Simulaatio- ja virtuaaliympäristöt ovat innovatiivisia, turvallisia ja kontrolloituja oppimisympäristöjä. Niissä voidaan luoda todellisuutta vastaavia tilanteita, joissa terveysalan perus- ja jatko-opiskelijat sekä työelämän tiimit voivat harjoitella ja hioa vaativia potilaiden hoitamiseen ja tiimityöhön liittyviä taitoja todellisuutta vastaavissa tilanteissa vaarantamatta potilaan turvallisuutta.
Simulaatioharjoittelussa virheistä voi vielä oppia, ja opetusta voidaan soveltaa eri-ikäisten potilaiden hoitotilanteiden harjoitteluun. Potilaan tutkimista, hoidon tarpeen arviointia, hoidon suunnittelua, kriittisten tilanteiden ennakointia ja tunnistamista sekä johtamista voidaan harjoitella moniammatillisessa tiimissä.
Oppimistilanne jatkuu tilanteen jälkipuinnilla, jolloin laadukas ja turvallinen potilastyö kehittyy. Lisäksi opiskelijoiden ja työntekijöiden toimintavarmuus ja itseluottamus kasvavat.
INNOPI-hankkeessa opettajien ja ohjaajien pedagogisen osaamisen päivittäminen ja uudistaminen on keskeinen kehittämisen kohde. Uusia välineitä ja pedagogisia ratkaisuja on vaikea saada käytäntöön ilman kattavaa perehdytystä. Moniammatillinen työelämän ja koulutuksen välinen yhteistyö antaa hedelmällisen kasvualustan perusopiskelijoiden moniammatillisten valmiuksien kehittämiselle sekä opetussuunnitelman sisällölliselle ja menetelmälliselle kehittämiselle.
Hankkeessa kehitettiin simulaatio-ohjauksen opetuspaketti osana opetusta. Simulaatio-ohjaajakoulutus rakennettiin vastaamaan moniammatillisen yhteistyön nykyisiä ja tulevia tarpeita. Koulutukseen osallistuvat ovat terveysalan opettajia, lääkäreitä ja sairaanhoitajia. Tavoitteena on, että osallistujat saavat tietoa simulaatioiden hyödyntämisestä terveydenhuollon tiimien perus- ja täydennyskoulutuksessa. Koulutuksen osallistujat ovat sekä koulutuksen että työelämän edustajia, mikä mahdollistaa molemminpuolisen hyödyn. Moniammatillisessa koulutuksessa koulutuksen edustajat saavat ajantasaista tietoa terveyden huollon nykykäytänteistä ja käytännön edustajat puolestaan uusia opetuksellisia mahdollisuuksia osaamisensa päivittämiseen ja erityisesti tiimityötaitojen harjoitteluun.
Keskeisin sisältö simulaatio-ohjauksen peruskurssin osallistujille on simulaatioskenaarion eli todellisuutta jäljittelevän potilastapauksen rakentaminen ja siihen liittyvät käytännön toteutuksen ja pedagogiset ratkaisut. Debriefing eli jälkipuintitilanne on olennaista suunnitella simulaatioskenaarion yhteydessä miettien tilanteen purku tavoitteiden mukaisesti ja opiskelijalähtöisesti.
Peruskurssi alkaa päivän kestävällä teoriaosuudella, jossa käydään läpi simulaatio-opetuksen ja potilasturvallisuuden teoriaa luennoin sekä workshop harjoituksin. Teoria päivään osallistuvat kaikki kurssilaiset. Harjoituspäivään osallistuu kahdeksan kurssilaista, jotka jaetaan kahteen ryhmään. Ryhmässä toimii kaikista ammattiryhmistä tulevia kurssilaisia. Ryhmä suunnittelee toiselle harjoituspäivän ryhmälle skenaarion, jonka avulla harjoitellaan simulaatio-opetusta alkutietojen antamisesta, itse skenaarion toteuttamisen kautta jälkipuintiin asti. Koulutuksessamme on painotettu kaikkia simulaatioskenaarion toteuttamiseen liittyviä osa-alueita. Näin saamme työelämän edustajilta merkittävää tukea simulaatio-opetuksemme kehittämiseen.
Alla olevassa kuviossa nähdään keväällä 2010 toteutetun ohjaajakoulutuksen palaute. Vastaajia oli yhteensä 19, joista viisi5 oli lääkäreitä ja 14 hoitajia tai hoitotyön opettajia.
Palautetta pyydettiin asiantuntija-alustuksista, uuden tiedon saamisesta ja sen hyödyntämisestä, harjoittelupäivän toteutumisesta, skenaarion toteutuksen vaikutuksesta saatuihin ohjaajataitoihin, simulaatioharjoittelun vaikutuksesta tiimityöskentelytaitoihin sekä simulaation käytön ideointiin.
2010 keväällä aloitettiin INNOPI-hankkeessa ensimmäinen jatkokurssi simulaatio-ohjaajille. Osallistujat olivat simulaatio-ohjaajan peruskurssin käyneitä. Kurssin tavoitteena oli, että osallistujat osaavat suunnitella oppimistilanteita ja toimia simulaatio-ohjaajana erilaisille opiskelijaryhmille. Myös kliinisten taitojen, tiimityöskentelytaitojen sekä johtamisen oppimisen ohjaus simulaatioympäristössä sekä AV-tekniikan simulaatiotilanteen jälkipuinnissa ja arvioinnissa.
Jatkokurssi oli monimuoto-opiskelua sisältäen lähiopetusta, verkkotyöskentelyä sekä toteuttamalla simulaatio-oppimistapahtuman perusopiskelijoille sekä ammattilaistiimille. Nimetyt mentorit ohjasivat työskentelyä.
Jatkokurssin aikana on järjestetty kaksi seminaaripäivää. Seminaaripäiviin olemme saaneet simulaatioasiantuntijoita sekä Suomesta että Tanskan Herlevin yliopistollisen sairaalan simulaatiokeskuksesta. Seminaaripäivien palaute on ollut kiitettävää ja erityisesti tanskalaisten asiantuntijoiden näkemykset simulaatio-opetuksen tulevaisuudesta toivat intoa kehittää toimintaamme edelleen.
Kuvassa Doris Östergaard luennoi simulaatio-ohjauksen jatkokurssilaisille.
Perusopiskelijoille on järjestetty simulaatio-opetusta hoitotyön opinnoissa hoitotyön perusteista loppuvaiheen suuntaaviin opintoihin asti, ja palaute sekä opiskelijoilta että opettajilta on ollut kannustavaa. Erityisesti hoitotyön opiskelijoiden ei-tekniset taidot, kuten johtaminen, päätöksenteko, kommunikointi ja tilannehallinta ovat kehittyneet kliinisten taitojen ohella, ja tietoisuus toiminnasta potilasturvallisuuden takaamiseksi on lisääntynyt.
Moniammatillinen ohjaajakoulutus on poikinut useita hyviä ideoita erilaisista kursseista, joista osa on jo toteutettu. Perusopiskelijoille suunnattu lääketieteen ja hoitotyön opiskelijoiden hätätilapotilaan hoito - kurssi on saanut erityistä kiitosta. Suunnittelusta ja toteutuksesta on vastannut moniammatillinen opettajatiimi, joka on merkittävä projektin kehittämistyön tulos. Opiskelijat ovat tutustuneet yhteisellä kurssilla jo opintojen aikana tulevan työtiiminsä ammattien edustajiin ja saaneet tuntumaa toistensa työnkuvaan. Tiimityötaitojen ja muiden ei-teknisten taitojen moniammatillinen harjoittelu lisää tutkitusti potilasturvallisuutta työelämässä.
Ensihoitajien simulaatio-opetusta on toteutettu jo 2000-luvun alusta asti. Uudet tilat mahdollistavat kuitenkin monipuolisemman pedagogisen toiminnan. Muun muassa debriefingtila mahdollistaa jälkipuinnin videotallenteiden avulla sekä antaa mahdollisuuden rauhalliseen häiriöttömään harjoitteluun, kun kaikkien opiskelijoiden ei tarvitse olla samassa tilassa.
Opiskelijoilta on pyydetty palautetta viisiportaisesti asteikolla, jossa ääripäät ovat kohdat täysin samaa mieltä ja täysin eri mieltä. Alla olevassa kuvassa näkyvät opiskelijoiden arvioinnit simulaatio-opetuksen ilmapiirin positiivisuudesta, potilaan systemaattisen tutkimisen oppimisesta, päätöksentekotaitojen kehittymisestä, debriefingin hyödyllisyydestä sekä teorian ja käytännön tietojen ja taitojen yhdistämisen kehittymisestä.
Oulun yliopistollisen sairaalan lasten ja nuorten tulosyksikön henkilöstö sekä päivystysalueen henkilöstö ovat harjoitelleet syksystä 2010 joka toinen viikko moniammatillisina tiimeinä simulaatioympäristössä. Tavoitteena on kehittää erityisesti akuuteissa tilanteissa tarvittavia kliinisiä ja tiimityöskentelytaitoja. Päivystysalueen henkilöstö on harjoitellut myös uusia traumatiimin toimintamalleja. Tiimiharjoitukset on suunniteltu ja toteutettu yhteistyössä koulutettujen työelämän simulaatio-ohjaajien ja Oamkin edustajien kanssa.
Kuvassa lasten ja nuorten tulosyksikön tiimi harjoittelee simulaatiotilassa.
Alla olevassa kuviossa näkyy työelämätiimienharjoituksiin osallistuneiden arvioita simulaatioharjoittelun merkittävyydestä, debriefingin merkityksestä oppimiselle, tiimityötaitojen ja kommunikaation kehittymisestä simulaation avulla, kliinistentaitojen kehittymisestä simulaation avulla sekä simulaatiotilanteeseen valmistautumisesta. Väittämät on asetettu kyselylomakkeessa positiivisiksi väittämiksi. Arviointi tapahtuu asteikolla 1–5, jolloin 1 merkitsee sitä, että on täysin eri mieltä ja 5 sitä, että on täysin samaa mieltä.
Kuvio: Työelämätiimien arviointia simulaatioharjoituksista
Piia Hyvämäki