Tiedonlähteiden valitseminen
Aiheesta ja lähestymistavasta riippuen tietoa voi etsiä useista eri tiedonlähteistä: asiantuntijoilta, painetuista lähteistä, internetistä tai erilaisista tietokannoista.
Tietokannat
Tietokannalla tarkoitetaan elektronisessa muodossa olevaa, tiettyyn aiheeseen, kohteeseen tai tieteenalaan keskittynyttä laajaa viite- tai dokumenttikokonaisuutta, jota sen tuottaja ylläpitää ja päivittää. Suurin osa tietokannoista on kaupallisten yritysten tuottamia. Tietokantoja tuottavat myös kirjastot, tieteelliset seurat ja muut akateemiset yhteisöt. Eniten tieteellistä tutkimustietoa sisältäviä tietokantoja löytyy liiketalouteen ja yritystoimintaan liittyviltä aloilta, myös luonnontieteisiin ja tekniikkaan liittyviä tietokantoja on olemassa runsaasti. Yleisimpiä tietokantoja ovat viitetietokannat, faktatietokannat sekä tekstitietokannat.
- Viitetietokannat sisältävät lyhyitä kuvauksia (tekijä, nimeke, ulkoasu, tiivistelmä) erilaisista painetuista dokumenteista, kuten kirjoista, tutkimusraporteista tai lehtien artikkeleista. Viitetietokannasta ei saa alkuperäistä tietoa käytettäväksi, mutta sen avulla voi löytää alkuperäisen tiedonlähteen. Tyypillisiä viitetietokantoja ovat kirjastojen kokoelmaluettelot.
- Faktatietokannat antavat haun tulokseksi johonkin suppeaan ongelmaan tai kysymykseen tarvittavan vastauksen suoraan. Alkuperäisdokumenttia ei näin tarvita. Faktatietokannat sisältävät numerotietoja ja tilastoja sekä erilaisia hakemistoja kuten osoitteita ja puhelinnumeroita. Tällainen on esimerkiksi StatFin –tilastopalvelu.
- Tekstitietokannat ovat muun muassa lakikokoelmia, sana- ja tietosanakirjoja ja lehtiä. Tutkimuksen tekijälle tärkeitä ovat etenkin sellaiset tietokannat, jotka sisältävät tieteellisten aikakauslehtien kokotekstiartikkeleita. Tekstitietokantoja ovat esimerkiksi Edilex, Ebrary, EBSCOhost ja Grove Dictionary of Music and Musicians.