ELÄMÄSSÄ
MONESTI JOKIN YMPYRÄ
SULKEUTUU.
Ouluun saapuessani en tuntenut ketään eikä minulla juuri ollut ennakkokäsityksiä kaupungista. Mielenkiintoinen opinahjo houkutteli aloittamaan opinnot Oamkin Luonnonvara-alan yksikössä.
Sumeilematta valitsin kiinnostavia opintojaksoja ja ajattelin, että kyllä opiskelun pitää olla mukavaa. Niin se olikin. Tutkintoni koostui lopulta ympäristösuunnittelun, maisemanhoidon ja luonnontuotealan kokonaisuudesta. Haaveissani siinti unelmien työ joko maisemanhoidon parissa tai kylien kehittämishankkeessa.
Opintoihin kuuluvat harjoittelupaikat löytyivät supliikilla, ja tein ne ProAgrialla ja nykyisessä ELY-keskuksessa. Valmistumisen jälkeen työskentelin Luonto-Liiton Pohjois-Suomen piirisihteerinä. Järjestimme muun muassa lasten luontoleirejä ja nuorten luontoretkiä sekä valtakunnalliset Luonto-Liiton Talvipäivät. Talvipäivillä kävi köpelösti, sillä hurahdin lopullisesti tapahtumatyöhön. Lopulta yllätin itseni Suomen Messupromoottoreiden palveluksesta messujen myyntitehtävistä sekä koordinoimasta messujen kävijäohjelmaa.
Elämässä monesti jokin ympyrä sulkeutuu, ja niin kävi minullekin. Aloin kaivata ensimmäisen harrastukseni eli kasvien pariin. Hain ja sain paikan 4H-piirin Luonnontuoteala tutuksi -hankkeesta luonnontuoteneuvojana. Tässä työssä voin ottaa käyttöön kaikki tietoni ja taitoni, jotka olen saanut opinnoista ja aiemmista työkokemuksista.
Ouluun tuloa pohtivalle sanoisin, että tämä on rento ja vilkas kaupunki, ja tänne kotiutuu nopeasti. Kulttuuririentoja ja urheilumahdollisuuksia löytyy joka makuun. "Ookkonään" tarttuminen vaatii kymmenkunta vuotta, eli sitä ei tarvitse pelätä niin kuin ei sitä toripoliisiakaan. Kyllä ihminen Oulussa hyvin pärjää – lämpimästi tervetuloa!
Niina Jortikka
Ympäristösuunnittelija (AMK)