Materiaalien metaanintuottopotentiaaleja

Viitteellisiä metaanintuottopotentiaaleja

Materiaali

Metaanintuottopotentiaali (m³CH₄/tonnia tuorepaino)

Teurastamojäte

150

Biojäte

100 - 150

Kasvibiomassat

30 - 150

- ruokohelpi

100 - 170

- timotei-apilanurmi

90 - 110

- virna-kaura

60 - 100

Puhdistamoliete

5 - 12

Sian lietelanta

17 - 22

Lehmän lietelanta

7 - 14

Lähde: Lehtomäki, A-M. et al, 2007: Biokaasusta energiaa maatalouteen – raaka-aineet, teknologiat ja lopputuotteet. Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen tiedonantoja 85. Jyväskylän yliopisto. 64 s.

Vertailun vuoksi

Tonnin biojätteen metaanilla saa noin 1 500 kWh sähköä tai ajaa noin 2 200 km.
Yhdestä pyöröpaalista (700 - 800 kg) saa noin 650 kWh sähköä tai ajaa noin 750 km.
Vuoden lehmän sonnasta saa noin 2 250 kWh sähköä tai ajaa noin 3 200 km.
Vuoden lihasian sonnasta saa noin 400 kWh sähköä tai ajaa noin 600 km.

Biokaasun tuotto lannasta on erittäin perusteltua, koska typestä suuri osa muuttuu biokaasuprosessissa liukoiseksi ammoniumtypeksi, joka on nopeammin kasvien hyödynnettävissä. Biokaasutusprosessin läpikäynyt lanta on hygienisoitunutta ja sen ympäristökuorma vähenee. Naapurisopukin saattaa parantua kun levitettävän lannan hajuhaitat vähenevät oleellisesti.

Muut biokaasun tuoton edut:

tilan energiaomavaraisuuden kasvu
kemiallisen lannoitteiden tarpeen väheneminen, myös niiden valmistuksen vähenemisellä on merkittävä ympäristövaikutus
maaperän laadun paraneminen ja jäännöksessä olevan hiilen maaperän köyhtymistä ehkäisevä vaikutus
uusiutuvan energian tuotto
huoltovarmuuden lisääntyminen
kesantomaan hyödynnys
monipuolinen tuotantorakenne
työllistävä vaikutus
jätteiden määrän väheneminen