?

Paljon on kyse siitä, millaisia mielikuvia luomme

Minkä tahansa alan houkuttelevuudessa on paljon kiinni nuorten unelmista ja esikuvista. Tai siitä, miten asioista puhumme; millaisia mahdollisuuksia tai mahdottomuuksia asioiden ympärille luomme.

Tutkimusten mukaan yläkoululaisten tyttöjen mielikuvissa IT-alan opinnot ovat vaikeita, työ on kaukana ihmisläheisestä, eikä alalla voi naisena tuntea oloaan kotoisaksi (“Women in Tech”, Teknologiateollisuus ry 2017). Voin henkilökohtaisesti todeta, ettei tämä pidä lainkaan paikkansa. Myös tietokirjailija Tuuti Piippo osoittaa monet näistä mielikuvista vääriksi.

Piipon mukaan maskuliinisena esiintyvä teknologia-ala kaipaa kipeästi lisää naisesikuvia. Vahvat ja menestyvät naishahmot ovat tärkeitä erityisesti nuorille, vielä omien opintopolkujensa alussa oleville tytöille, jotta heitä saataisiin houkuteltua alan pariin.

Tähän tarkoitukseen Piippo kirjoitti innostavan “Futuremakers”-kirjan: teoksen inspiroivista naisista, jotka rakentavat sekä omia unelmiaan että parempaa maailmaa teknologian avulla. Teokselle onkin tarve: teknologia ja IT-ala eivät innosta yläkouluikäisiä tyttöjä, vaikka pojilla teknologiaan liittyvät opinnot ovat opiskeluvalinnoissa suosituin vaihtoehto (”Kun koulu loppuu” -tutkimus, 2017).

Ohjelmointi on tapa rakentaa maailmaa

Futuremakers-kirjassa uratarinansa kertovat muun muassa avaruustekniikan insinööri ja tuleva astronautti Natalie Panek, kuvapalvelu Flickr:n perustaja Caterina Fake sekä ohjelmoijaguru, kirjailija ja kuvittaja Linda Liukas.

Kaikkia kirjan naisia yhdistää luovuus sekä halu saada positiivisia muutoksia aikaan teknologian avulla. Teoksen kertomukset rikkovat yleisimpiä stereotypioita vain miespuolisista numeronikkareista ja liittävät ohjelmoinnin luovuuteen ja vapauteen toteuttaa itseään. Teknologia näyttäytyy konkreettisena keinona muutoksen toteuttamiseen.

Paljastuu, että IT-alalla työskentely on muutakin kuin koodausta. Toimenkuvaan voi kuulua esimerkiksi suunnittelua, markkinointia, tuotekehitystä, johtamista tai ympäristöystävällisten ratkaisujen kehittämistä.

Henkilökohtaisesti uskon ja olen huomannut, että teknologian avulla rakennetaan parempaa maailmaa. Harva nuori tulee ajatelleeksi tätä opintovalintoja tehdessään.

Tulevaisuuden työelämässä ohjelmointi tulee olemaan monen uuden ammatin perusta, ja siksi on tärkeää, että mahdollisimman moni kiinnostuisi ohjelmoinnista edes jollain tasolla. Linda Liukasta lainaten: “Koodi on tulevaisuuden käsityö ja ensimmäinen vieras kieli.

Koko väestön potentiaali hyötykäyttöön

Suomi on maailman neljäs maa, joka on ottanut koodaamisen osaksi koulujen opetussuunnitelmaa: vuodesta 2016 lähtien kokonainen ikäluokka on opetellut ohjelmoimaan.

Tällaiset maanlaajuiset edistysaskeleet ovat erittäin tärkeitä, mutta opettajilla ja vanhemmilla on vielä suuri työ tehtävänään nuorten tyttöjen pölyttyneiden mielikuvien rikkomisessa ja heidän kannustamisessaan teknologian pariin, jotta koko väestön potentiaali saadaan hyötykäyttöön.

Kaikki ihmiset käyttävät teknologiaa, ja jo siksi olisi hyvä, että kaikenlaiset ihmiset ovat myös kehittämässä sitä. Ihmiset kun yleensä kehittävät ratkaisuja sellaisiin ongelmiin ja tilanteisiin, jotka koskettavat heitä itseään.

Kehittävätkö koodaavat naiset siis seuraavan Googlen? Kenties, jos he vain saavat jo nuorena kaipaamaansa kannustusta alan pariin. Minäkään en ole suorittanut tekniikan tutkintoa, vaikka työskentelenkin innovaatioiden, IT:n, datan ja tekoäly-teemojen parissa. Mutta opettelen juuri koodaamaan. Diskurssiin tarvitaan siis muutos.

Kommunikaatiolla teemme maailmaa todeksi. Siksi on tärkeää kertoa, että maailman ensimmäinen ohjelmoija oli nainen.

Teksti on alun perin julkaistu tietoatulevasta.tieto.fi -sivulla

Jenni Santalo
Communications Manager at Tieto 

tietoatulevasta.tieto.fi

Jenni Santalo.jpg

 

 

Veli-Matti Ihme, toimitusjohtaja, Elektrobit Automotive Finland Oy

Toimin toimitusjohtajana Elektrobit Automotive Finland Oy:ssä, joka on kansainvälinen IT- alan yritys. Meillä Oulussa työskentelee tänä päivänä jo yli 100 lahjakasta ohjelmistosuunnittelijaa kehittämässä ohjelmistoja tulevaisuuden autoihin. Työskentelemme joka päivä sen eteen, että maailmasta tulee turvallisempi ja ympäristöystävällisempi paikka. Silloin on ennen kaikkea tärkeää olla utelias sekä halukas oppimaan uutta - ominaisuuksia, joita löytyy varmasti yhtälailla sekä miehiltä että naisilta. Silti autoteollisuus koetaan usein edelleen hyvin miehiseksi alaksi. Toimiala elää kuitenkin tällä hetkellä vahvan kasvun ja uusien keksintöjen aikaa, joten ehkäpä tulevaisuudessa myös tytöt sekä naiset kiinnostuvat alasta uudella tavalla.

Toimialan kehittyminen ja kasvu sekä meidän mahtava työilmapiiri tekevät EB Automotivesta mukavan paikan työskennellä sukupuoleen tai kokemusvuosiin katsomatta; työntekijöidemme sanoin ”on hienoa olla osa tulevaisuutta ja uusimpia innovaatioita!”  Meillä suunnittelutehtävissä työskentelee sekä naisia että miehiä, mutta kokemuksemme mukaan naispuoleisia koodareita on edelleen Suomessa huomattavasti vähemmän kuin miehiä. Vaikka suomalaiset naiset ovat maailman kärkeä matemaattisluonnontieteellisissä taidoissaan, he eivät silti usein valitse ohjelmistosuunnittelua jatko-opiskelualakseen. Tämä näkyy myös jos verrataan suomalaista työyhteisöä esimerkiksi Saksaan tai Japaniin, joissa naisten osuus insinööreistä on selkeästi suurempi kuin Suomessa.  Tämänkin vuoksi Tytöt ja Teknologia – hanke on äärimmäisen tärkeä; tarvitsemme koko väestön sukupuoleen katsomatta mukaan tekemään Suomesta entistä teknologisempaa yhteiskuntaa!

Haluammekin täten haastaa tytöt ja naiset tulemaan mukaan kehittämään tulevaisuuden autoja! Sinä osaat!

Veli-Matti Ihme
toimitusjohtaja
Elektrobit Automotive Finland Oy

 

Johanna Sjöholm, Toiminnanjohtaja, Nicehearts ry

Rakenteisiin jämähtäneet, sukupuolittuneet roolit

Nicehearts on perustettu vuonna 2001, tavoitteena tyttötyön tuottaminen Vantaalla. Jo tuolloin vuonna 2001, 29 vuotiaana, itselläni oli vahva, kokemukseen perustuva käsitys siitä, ettei tyttöjen ja poikien, naisten ja miesten asema ollut yhteiskunnassamme tasa-arvoinen. Huomioni olin tehnyt omassa arjessa, perheen äitinä, nuorisotaloilla työntekijänä, työelämässä ja Naisasialiitto Unioinin jäsenenä. Havaintoni olivat riittäviä laukaisemaan niin vahvan tarpeen vaikuttaa, että päätin perustaa tytöille oman paikan, Nicehearts ry:n ja Vantaan Tyttöjen Tilan.

Vaikutamme siihen, miten tytöt näkevät maailman, erityisesti siihen miten he näkevät itsensä. Maailma oli silloinkin täynnä mahdollisuuksia, jotka odottivat tekijäänsä. Halusimme olla sekä itse esimerkkinä, että nostaa esiin muita uraa uurtaneita naisia. Kasvatamme muutoksen tekijöitä ja tarjoamme paikan olla ja osallistua sekä merkityksellistä tekemistä.

Niin silloin kuin nykyäänkin, liian usein tytöt ja pojat näkevät sekä myös kokevat, että elämään liittyvät tehtävät on jaettu sukupuolen mukaan naisten ja miesten töihin. Yhteiskuntamme kasvattaa, opettaa ja näyttää esimerkkiä, ylläpitää tätä jaottelua, hyvin vahvasti. Usein kuitenkin tiedostamatta, koska mekin olemme kasvaneet näihin asenteisiin.

Vaatii erityistä ponnistelua, että oppii tunnistamaan omat ennakkoluulot sukupuoleen liittyen. Vaatii erityistä ponnistelua olla erilainen!

Onneksi meitä erilaisia, rohkeita tyttöjä ja poikia, naisia ja miehiä on, jotka olemme saaneet vahvistusta ja kannustusta omille ajatuksillemme, toiveille ja haaveille ja valinneet erilaisen polun.

Sosioekonominen asema ei voi olla vaikuttamatta siihen, miten maailmankuvamme muokkaantuu! Me, jotka saamme työskennellä vähemmistöjen, heikossa sosioekonomisessa asemassa tai syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten kanssa, olemme erityisessä asemassa, kun saamme mahdollisuuden kertoa, auttaa, tukea ja näyttää, että sinä voit ja pystyt tekemään sen mihin sinä uskot ja mistä sinä haaveilet.

Nicehearts edistää segregaation purkamista ihmisten arjessa, kuuntelemalla unelmia, kertomalla mahdollisuuksista, näyttämällä esimerkkiä ja voimaannuttamalla tyttöjä ja naisia uskomaan ja toteuttamaan omia unelmia.  

Sinä osaat!

Johanna Sjöholm
Toiminnanjohtaja
Nicehearts ry.

www.nicehearts.com

johanna sjöholm.jpeg

 

Oulun vaikuttajafoorumi 18.9.2017

Oulussa 18.9.2017 järjestettyyn vaikuttajafoorumiin osallistui päättäjiä ja vaikuttajia yrityksistä, koulutusorganisaatioista ja elinkeinoelämästä sekä useita alueen kansanedustajia. Tilaisuudessa kuultiin myös pääministeri Juha Sipilän tervehdys. Foorumin materiaalit, kuvia tunnelmasta ja foorumiin osallistujien yhteinen vaikuttamislupaus löytyvät alta. 

Materiaalit:

Vaikuttajapuheenvuorot: 

 

 

 

Mitä me voimme tehdä ongelman ratkaisemiseksi? Yhteinen vaikuttamislupaus: 

 

  • Lupaan kertoa, miten mahtava ala tietotekniikka on ja kuinka paljon sen avulla voi vaikuttaa tulevaisuuteen ja kuinka kipeästi naisosaajia kaivataan :)
  • Kannustan ja rohkaisen tyttöjä, joita ohjaan työssäni, tekemään rohkeita valintoja opiskelussa ja ammatinvalinnassa.
  • Lupaan olla aktiivinen teeman ympärillä somessa!
  • Omassa johtamisessani kiinnitän huomiota, ettei meillä ole asiaan liittyen epäasiallista toimintatapaa.
  • Voitti Oamk+KoulutusAvain –tiimi tai ei, aiomme Oamkissa jatkaa asian edistämistä.
  • Opiskelijoiden ohjauksessa kiinnitän asiaan huomiota.
  • Lupaan olla mahdollistamassa toteutusta koulun työntekijänä.
  • Lupaan opettaa pojalleni, että tytöt ja pojat ovat yhtä hyviä teknologia-asioissa.
  • Pidän aihetta esillä työssäni.
  • Lupaan nostaa asiaa päätöksenteossa ja asettaa tavoitteita, edistää tukea ja satsauksia matem./luma-aineissa, toimia esimerkkinä ja kannustan tyttöjä arjessa ja myös omien lasten kautta (tehtäväkirjat, leikit).
  • Rohkaisen ja kannustan (myös poikia) vanhempana tasa-arvoiseen ajatteluun.
  • Otan naisopiskelijat esille yritysten kanssa tehtävässä sidosryhmäyhteistyössä.
  • Minä lupaan osallistua ”tytöt ja teknologia” aktiviteetteihin, järjestää niitä omalla työpaikallani ja olla käytettävissä puhujana em. aihepiiriin liittyen.
  • Järjestää erityisesti tytöille suunnattua yritysviestintää > esikuvia esille.
  • Lupaan rohkaista ja kannustaa ihan jokaista ja viedä viestiä eteenpäin!
  • Tarkkailen asenteita > yritän vaikuttaa niihin kaikessa toiminnassani.
  • Suunnittelen ja toteutan aiheesta koulutustapahtuman opinto- ja uraohjaajille keväällä 2018!
  • Tuon asiaa esille eri ohjausalan, työelämän ja mm. koulun toiminnan foorumeilla/verkostoissa.
  • Lupaan tukea tyttöjä hakeutumaan heitä miellyttävälle alalle.
  • Lupaan kehua tyttöjä enemmän.
  • Lupaan pitää asiaa esillä omissa verkostoissani, sekä kasvattaa omat tyttöni ajattelemaan.  laajakatseisemmin. Myös teknologiaa tulevaisuuden työnä.
  • Lupaan olla rohkea, olla esimerkkinä ja rohkaista/luoda itseluottamusta.
  • Lupaan kannustaa ja luoda mahdollisuuksia sekä kouluttaa oppilaita ja opettajia.
  • Lupaan olla omalla esimerkilläni esillä ja kertoa, millaista on olla nainen ja insinööri. Lupaan kannustaa jokaista, joka haluaa tulla kannustetuksi tekniikan pariin.
  • Lupaan tuoda esille enemmän esimerkkejä naisista teknologia-aloilla. Esim. järjestämällä vierailuja/nostamalla esille naiskeksijöitä/naisten tekemiä keksintöjä.
  • Lupaan toimia innostavana roolimallina ja edistää tyttöjen teknologia & matemaattisten aineiden positiivisuutta.

 

Kuvagalleria