OAMKIN LUONNONVARA-ALAN YKSIKÖSSÄ OPISKELEE AGROLOGEJA JA HORTONOMEJA. KIINNOSTUS LUONTOON JA YMPÄRISTÖÖN ON MONELLE SUURIN SYY HAKEUTUA NOILLE ALOILLE.
– Valmistuin vuonna 2001 ympäristösuunnittelijaksi. Koulutus oli hyvin laaja-alaista, ja tunnelma pienessä yksikössä kotoisan rento, Rita Porkka muistelee aikaansa Oamkissa.
Rita opiskeli aiemmin sosiaalialaa, muttei ole hetkeäkään katunut hyppäystään uudelle uralle.
– En ole ollut päivääkään työttömänä ja olen ollut koulutustani vastaavissa tehtävissä. Työpaikat ovat vaihtuneet määräaikaisuuden vuoksi, mutta esimerkiksi nykyisessä toimessani olen ollut yhtäjaksoisesti jo yli 6 vuotta.
Ainikki Laine puolestaan opiskelee maisemasuunnittelua Oamkissa nyt viidettä vuotta.
– Kiinnostus luontoon, kasveihin ja ympäristöön on syttynyt jo pienenä, joten oli luontevaa hakea luonnonvara-alalle. Suuntautumisvaihtoehdoksi valitsin viheraluesuunnittelun, Ainikki kertoo.
Tekemällä oppii enemmän
Opiskelu ammattikorkeassa oli Ainikille ja Ritalle molemmille itsestään selvä vaihtoehto.
– Arvelin, että opetus on käytäntöpainotteista, ja työnantajat arvostavat käytännön osaamista, Ainikki painottaa.
Luonnonvara-alan opiskeluun liittyykin paljon käytännön harjoituksia, ja erilaisia projekteja toteutetaan yhdessä alan yritysten kanssa.
– Suunnitteluun liittyviä töitä oli paljon etenkin neljäntenä opiskeluvuotena. Teimme muun muassa ympäristösuunnitelman Virpiniemen liikuntaopistolle sekä reitti- ja rakennesuunnittelua Metsähallitukselle Röytän saareen Iihin, Ainikki muistelee.
Opiskelun aikaisilla valinnoilla voi paljon vaikuttaa siihen, millaisiin työtehtäviin valmistumisen jälkeen pääsee.
– Suoritin tarkoituksella kaikki harjoittelujaksot metsäalalla, koska halusin luoda kontakteja alalle. Ensimmäinen harjoittelujaksoni oli Metlan Muhoksen tutkimusasemalla ja toinen Oulun kaupungin metsät ja vesialueet -yksikössä, Rita valottaa valintojaan.
Harjoittelupaikat Rita hommasi itse, mutta on myöhemmin saanut työpaikkavinkkejä entisiltä opettajiltaan.
– Oamkilta ollaan oltu aktiivisesti yhteydessä myös koulutusuudistusten puitteissa meihin ”vanhoihin partoihin”, mikä tietysti on selkeä viesti siitä, että heitä kiinnostaa meidän työelämässä olevien näkemys alan kehittämistarpeista, Rita haluaa kehua entistä opinahjoaan.
– Työ kentällä on kausiluonteista, mutta suunnittelijat istuvat toimistolla ympäri vuoden. Viherrakentamisen ja hoidon puolella työtilanne on parempi kuin suunnittelupuolella. Oman osaamisensa markkinointi ja kontaktien luominen opintojen aikana kannattaa, huomauttaa myös Ainikki ja jatkaa, että työ suunnittelufirmassa on ollut hänen toiveensa opintojen alusta saakka.
– Olin harjoittelussa kolmannen vuoden kesällä suunnittelutehtävissä ja sain jatkaa samassa paikassa tuntityöntekijänä ja siellä olen edelleen!
Teksti: Anni Jyrinki Kuvat: Kaisa Tiri
