| Viestinnän koulutusohjelma, 301 | |
| Tutkinto: | Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto, Medianomi (AMK) |
| Laajuus ja kesto: | 240 op (4 vuotta) |
| Suuntautumis- vaihtoehdot: |
– Journalismin sv – Kuvallinen viestinnän sv – Mediatuottamisen sv |
| Aloituspaikkoja: | 48 |
| Muuta: | – Rakenne opinto-oppaassa
– Tietoa hakemisesta |
Koulutamme viestinnän ammattilaisia perinteisen ja uuden median asiantuntijatehtäviin ja sisällöntuottamiseen. Tavoitteena on kouluttaa ammattilaisia, joiden viestintätaitoihin yhdistyy ymmärrys ihmisestä, yhteiskunnasta ja siitä, miten kehittyvää tietotekniikkaa voidaan käyttää hyväksi viestinnässä.
Koulutuksessa korostuvat luovuus, vuorovaikutteisuus, yhteistoiminnallisuus, tekemällä oppiminen ja tutkiva ote. Lisäksi painotetaan projektityöskentelyä, markkinoinnin hallintaa, kansainvälisyyttä ja yrittäjyyttä. Koulutus toteutetaan ja sitä kehitetään kiinteässä yhteistyössä kehittyvän media-alan kanssa. Osan opiskelusta voi halutessaan suorittaa virtuaalisesti sekä yhteistyöoppilaitoksissamme Euroopan eri maissa.
Suuntautumisvaihtoehto antaa perusvalmiudet työskennellä toimittajana ja journalistisen sisällön tekijänä lehdissä, radiossa, televisiossa ja verkkoviestimissä. Opiskelija syventää osaamistaan valitsemaltaan journalismin alueelta. Toimittajana medianomi on kotonaan monimediaisissa tehtävissä, joissa täytyy hallita useiden välineiden ilmaisumuodot ja versioida juttuja eri välineisiin. Hän osaa ottaa huomioon julkaisunsa vaatimukset ja yleisönsä tarpeet. Opiskelussa korostuu tekemällä oppiminen. Välineosaamisen ohella journalistin koulutuksen ydintä on yhteiskunnan tuntemus. Tähän mennessä medianomeja ovat työllistäneet eniten paikallislehdet, maakuntalehdet ja Yleisradio.
Suuntautumisvaihtoehto kouluttaa visuaalisen viestinnän tekijöitä suunnittelemaan ja toteuttamaan mediatuotteita digitaalisessa ja erityisesti web-ympäristössä. Opiskelija hallitsee ammatillisen suuntautumisensa mukaisen ilmaisun, muodon ja kerrontatavat sekä osaa suunnitella sisältöjä erilaisiin tarpeisiin ja välineisiin. Työnantaja voi olla mainostoimisto, digimedian sisältötuotantoyritys, AV-tuotantoyhtiö, peliyritys, teollisuuden tai palvelualan yrityksen viestintäyksikkö. Opinnot tarjoavat myös mahdollisuuden valita itsenäisen yrittäjän uran. Toisena opintovuotena opiskelija valitsee erityisosaamisen alueekseen joko 1) monialagrafiikan tai 2) audiovisuaalisen tuotannon. Monialagrafiikan opintoja ovat mm. kuvankäsittely, flash, valokuvaus, animaatio ja 3D-animaatio sekä graafiset ohjeistukset. Audiovisuaalisen tuotannon opintoja ovat mm. kuvakäsikirjoitus, valaisusuunnittelu, kuvauspaikkojen etsintä, studiovalaisu, studiolavastus, virtuaalilavastus, bluescreen-tekniikat, videotekniikka sekä ulkotuotanto. Kuvallisen viestinnän suuntautumisvaihtoehdossa korostetaan muun muassa eettistä ja esteettistä osaamista, kansainvälisyyttä ja vuorovaikutusosaamista.
Tuottaja on erilaisten media-alan tuotantojen kokonaisvastuullinen vetäjä. Mediatuottajaksi valmistunut toimii mm. tuottajana, projektipäällikkönä, hankesuunnittelijana, tapahtuma-, online- tai linjatuottajana, yhteys- tai tuotantopäällikkönä. Työnantaja voi olla AV-tuotantoyhtiö, mainostoimisto, digimedian sisältötuotantoyritys, peliyritys, teollisuuden tai palvelualan yrityksen viestintäyksikkö, kansalaisjärjestö, koulutus- tai muu julkisen sektorin toimija. Tuottaja voi myös toimia itsenäisenä yrittäjänä.
Ammattiopinnoissa painotetaan neljää osaamisaluetta:
Valintakokeeseen kutsutaan suuntautumisvaihtoehdoittain vähintään 5 kertaa aloituspaikkojen mukainen määrä hakijoita ensimmäisen hakutoiveen ja opintomenestyksen yhteispistemäärän perusteella. Ne, joita ei kutsuta valintakokeeseen, eivät saa erillistä ilmoitusta asiasta. Lopullinen valinta tapahtuu valintakokeen pistemäärän perusteella.
Opintomenestyksestä annetaan pisteitä
Mikäli hakijalla on useampi em. tutkinnoista, hän voi valita parhaan pistemäärän tuottavan vaihtoehdon. Arvosanat merkitään vain siitä todistuksesta, jolla haetaan.
| Arvosanat | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Ylioppilastodistus | l/e | m | cl | b | a |
| Lukion päättötodistuksen keskiarvo | ≥8,00 | ≥7,50 | ≥7,00 | ≥6,50 | ≥6,00 |
| Pisteet | |||||
| Äidinkieli | 5 | 5 | 4 | 2 | 1 |
| Paras kieli, (pitkä tai lyhyt) | 5 | 5 | 4 | 2 | 1 |
| Paras reaaliaineiden kokeista (ennen v. 2006 kirjoittaneilla reaali) tai matematiikka | 5 | 5 | 4 | 2 | 1 |
| Lukion päättötodistuksen keskiarvo | 15 | 15 | 13 | 8 | 4 |
| Arvosanat | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Ylioppilastodistus | l/e | m | cl | b | a |
| Ammatillisen perustutkinnon päättötodistuksen keskiarvo, asteikko 1-3 | ≥2,33 | ≥2,00 | ≥1,75 | ≥1,50 | ≥1,25 |
| Ammatillisen perustutkinnon päättötodistuksen keskiarvo, asteikko 1-5 | ≥4,00 | ≥3,50 | ≥3,00 | ≥2,50 | ≥2,00 |
| Ammatillisen perustutkinnon päättötodistuksen keskiarvo, asteikko 4-10 | ≥8,50 | ≥8,00 | ≥7,50 | ≥7,00 | ≥6,50 |
| Pisteet | |||||
| Äidinkieli | 5 | 5 | 4 | 2 | 1 |
| Paras kieli, (pitkä tai lyhyt) | 5 | 5 | 4 | 2 | 1 |
| Paras reaaliaineiden kokeista (ennen v. 2006 kirjoittaneilla reaali) tai matematiikka | 5 | 5 | 4 | 2 | 1 |
| Ammatillisen perustutkinnon päättötodistuksen keskiarvo | 15 | 13 | 11 | 8 | 4 |
| Opinto- menestys- pisteet | Asteikko 1–3 | Asteikko 1–5 | Asteikko 4–10 |
|---|---|---|---|
| 30 | ≥ 2,67 | ≥ 4,50 | ≥ 9,00 |
| 26 | ≥ 2,50 | ≥ 4,25 | ≥ 8,75 |
| 24 | ≥ 2,33 | ≥ 4,00 | ≥ 8,50 |
| 22 | ≥ 2,17 | ≥ 3,75 | ≥ 8,25 |
| 20 | ≥ 2,00 | ≥ 3,50 | ≥ 8,00 |
| 18 | ≥ 1,88 | ≥ 3,25 | ≥ 7,75 |
| 16 | ≥ 1,75 | ≥ 3,00 | ≥ 7,50 |
| 14 | ≥ 1,63 | ≥ 2,75 | ≥ 7,25 |
| 12 | ≥ 1,50 | ≥ 2,50 | ≥ 7,00 |
| 10 | ≥ 1,38 | ≥ 2,25 | ≥ 6,75 |
| 8 | ≥ 1,25 | ≥ 2,00 | ≥ 6,50 |
| 6 | ≥ 1,13 | ≥ 1,75 | ≥ 6,25 |
| 4 | ≥ 1,00 | ≥ 1,50 | ≥ 6,00 |
| 0 | < 1,00 | < 1,50 | < 6,00 |
Keskiarvo lasketaan ammatillisen tutkinnon numeroina ilmaistuista tai sellaisiksi muunnettavista arvosanoista. Jos muualla suoritetuista hyväksiluetuista opinnoista on haussa käytettävässä todistuksessa arvosana, se huomioidaan keskiarvoa laskettaessa. Muussa tapauksessa hyväksiluettua muualla suoritettua arvosanaa ei huomioida keskiarvoa laskettaessa.
Hakija saa ensimmäiseen hakutoiveeseensa viisi (5) pistettä.
Vain Oulun seudun ammattikorkeakoulussa suoritettu valintakoe hyväksytään.
Valintakokeet järjestetään seuraavasti:
Valintakokeeseen kutsuttaville lähetetään valintakoekutsun yhteydessä kirjallinen tehtävä, joka pisteytetään osana valintakoetta. Tarkemmat ohjeet annetaan valintakoekutsussa.
Journalismin suuntautumisvaihtoehdon valintakokeella arvioidaan hakijan verbaalista lahjakkuutta, yhteiskunnallista tietämystä, motivaatiota sekä henkilökohtaisia esiintymisvalmiuksia, ryhmätyötaitoja ja soveltuvuutta. Kuvallisen viestinnän suuntaumisvaihtoehdon valintakokeella testataan hakijan visuaalista lahjakkuutta, motivaatiota sekä henkilökohtaisia esiintymisvalmiuksia, ryhmätyötaitoja ja soveltuvuutta. Mediatuottamisen suuntautumisvaihtoehdon valintakokeella testataan hakijan organisatorista lahjakkuutta, motivaatiota, ideointikykyä, kokonaisuuksien hahmottamista sekä henkilökohtaisia esiintymisvalmiuksia, ryhmätyötaitoja ja soveltuvuutta.
Valintakokeesta on saatava vähintään 5 pistettä. Lisäksi kaikki osiot on suoritettava hyväksytysti (vähintään 1 piste/osio).
Hakija voi samanaikaisesti hakea vain yhteen Oulun seudun ammattikorkeakoulun viestinnän koulutusohjelman suuntautumisvaihtoehtoon. Hakija valitsee joko journalismin, kuvallisen viestinnän tai mediatuottamisen suuntautumisvaihtoehdon etukäteen ilmoittamalla siitä hakuvaiheessa yhteishakulomakkeessa.
Aloituspaikat jakautuvat seuraavasti:
Tarvittaessa aloituspaikat voidaan jakaa yksikön resurssit huomioon ottaen myös toisin.