(Ammattikorkeakoulun hallitus 25.1.2012 § 6)
Sisältö:
1. Arvioinnin toteuttaminen
1.1. Arviointiasteikot ja niiden soveltaminen
1.1.1. Vieraat kielet ja toinen kotimainen kieli
1.1.2. Opinnäytetyö ja kypsyysnäyte
1.2. Arviointitilaisuus
1.3. Arviointitulosten tiedottaminen ja rekisteröinti
1.4. Arvosanan korottaminen ja arvioinnin oikaiseminen
2. Vilppi
3. Muut määräykset
4. Lähteet
1. Arvioinnin toteuttaminen
Oulun seudun ammattikorkeakoulun opetuksen kehittämisen linjaukset määrittelevät oppimisprosessin suunnittelua, toteutusta, seurantaa ja arviointia. Osaamisen arviointikehikot vahvistaa rehtori. Opintosuunnitelmat muodostuvat opintojaksoista, jotka voivat olla pakollisia, vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia (Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 352/2003 3:9.1 §). Opintojaksokuvaus sisältää muun muassa osaamistavoitteet ja tiedot arvioinnista. Opiskelija osoittaa osaamisensa opintojaksokuvauksen ja sitä tarkentavan toteu-tussuunnitelman mukaisesti. Opintojakson arviointiperusteet tarkennetaan opiskelijoille opintojakson alkaessa.
Opiskelija saa tutkintoa suorittaessaan ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisillaopinnoilla. Opiskelija saa ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti lukea hyväkseen sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella. (Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta 1045/2009 4:14 §.) Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen (vrt. AHOT) toimintaperiaatteet vahvistaa rehtori.
Opiskelijalla on oikeus saada palautetta osaamisestaan suullisesti tai kirjallisesti. Osaamisen arviointi mittaa opintojaksolle määriteltyjen osaamistavoitteiden saavuttamista. Arviointi on tasapuolista, luotettavaa, kehittävää ja kannustavaa.
Suorittamatta jäänyt opintojakso tai sen osa opiskellaan ja arvioidaan uusimman opintosuunnitelman mukaisesti. Suorittamatta jäänyt opintojakso edellyttää hopsin päivittämistä, jossa huomioidaan mahdolliset osasuoritukset. Lisäksi huomioidaan, että tutkintoon riittää sen laajuuden ja osaamistavoitteiden mukaiset opinnot.
Avoimia ammattikorkeakouluopintoja opiskelevan tulee tehdä opintojaksoon liittyvät suoritukset viimeistään seuraavan lukukauden aikana opintojakson päättymisestä.
Opinnäytetyön ja kypsyysnäytteen kieli määritellään opinnäytetyön ohjeessa (Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta 423/2005 3:10 §; Ammattikorkeakoulun rehtori 2009; Ammattikorkeakoulun hallitus 2010). Muutoin opiskelijan oikeudesta käyttää osaamisensa osoittamisessa muuta kuin ammattikorkeakoulun opetuskieltä päättää yksikkö (vrt. Ammattikorkeakoululaki 351/2003 5:15 §).
1.1. Arviointiasteikot ja niiden soveltaminen
Opintojakson arvosana on numeerinen asteikolla 0 - 5:
- hylätty (0)
- tyydyttävä (1 - 2)
- hyvä (3 - 4)
- kiitettävä (5)
tai sanallinen asteikolla hyväksytty (H) - hylätty (0).
Opintojakso voidaan arvioida useina osasuorituksina. Opintojaksosta annetaan kuitenkin yksi arvosana. Osasuoritukset arvioidaan edellä mainitulla numeerisella tai sanallisella asteikolla. Jos saman opintojakson osasuorituksia on arvioitu molemmilla arviointiasteikoilla, opintojakson arviointiasteikko määräytyy opintojaksokuvauksen perusteella. Osasuoritusten painoarvoista päättää yksikkö. Opintojakson numeerisen asteikon arvosana muodostuu painoarvot huomioivasta osasuoritusten keskiarvosta, joka pyöristetään lähimpään kokonaislukuun (esim. 2,4 -> 2 ja 2,5 -> 3).
Esimerkki 1. Rehtorin päätöksellä on vahvistettu Malli-opintojakson laajuus ja arviointiasteikko: 5 op ja numeerinen asteikko 0 -5. Yksikkö on määrittänyt, että Malli-opintojaksossa osasuoritusten painoarvon määrää niiden laajuus.
Osasuoritus I, 1 op, sanallinen asteikko hyväksytty -> varmistutaan hyväksytty-arvioinnin olemassaolosta, mutta ei huomioida sitä opintojakson numeerisen asteikon arvosanaan
Osasuoritus II, 1 op, numeerinen asteikko 5 -> painoarvo 1 op / (1 op + 3 op)
Osasuoritus III, 3 op, numeerinen asteikko 2 -> painoarvo 3 op / (1 op + 3 op)
¼ x 5 + ¾ x 2 = 2,75 -> Opintojakson arvosana on 3.
Tutkintotodistuksen englanninkielisessä liitteessä eli Diploma Supplementissa arvosanat ilmoitetaan seuraavasti:
- 0 = Fail
- 1 = Sufficient
- 2 = Satisfactory
- 3 = Good
- 4 = Very good
- 5 = Excellent
- P = Pass
1.1.1. Vieraat kielet ja toinen kotimainen kieli
Pakolliset vieraat kielet (vrt. Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 352/2003 3:8 §) arvioidaan numeerisella asteikolla 0 - 5. Ruotsin kielen suullisen ja kirjallisen kielitaidon tasovaatimukset hyväksyy rehtori.
Julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittava toisen kotimaisen kielen taito (ruotsi) arvioidaan arvosanalla hyvä tai tyydyttävä (Valtioneuvoston asetus suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa 481/2003 4:16–17 §). Kyseissä asetuksessa mainittu erinomainen kielitaito voidaan osoittaa vain ruotsin kielellä suoritetulla kypsyysnäytteellä. Edellä mainittu arvosana hyvä vastaa numeerisen asteikon arvosanoja 4 ja 5 sekä arvosana tyydyttävä arvosanoja 1, 2 ja 3. Mikäli opintoihin, jolla osoitetaan julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittava toisen kotimaisen kielen taito, kuuluu useampi kuin yksi opintojakso, eikä niiden yhteistä tasovaatimusta ole kuvattu tai osien painoarvoa ole määritelty, sen arvosana muodostuu näiden opintojaksojen aritmeettisena keskiarvona. Saatu keskiarvo pyöristetään lähimpään kokonaislukuun (esim. 2,4 -> 2 ja 2,5 -> 3).
1.1.2. Opinnäytetyö ja kypsyysnäyte
Opinnäytetyö arvioidaan numeerisella asteikolla 0 - 5 ja kypsyysnäyte sanallisella asteikolla hyväksytty (H) – hylätty (0). Opinnäytetyön ja kypsyysnäytteen ohjeet, jotka sisältävät arviointikriteerit, vahvistaa rehtori.
1.2. Arviointitilaisuus
Arviointitilaisuudella tarkoitetaan kaikkia valvottuja tilanteita, joissa opiskelija osoittaa osaamistaan opintojaksokuvauksen ja sitä tarkentavan toteutussuunnitelman mukaisesti. Arviointiin saa osallistua läsnäolevaksi ilmoittautunut opiskelija ja avoimeen ammattikorkeakouluopetukseen hyväksytty opiskelija. Arviointitilaisuudessa opiskelijan on varauduttava todistamaan henkilöllisyytensä. Arviointitilaisuudessa käytettävistä välineistä ja materiaalista päättää yksikkö. Opiskelija osallistuu arviointitilaisuuteen ensisijaisesti opintojakson järjestäneessä yksikössä.
Arviointitilaisuuden ajankohdasta ja paikan tiedottamisesta sekä ilmoittautumismenettelystä päättää yksikkö. Mikäli opiskelija on ilmoittautunut arviointitilaisuuteen, eikä hän saavu paikalle, ilmoittautuminen katsotaan suorituskerraksi. Arviointitilaisuuden järjestämisestä ja opiskelijoiden tasapuolisesta kohtelusta vastaa yksikkö.
1.3. Arviointitulosten tiedottaminen ja rekisteröinti
Osa- tai opintojaksosuorituksen arvioinnin tulokset ilmoitetaan ja kirjataan viimeistään kolmen työviikon kuluessa arviointitilaisuudesta tai sovitusta suorituksen palautuspäivämäärästä. Mikäli opiskelija ei toimita suorituksiaan sovitusti, arvioinnin tulokset ilmoitetaan ja kirjataan viimeistään kuuden työviikon kuluessa. Mikäli arvioinnin tuloksia ei voida perustellusta syystä ilmoittaa mainitussa määräajassa, tiedotetaan tästä sekä uudesta ilmoittamisajankohdasta ennen määräajan päättymistä. Opiskelija voi ilmoittaa opintotoimistoon, mikäli hän ei ole määräajan kuluessa saanut arviointia tai tietoa uudesta ilmoittamisajankohdasta. Arvioinnin tulosten julkistamistavan päättää yksikkö huomioiden lain viranomaisten toiminnan julki-suudesta (621/1999 6:24 §).
Yksikkö ilmoittaa, miten opiskelija saa tiedon arviointiperusteiden soveltamisesta hänen opintosuoritukseensa. Opiskelijalle on varattava tilaisuus tutustua arvioituun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Ne on säilytettävä kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta. (Vrt. Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 352/2003 5:19 §; Laki ammattikorkeakoululain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta 564/2009 6:27.1 §.)
Arvioinnin järjestänyt yksikkö tallentaa tiedot kaikista opintojakso- ja osasuorituksista opintoasiain hallinto-ohjelmisto Asioon. Kirjattavia tietoja ovat opiskelijan nimi, opintojakson/osasuorituksen nimi ja laajuus, arvosana, arvioijan nimi sekä suorituspäivämäärä.
1.4. Arvosanan korottaminen ja arvioinnin oikaiseminen
Opiskelijalla on oikeus korottaa hylättyä opintojaksosuorituksensa arvosanaa. Yksikkö päättää opiskelijan ohjauksesta, osaamisen osoittamistavasta ja lisäuusintakerroista, mikäli arvosana on kahden korotuksen jälkeenkin hylätty tai opiskelija ei osallistu arviointiin ilmoittautumisestaan huolimatta. Opiskelijalla on oikeus korottaa hyväksyttyä opintojaksosuorituksensa arvosanaa kerran. Korotusmahdollisuus on kahden seuraavan lukukauden aikana. Arvosanoista paras jää voimaan.
Opintosuorituksensa arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Opiskelija, joka on tyytymätön edellä mainittuun päätökseen, voi hakea siihen kirjallisesti oikaisua ammattikorkeakoulun tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. (Laki ammattikorkeakoululain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta 564/2009 6:27.2-3 §.) Tutkintolautakunnan toiminnalle on ohjesääntö (Ammattikorkeakoulun hallitus 2003, Ammattikorkeakoulun hallitus 2010).
2. Vilppi
Vilppi on epärehellinen keino tai teko opiskelujen suorittamisessa. Vilpillä tarkoitetaan yritystä harhauttaa arvioijaa tai päätöksen tekijää. Vilppinä pidetään esimerkiksi tentissä lunttaamista, toisen opiskelijan harjoitustyön kopioimista, tentin tekemistä toisen opiskelijan puolesta tai plagiointia. Plagiointi on epäeettinen ja/tai rikollinen teko, jossa hyvä tieteellinen käytäntö sivuutetaan. Plagioinnilla tarkoitetaan esimerkiksi toisen ihmisen ideoiden, ajatusten, kirjoitusten, keksintöjen kopiointia ilman alkuperäisen lähteen asianmukaista ilmoittamista ja/tai esittämistä ominaan. Vilppi on kaikissa muodoissaan kiellettyä opintojen kaikissa vaiheissa ja kaikilla opintojaksoilla.
I Vilppiepäilyn toimenpiteet
- Epäilyn esittäjä (esimerkiksi opettaja, opiskelija) vie asian opintoasiainpäällikölle.
- Opintoasiainpäällikkö käynnistää kahden viikon kuluessa selvityksen ja varaa asianosaiselle opiskelijalle/opiskelijoille tilaisuuden tulla kuulluksi. Kuulemistilaisuuteen kutsutaan myös ko. opintojakson opettaja tai vastuuopettaja ja koulutusohjelmavastaava. Kutsu lähetetään kaksi viikkoa ennen kuulemistilaisuutta. Mikäli henkilöstö tai opiskelija kutsuu kuulemistilaisuuteen asiantuntijoita tai avustajia, ilmoitetaan siitä opintoasiainpäällikölle etukäteen. Kuulemistilaisuudesta/-tilaisuuksista tehdään muistio.
II Epäily aiheeton
- Jos epäily todetaan aiheettomaksi, yksikkö tekee päätöksen asian käsittelyn lopettamisesta. Päätös annetaan tiedoksi kaikille asianosaisille.
III Toteen näytetystä vilpistä aiheutuvat seuraamukset
- Epäilty on myöntänyt syyllistyneensä vilppiin tai asia on muutoin näytetty toteen.
- Osa- tai opintojaksosuoritus hylätään yksikön päätöksellä, jos opiskelija on syyllistynyt vilppiin. Jos kyseessä oli kirjallinen oppimistehtävä, se tulee tehdä uudesta aiheesta.
- Opiskelijalla on oikeus pyytää oikaisua tutkintolautakunnalta edellä mainittuun päätökseen.
- Opintoasiainpäällikkö saattaa asian yksikön johtajan tietoon. Yksikön johtaja huomioi vilpin vakavuuden, mahdollisen toistumisen ja/tai piittaamattomuuden asteen ja päättää niiden perusteella asian esittelemisestä rehtorille. Yksikön johtaja kuulee opiskelijaa ennen asian esit-telyä rehtorille.
IV Kurinpitorangaistus
- Ennen asian ratkaisemista on kurinpitorangaistukseen syynä oleva teko tai laiminlyönti yksilöitävä, hankittava tarpeellinen selvitys sekä varattava asianosaiselle opiskelijalle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi (Laki ammattikorkeakoululain muuttamisesta 953/2011 6:28 a.2 §).
- Rehtori voi antaa opiskelijalle kirjallisen varoituksen, jos hän menettelee vilpillisesti (Laki ammattikorkeakoululain muuttamisesta 953/2011 6:28.1 ja 6:28 a.2 §:t).
- Jos teko tai laiminlyönti on vakava tai jos opiskelija jatkaa epäasiallista käyttäytymistä kirjallisen varoituksen saatuaan, ammattikorkeakoulun hallitus voi erottaa hänet ammattikorkeakoulusta määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi (Laki ammattikorkeakoululain muuttamisesta 953/2011 6:28.2 ja 6:28 a.2 §:t). Samalla kun opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta päätetään, on päätettävä päätöksen täytäntöönpanosta lainvoimaa vailla olevana ja täytäntöönpanon alkamisen ajankohdasta (Laki ammattikorkeakoululain muuttamisesta 953/2011 6:28 a.4 §).
- Päätökseen kirjallisesta varoituksesta tai määräaikaisesta erottamisesta haetaan muutosta valittamalla siihen hallinto-oikeuteen, jonka tuomiopiirissä ammattikorkeakoulun päätoimipaikka sijaitsee, sen mukaan kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään, jollei ammattikorkeakoululaissa (351/2003) tai muualla laissa toisin säädetä. Opiskelijan määräaikaista erottamista koskeva päätös voidaan panna täytäntöön siitä tehdystä valituksesta huolimatta, jollei hallinto-oikeus toisin määrää. (Laki ammattikorkeakoululain muuttamisesta 953/2011 9:42.1, 3, 4 §.)
3. Muut määräykset
Tämä opintosuoritusten arviointisääntö tulee voimaan 26.1.2012.
4. Lähteet
Ammattikorkeakoululaki 9.5.2003/351.
Ammattikorkeakoulun hallitus 2003. Pöytäkirja 17.9.2003/75.
Ammattikorkeakoulun hallitus 2010. Pöytäkirja 18.1.2010/5.
Ammattikorkeakoulun rehtori 2009. Päätös 15.6.2009/186.
Hallintolainkäyttölaki 26.7.1996/586.
Laki ammattikorkeakoululain muuttamisesta12.8.2011/953.
Laki ammattikorkeakoululain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta 24.7.2009/564.
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 21.5.1999/621.
Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 15.5.2003/352.
Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta 16.6.2005/423.
Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta 10.12.2009/1045.
Valtioneuvoston asetus suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa 12.6.2003/481.