Insinööriksi opiskeleva Jari Aitta kehuu Tekniikan yksikön autolaboratoriota Suomen parhaimmaksi. Alavalinta oli hänelle selvä, sillä tekniikka on kiinnostanut häntä lapsesta saakka.
AITO KIINNOSTUS ON VIENYT ETEENPÄIN SEKÄ ENTISTÄ ETTÄ NYKYISTÄ TEKNIIKAN ALAN OPISKELIJAA.
– Oamkin hyvä maine autoinsinöörien kouluttajana tuli tutuksi kysellessäni oman alani ihmisiltä suosituksia seuraavasta opiskelupaikasta, autoharrastajaksi itsensä tituleeraava Jari Aitta kertoo.
OLEN PIENESTÄ
SAAKKA OLLUT KIINNOSTUNUT TEKNIIKASTA.
Hän päätyi ammattiopintojensa jälkeen opiskelemaan Oamkiin kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelman auto- ja kuljetustekniikan suuntautumisvaihtoehtoon. Hänelle uravalinta oli selvä.
– Olen pienestä saakka ollut kiinnostunut tekniikasta. On myös tärkeää, että työkseni tekemä ammatti on itselleni mielenkiintoinen.
Juuri ammattikorkeakouluun pyrkiminen oli Jarin tavoite.
– Käytämme autolaboratoriota ja teemme enemmän käytännön harjoitustöitä kuin yliopistossa opiskelevat kaverini.
Jari vertaa opintoja työelämäkokemukseensa ja kertoo, kuinka joka päivä oppii uutta ja aikaa jää myös kavereille ja perheelle. Vastuu opinnoista on itsellä ja siksi on myös vapaus suunnitella aikataulut jaksamisensa mukaan.
Tulevaisuudennäkymät vaikuttavat kouluttajaksi tai opettajaksi haaveilevan Jarin mukaan hyvältä.
– Eiväthän autot mihinkään häviä!
Ensin lautapojaksi
Rakennusalan opettaja Sirpa Erkkilä-Häkkinen on ehtinyt suorittaa Oulun teknillisessä oppilaitoksessa ja Oamkissa kaikkiaan neljä opintokokonaisuutta: insinööri, insinööri (AMK), insinööri (ylempi AMK) ja ammatilliset opettajaopinnot. Opintopolku on tuonut Sirpan hänen haluamaansa työhön.
– Sekä rakennusala että opettajan työ ovat aina kiinnostaneet, joten nyt saan tehdä juuri sitä työtä, mitä haluan. Insinööriksi
Opiskelu on Sirpan mielestä mukavaa etenkin, kun tapaa uusia mielenkiintoisia ihmisiä ja saa uutta tietoa. Lisäksi hänen mukaansa opiskellessa saa laittaa itsensä sekä tietonsa likoon. Opinnäytetyötkin ovat palkinneet.
– Niiden myötä voi havaita konkreettisesti oman kehittymisensä ja kasvamisensa.
Sirpa antaa vinkkejä harjoittelupaikan valintaan.
– Jos nyt saisin päättää, menisin ehdottomasti ihan ensimmäiseksi raksalle niin sanotuksi lautapojaksi. Myöhemmin yrittäisin päästä jonkun kokeneen mestarin mukaan katselemaan erilaisia työmaita. Näin saisi mahdollisimman monipuolisen kuvan alasta.
Sirpa suosittelee myös osallistumista opiskelijayhdistystoimintaan.
– Siellä saa uusia ystäviä ja verkostoja myöhempääkin elämää varten.
Teksti: Katariina Parhi Kuvat: Kaisa Tiri
