| Optometrian koulutusohjelma, 579 | |
| Tutkinto: | Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Optometristi (AMK) |
| Laajuus ja kesto: | 210 op (3,5 vuotta) |
| Aloituspaikkoja: | 28 |
| Muuta: | – Rakenne opinto-oppaassa
– Tietoa hakemisesta |
Tutkinnon suorittaneet toimivat lähinnä yksityisen terveydenhuollon näön tutkimisen ja erilaisten näkötilanteiden tarpeet tuntevina asiantuntijoina. Asiantuntijuus perustuu näköjärjestelmän ja näkökyvyn tuntemiseen. Lisäksi tarvitaan näöntarkastuksen menetelmien ja näön korjausratkaisujen osaamista.
Optometristin ammattitaidon perustana on optometrian teoreettinen ja käytännöllinen terveystekninen osaaminen. Ammatillinen osaaminen rakentuu näönhuollon ja silmälasiteknologian opintojen lisäksi lähinnä soveltuville matemaattis-luonnontieteellisille ja lääketieteellisille opinnoille. Optometristi kartoittaa näönkorjauksen tarpeen, tekee silmälasimäärityksiä, sovittaa silmä- ja piilolaseja sekä heikkonäköisten apuvälineitä. Hän toimii itsenäisenä näkemisen ja näönhuollon asiantuntijana sekä alan asiantuntijana moniammatillisessa yhteistyössä. Optometristin ammattinimike on optikko ja hän työskentelee optikkoliikkeissä monipuolisissa asiakaspalvelutehtävissä. Muutamia työskentelee myös työterveyshuollossa, keskussairaaloissa tai muissa asiantuntijatehtävissä.
Koulutuksen muotoina ovat teoriaopinnot sekä erilaiset kädentyön ja asiakastyön harjoitukset koululla ja käytännön ohjattu harjoittelu optikkoliikkeissä. Koulutukseen sisältyy työelämäyhteyksiä sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan hankkeita. Lisäksi on mahdollisuus kansainväliseen opiskelijavaihtoon.
Valintakokeisiin valitaan opintomenestyksen ja ensimmäisen hakutoiveen yhteispistemäärän perusteella vähintään 4 kertaa aloituspaikkojen mukainen määrä hakijoita. Lopulliseen valintaan vaikuttaa opintomenestys, ensimmäinen hakutoive, valintakoe ja työkokemus.
Opintomenestyksestä annetaan pisteitä
Mikäli hakijalla on useampi em. tutkinnoista, hän voi valita parhaan pistemäärän tuottavan vaihtoehdon. Arvosanat merkitään vain siitä todistuksesta, jolla haetaan.
| Arvosanat | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Ylioppilastodistus | l/e | m | cl | b | a |
| Lukion päättötodistuksen keskiarvo | ≥8,00 | ≥7,50 | ≥7,00 | ≥6,50 | ≥6,00 |
| Äidinkieli | 10 | 9 | 7 | 3 | 1 |
| Paras kieli (pitkä tai lyhyt) | 10 | 9 | 7 | 3 | 1 |
| Matematiikka tai paras reaaliaineiden kokeista (ennen v. 2006 kirjoittaneilla reaali tai matematiikka)* | 10 | 9 | 7 | 3 | 1 |
| Lukion päättötodistuksen kaikkien aineiden keskiarvo | 25 | 20 | 15 | 10 | 5 |
*bioanalytiikan, optometrian sekä radiografian ja sädehoidon koulutusohjelmiin hakevilla kuitenkin aina matematiikka.
| Arvosanat | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Ylioppilastodistus | l/e | m | cl | b | a |
| Äidinkieli | 10 | 9 | 7 | 3 | 1 |
| Paras kieli (pitkä tai lyhyt) | 10 | 9 | 7 | 3 | 1 |
| Matematiikka tai paras reaaliaineiden kokeista (ennen v. 2006 kirjoittaneilla reaali)* | 10 | 9 | 7 | 3 | 1 |
| Ammatillisen tutkinnon päättötodistuksen keskiarvo, asteikko 1–3 | ≥2,33 | ≥2,00 | ≥1,75 | ≥1,50 | ≥1,25 |
| Ammatillisen tutkinnon päättötodistuksen keskiarvo, asteikko 1–5 | ≥4,00 | ≥3,50 | ≥3,00 | ≥2,50 | ≥2,00 |
| Ammatillisen tutkinnon päättötodistuksen keskiarvo, asteikko 4–10 | ≥8,50 | ≥8,00 | ≥7,50 | ≥7,00 | ≥6,50 |
| Ammatillisen tutkinnon päättötodistuksen keskiarvo | 25 | 20 | 15 | 10 | 5 |
*bioanalytiikan, optometrian sekä radiografian ja sädehoidon koulutusohjelmiin hakevilla kuitenkin aina matematiikka.
| Opintomenestyspisteet | Asteikko 1–3 | Asteikko 1–5 | Asteikko 4–10 |
|---|---|---|---|
| 55 | ≥ 2,67 | ≥ 4,50 | ≥ 9,00 |
| 50 | ≥ 2,50 | ≥ 4,25 | ≥ 8,75 |
| 46 | ≥ 2,33 | ≥ 4,00 | ≥ 8,50 |
| 42 | ≥ 2,17 | ≥ 3,75 | ≥ 8,25 |
| 38 | ≥ 2,00 | ≥ 3,50 | ≥ 8,00 |
| 34 | ≥ 1,88 | ≥ 3,25 | ≥ 7,75 |
| 30 | ≥ 1,75 | ≥ 3,00 | ≥ 7,50 |
| 27 | ≥ 1,63 | ≥ 2,75 | ≥ 7,25 |
| 23 | ≥ 1,50 | ≥ 2,50 | ≥ 7,00 |
| 19 | ≥ 1,38 | ≥ 2,25 | ≥ 6,75 |
| 14 | ≥ 1,25 | ≥ 2,00 | ≥ 6,50 |
| 11 | ≥ 1,13 | ≥ 1,75 | ≥ 6,25 |
| 7 | ≥ 1.00 | ≥ 1,50 | ≥ 6,00 |
| 0 | < 1,00 | < 1,50 | < 6,00 |
Keskiarvo lasketaan ammatillisen tutkinnon numeroina ilmaistuista tai sellaisiksi muunnettavista arvosanoista. Jos muualla suoritetuista hyväksiluetuista opinnoista on haussa käytettävässä todistuksessa arvosana, se huomioidaan keskiarvoa laskettaessa. Muussa tapauksessa hyväksiluettua muualla suoritettua arvosanaa ei huomioida keskiarvoa laskettaessa.
Hakija saa ensimmäiseen hakutoiveeseensa viisi (5) pistettä.
Vain Oulun seudun ammattikorkeakoulussa suoritettu valintakoe hyväksytään. Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelmien valintakokeet järjestetään seuraavasti
Valintakoe on hakijalle yksipäiväinen ja siinä huomioidaan kaikki Oamkin sosiaali- ja terveysalan hakutoiveet.
Valintakoe on hakijan urasuunnitelmaan (portfolioon) perustuva haastattelu. Valintakokeella arvioidaan hakijan oppimisvalmiutta, motivaatiota, alalle soveltuvuutta ja sosiaalista kyvykkyyttä. Valintakokeeseen kutsuttu hakija tuo haastatteluun kirjallisena oman urasuunnitelmansa (portfolion). Portfoliolla on merkittävä osuus valintakokeessa. Sen puuttuminen vähentää valintakoepistemäärää automaattisesti viisi (5) pistettä.
Urasuunnitelma (pituus enintään 4–6 sivua), sisältää esimerkiksi seuraavia asioita:
Urasuunnitelma laaditaan kaikki Oamkin sosiaali- ja terveysalan hakutoiveet huomioiden.
Valintakokeesta on saatava vähintään 10 pistettä.
Yleinen työkokemus hyväksytään.
HUOM! Työkokemustiedot kerätään valintakokeen yhteydessä.
Sosiaali- ja terveysalalle valitulla opiskelijalla on sellainen terveys, joka ei ole esteenä asianomaisen alan tehtävissä toimimiselle. Jo harjoitteluaikana opiskelija kohtaa tilanteita, jotka vaativat tulevan ammattitehtävän edellyttämää terveyttä. Sosiaali- ja terveysalalla opiskelu ja ammateissa toimiminen edellyttävät hyvää henkistä tasapainoa sekä halua ja kykyä työskennellä erilaisten ihmisten kanssa erilaisissa elämäntilanteissa ja olosuhteissa.
Alalle hakeutumista ei suositella huumeiden käyttäjälle eikä alkoholin tai lääkkeiden ongelmakäyttäjälle. Jos hakija on vamman, pitkäaikaissairauden tai veriteitse tarttuvan taudin vuoksi erikoislääkärin hoidossa, hänen on hyvä keskustella hoitavan/hoitaneen erikoislääkärin kanssa sopivuudestaan alan tehtäviin. Tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet sekä krooniset ihottumat ja allergiat voivat muuttua vaikeaksi terveydelliseksi ongelmaksi opiskeluaikana ja myöhemmin työelämässä. Siksi hakijan on hyvä keskustella hoitavan/hoitaneen lääkärin kanssa sopivuudestaan alan tehtäviin.
Bioanalyytikon ammatissa tarvitaan mikroskopointityöhön riittävä näkökyky.
Pääsääntöisesti opiskelijoiksi valituilta ei edellytetä lääkärintodistuksia terveydentilasta. Bioanalytiikan koulutusohjelmaan valitut opiskelijat toimittavat koulutuksen alkaessa terveydenhoitajalle silmälääkärin tai optometristin lausunnon näkökyvystään ja värinäöstään. Alaikäisten lasten pariin työskentelemään hakevan on selvitettävä työnantajalle oma rikostausta (laki 504/2002).
Ks. Yhteystiedot