Tiedonhaun aiheen täsmentäminen ja lähestymistavan valinta
Onnistunut tiedonhaku perustuu hyvään suunnitteluun. Tiedonhakua toimintana voidaan lähestyä kahdesta eri näkökulmasta, joko nopeaan tiedonhakuun soveltuvana pikahakuna tai vaativampaan tiedonhakuun soveltuvana systemaattisena tiedonhakuna.
Pikahaku
Pikahaun tavoitteena on löytää suora vastaus hakukysymykseen tai muutama aiheeseen sopiva dokumentti. Pikahaku sopii tilanteisiin, joissa etsitään:
- yleistietoa aiheesta (esim. EU:n Agenda 2000 -ohjelma, pianonsoiton opetus)
- yksittäistä faktatietoa (esim. yhteystieto, lakipykälä, tilastotieto, säveltäjän nimi, kirjan/nuotin saatavuus)
- viitteitä tai avaindokumentteja, joiden avulla tiedonhakua lähdetään kehittämään
Systemaattinen tiedonhaku
Laajempaa tutkimustyötä, kuten opinnäytteen tekemistä pikahaku palvelee vain osittain. Kun tutkimuksen aihe on valittu, aiheeseen liittyviä sekä painettuja että elektronisia aikaisempia julkaisuja kuten myös meneillään olevia tutkimusprojekteja on selvitettävä systemaattisesti. Tämä edellyttää usein pitkäjänteistä työskentelyä. On myös tunnettava laajemmin tiedonhankinnan toimintoja, välineitä ja mahdollisuuksia:
- kirjastojen kokoelmaluetteloita ja palvelumuotoja
- aihepiiriin liittyviä tietokantoja
- hakusuunnitelman laadinnan periaatteita ja pikahaun lisäksi muita hakustrategioita
- asiasanastojen ja toisinaan myös luokitusten käyttöä haussa
- erilaisia tiedonhaun taktiikkoja, joilla hakutulokseen voidaan vaikuttaa
- tietoverkon kommunikaatioon perustuvia palveluita, kuten keskusteluryhmiä, postituslistoja ja sähköpostin hyödyntämistä tiedonvälityksessä
- uusia elektronisia aineistoja ja kokoelmia (virtuaalikirjastot)
- hakukoneiden "edistyneitä" hakuominaisuuksia ja aihehakemistoja
Hakusanojen valitseminen
Ennen tiedonhakua kannattaa miettiä, mitkä käsitteet aiheeseen liittyvät: yläkäsitteet, alakäsitteet, rinnakkaiskäsitteet. Hakusanojen valinnassa voi käyttää apuna artikkeleista, oppikirjoista ja tieto- ja sanakirjoista löytyvää terminologiaa.
Tärkeimpiä hakusanojen lähteitä ovat aineiston sisällön kuvailuun käytetyt asiasanastot, tesaurukset. Kotimaisissa tietokannoissa käytetään sisällönkuvailussa Yleistä suomalaista asiasanastoa, YSA:a, joka on kaikki tieteen- ja tiedonalat kattava yleissanasto. YSA:oon sisältyy myös erikoissanastoja, kuten Musiikin asiasanasto (MUSA/CILLA). YSA on käytettävissä joko painettuna versiona tai www-versiona osoitteessa http://vesa.lib.helsinki.fi/. Eri tietokannoissa on yleensä tietokantakohtaisia asiasanastoja.
Oamkin kirjastolla käytössä olevat asiasanastot: