(Ammattikorkeakoulun hallitus 18.1.2010 § 5)
Sisältö:
Johdanto
1 § Koulutustehtävä
2 § Opiskelijavalinta
3 § Ilmoittautuminen ja opiskeluoikeus
4 § Opetuksen ja opintojen järjestäminen
5 § Opiskelu
6 § Tutkintojen hyväksyminen ja todistukset
7 § Muut määräykset
Johdanto
Tutkintosäännössä annetaan määräyksiä ja ohjeita tutkinnoista, koulutusohjelmista, opetussuunnitelmista, opinnoista, opintojen ohjauksesta, opetukseen osallistumisesta, muiden opintojen hyväksilukemisesta, harjoittelusta, opinnäytetyöstä, arvioinnista ja todistuksista (A 352/03 § 16). Ammattikorkeakoulun sisäisen hallinnollisen organisaation muodostavat ammattikorkeakoulun hallitus, rehtori ja yksiköt. Tässä tutkintosäännössä määritellään edellä mainittujen tehtävät ja vastuu.
Ammattikorkeakoululaki (351/03) ja valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista (352/03) sekä sen jälkeen tulleet muutokset lakiin ja asetukseen antavat yleiset lainsäädännölliset perusteet ammattikorkeakouluopintojen järjestämiselle. Sosiaali- ja terveysalan ammatinharjoittamisoikeuksien saavuttamiseksi huomioidaan, mitä on säädetty terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/94) ja asetuksessa (564/94) sekä sen jälkeen tulleissa muutoksissa lakiin ja asetukseen. Lisäksi huomioidaan laki (356/03) ja asetus (357/03) ammatillisesta opettajankoulutuksesta sekä sen jälkeen tulleet muutokset lakiin ja asetukseen.
1 § Koulutustehtävä
Ammattikorkeakoulun tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin, tukea yksilön ammatillista kasvua ja harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä sekä taiteellista toimintaa. Tehtäviään hoitaessaan ammattikorkeakoulun tulee edistää elinikäistä oppimista. (L 351/03 § 4, muutos L 564/09 § 4.)
Tutkintoon johtavia opintoja järjestetään opetusministeriön vahvistamien koulutusohjelmien mukaisesti
- kulttuurialalla
- yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla
- luonnontieteiden alalla
- tekniikan ja liikenteen alalla
- luonnonvara- ja ympäristöalalla
- sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla.
Lisäksi ammattikorkeakoulu järjestää ammatillista opettajankoulutusta, ammatillisia erikoistumisopintoja, avointa ammattikorkeakouluopetusta sekä täydennyskoulutusta (vrt. L 351/03 § 17, muutos L 564/09 § 17, A 352/03 § 12, muutos A 1045/09 § 12). Tarvittaessa järjestetään myös maahanmuuttajille koulutusta, jonka tavoitteena on antaa opiskelijalle kielelliset ja muut tarvittavat valmiudet ammattikorkeakouluopintoja varten (L 351/03 § 17, muutos L 564/09 § 17).
Ammattikorkeakoulun tehtävänä on vastata järjestämänsä koulutuksen ja muun toiminnan laatutasosta ja jatkuvasta kehittämisestä. Ammattikorkeakoulun tulee arvioida koulutustaan ja muuta toimintaansa ja niiden vaikuttavuutta. Ammattikorkeakoulun on myös osallistuttava ulkopuoliseen toimintansa ja laatujärjestelmiensä arviointiin säännöllisesti ja julkistettava järjestämänsä arvioinnin tulokset. (L 351/03 § 9, muutos L 564/09 § 9.) Laadunvarmistusjärjestelmä kuvataan laatukäsikirjassa, jonka vahvistaa ammattikorkeakoulun hallitus. Laadunvarmistusjärjestelmän tarkoitus on varmistaa toiminnan laatua ja tehokkuutta sekä auttaa tunnistamaan toiminnan hyviä käytänteitä ja kehittämiskohteita. Laadunvarmistustyötä toteutetaan toiminnanohjauksen ja prosessien kautta. Toiminnanohjausmallin ja prosessit vahvistaa rehtori.
2 § Opiskelijavalinta
Ammattikorkeakoulun, sen ylläpitäjän ja opetusministeriön välisessä sopimuksessa määritellään laskennallinen opiskelijamäärä. Nuorten tutkintoon johtavan koulutuksen aloituspaikat koulutusohjelmille vahvistaa ammattikorkeakoulun hallitus. Aikuiskoulutuksen aloituspaikkojen jakamisen koulutusohjelmiin ja tarvittaessa koulutusaloille vahvistaa rehtori. Ulkopuolisella rahoituksella toteutettavan aikuisten tutkintoon johtavan koulutuksen ja erikoistumisopintojen aloituspaikat vahvistaa rehtori. Koulutusohjelmissa voi olla suuntautumisvaihtoehtoja (A 352/03 § 6, muutos A 423/05 § 6). Suuntautumisvaihtoehdot, jotka eivät sisälly opetusministeriön koulutusohjelmapäätökseen, vahvistaa ammattikorkeakoulun hallitus.
Ammattikorkeakoulun opiskelijavalinnan perusteista ja valintakokeen järjestämisestä päättää ammattikorkeakoulu (L 351/03 § 22, muutos L 564/09 § 22). Opiskelijoiden valintaan liittyvät valintakokeet ovat opiskelijalle maksuttomia. Muuhun kuin suomen- tai ruotsinkieliseen koulutukseen hakevilta voidaan edellyttää kansainvälisten maksullisten testien suorittamista. (L 351/03 § 26, muutos L 564/09 § 26.) Opiskelijavalinnan yleiset perusteet vahvistaa ammattikorkeakoulun hallitus ja yksityiskohtaiset perusteet rehtori. Muusta opiskelijavalinnan toimeenpanosta päättää rehtori.
Opiskelijaksi hakenut voi hakea ammattikorkeakoulun hallitukselta kirjallisesti oikaisua opiskelijaksi ottamista koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista (L 351/03 § 22, muutos L 564/09 § 22, A 352/03 § 18, muutos A 1045/09 § 18).
Mikäli koulutusohjelman suuntautumisvaihtoehtojen, avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tai siirto-opiskelijavalinnan tarkoituksenmukainen toteuttaminen edellyttää karsintamenettelyä, siitä päättää yksikkö.
3 § Ilmoittautuminen ja opiskeluoikeus
Opiskelijaksi hyväksytyn, joka on ilmoittanut ottavansa vastaan opiskelupaikan, tulee ammattikorkeakoulun määräämällä tavalla ilmoittautua ammattikorkeakouluun, jonka jälkeen hänet merkitään opiskelijaksi. Opiskelijan on joka lukuvuosi ammattikorkeakoulun määräämällä tavalla ilmoittauduttava läsnäolevaksi tai poissaolevaksi. Opiskelija voi perustellusta syystä muuttaa läsnä- tai poissaoloilmoitustaan lukuvuoden aikana. (L 351/03 § 23, muutos L 564/09 § 23.) Opiskelija voi tekemänsä poissaoloilmoituksen perusteella olla poissa yhteensä kahden lukuvuoden ajan (L 351/03 § 24). Ilmoittautumisen menettelytapaohjeista ja opiskelijaksi ottamisesta päättää rehtori. Opiskeluoikeus on läsnäolevilla opiskelijoilla.
Opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut ammattikorkeakouluun säädetyllä tavalla, menettää opiskeluoikeutensa. Jos tällainen opiskelija haluaa myöhemmin aloittaa opintonsa tai jatkaa niitä, hänen on haettava ammattikorkeakoululta uudelleen opiskeluoikeutta. (L 351/03 § 25.) Opiskeluoikeus voidaan hakemuksesta palauttaa rehtorin määräämällä tavalla. Mikäli opiskelija on laiminlyönyt ilmoittautumisen ja säädetty opiskeluaika ylittyy, opiskelija kirjataan eronneeksi.
Kokopäiväopiskelijan on suoritettava ammattikorkeakoulututkintoon tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot viimeistään yhtä vuotta niiden laajuutta pitemmässä ajassa. Opiskelija, joka ei ole suorittanut opintojaan säädetyssä ajassa, menettää opiskeluoikeutensa, jollei ammattikorkeakoulu erityisestä syystä myönnä hänelle lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen. (L 351/03 § 24–25, muutos L 411/05 § 24.) Ohjeet menettelytavasta, jolla opiskelijalle voidaan myöntää lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen, antaa rehtori.
Muun kuin kokopäiväopiskelijan opiskeluoikeusaika määräytyy hyväksytyn henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaan (vrt. L 351/03 § 24).
Opiskelija, joka ei ole suorittanut opintojaan säädetyssä ajassa, kirjataan eronneeksi. Eropäiväksi merkitään opiskeluoikeuden päättymisen jälkeinen päivä. Opiskelija katsotaan eronneeksi siitä päivästä lähtien, kun hän on jättänyt päivätyn ja allekirjoitetun eroilmoituksen ammattikorkeakoulun tai yksikön opintotoimistoon. Mikäli eronneeksi kirjattu tai eronnut opiskelija haluaa myöhemmin jatkaa opintojaan, hänen tulee hakea uudelleen opiskeluoikeutta osallistumalla normaaliin valintamenettelyyn.
Opiskelija voi hakea ammattikorkeakoulun hallitukselta kirjallisesti oikaisua opiskeluoikeuden menettämistä koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan (L 351/03 § 25).
Ammatillisten erikoistumisopintojen toteuttaminen voi olla kertaluonteista. Ammatillisten erikoistumisopintojen opiskelijan opiskeluoikeusajan päättää yksikkö. Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen opintoihin opiskelija saa ammattikorkeakoululta ajallisesti rajatun opinto-oikeuden (A 352/03 § 12, muutos A 1045/09 § 12). Avoimessa ammattikorkeakouluopetuksessa opiskeluoikeusajan määrittelee opintosuoritusten arviointisääntö.
4 § Opetuksen ja opintojen järjestäminen
Opetuksen ja opintojen järjestämisestä, niiden resursoinnista ja kehittämisestä vastaavat yksiköt strategian sekä opetus ja oppiminen -kehittämissuunnitelman mukaisesti. Strategiaa tarkentavan opetus ja oppiminen -kehittämissuunnitelman vahvistaa ammattikorkeakoulun hallitus (vrt. A 352/03 § 16).
Tutkintoon johtavat opinnot järjestetään koulutusohjelmina, joiden laajuuden vahvistaa opetusministeriö. Koulutusohjelmat ovat ammattikorkeakoulun suunnittelemia ja järjestämiä opintokokonaisuuksia (L 351/03 § 18–19, muutokset L 411/05 § 18–19 ja L 564/09 § 18, A 352/03 § 4-11 ja 13-14, muutokset A 497/04 § 5-6, 8-9, A 423/05 § 4-7, 10, 13 ja A 1045/09 § 14), joissa huomioidaan strategian sekä opetus ja oppiminen kehittämissuunnitelman linjaukset. Opintojen rakenteesta harjoittelun laajuuden vahvistaa opetusministeriö ja muut laajuudet ammattikorkeakoulun hallitus. Tutkintoon johtavan koulutuksen opintosuunnitelmat ja opintojaksojen kuvaukset vahvistaa rehtori. Muun koulutuksen opintosuunnitelmat ja opintojaksojen kuvaukset vahvistaa yksikkö.
Ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava opetus on opiskelijalle maksutonta. Muussa opetuksessa ja korkeakoulututkintoon johtavassa tilauskoulutuksessa voidaan periä maksuja. (L 351/03 § 26, muutokset L 1505/07 § 26a ja L 564/09 § 26.) Erityistilanteessa myös ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa vieraskielisessä koulutusohjelmassa voidaan periä maksuja (ks. L 564/09 § 26b). Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavasta vieraskielisestä koulutuksesta, korkeakoulututkintoon johtavasta tilauskoulutuksesta, ammatillisista erikoistumisopinnoista ja avoimesta ammattikorkeakouluopetuksesta perittävistä maksuista päättää rehtori. Täydennyskoulutuksesta perittävistä maksuista päättää yksikkö.
5 § Opiskelu
Lukuvuosi alkaa 1.8. ja päättyy 31.7. Opetusta annetaan ammattikorkeakoulun määrääminä ajanjaksoina. (A 352/03 § 17.) Lukuvuosi jakautuu syys- ja kevätlukukauteen. Opetuksen jaksotusajat päätetään lukuvuosittain yksikössä.
Henkilökohtaisen opintosuunnitelman hyväksymismenettelystä päättää yksikkö.
Opintosuoritusten arviointisäännön vahvistaa ammattikorkeakoulun hallitus (vrt. A 352/03 § 14, 16, 19, muutos A 1045/09 § 14).
Ammattikorkeakoulussa on tutkintolautakunta opintosuorituksia koskevien oikaisupyyntöjen käsittelyä varten (L 351/03 § 27, muutos 564/09 § 27, A 352/03 § 20). Tutkintolautakunnan ohjesäännön vahvistaa ammattikorkeakoulun hallitus.
Ulkomailla tai muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä koulusivistyksen saaneelta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta ja hänen kypsyysnäytteestä päättää ammattikorkeakoulu (A 352/03 § 8 ja 10, muutokset A 497/04 § 8 ja A 423/05 § 10). Kyseisen opiskelijan kielitaidosta sekä hänen opinnäytetyön ja kypsyysnäytteen kielestä päättää rehtori. Ammattikorkeakoulu voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan (A 352/03 § 8). Kielitaitovaatimuksista vapauttamisesta päättää rehtori.
6 § Tutkintojen hyväksyminen ja todistukset
Ammattikorkeakoulu antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan tutkinnosta tutkintotodistuksen. Opiskelijan osoittama kielitaito ilmoitetaan tutkintotodistuksessa. (L 351/03 § 18, muutokset L 411/05 § 18 ja L 564/09 § 18, A 352/03 § 3, 8,15, muutokset A 497/04 § 8,15, A 423/05 § 3 ja A 981/06 § 3.) Tutkintojen hyväksymismenettelyn, tutkintotodistuksen sekä sen liitteiden muodon ja allekirjoittamisen vahvistaa ammattikorkeakoulun hallitus.
Ammatillisten erikoistumisopintojen ja avoimen ammattikorkeakouluopintojen todistusten sekä niiden liitteiden muodosta ja allekirjoittamisesta päättää rehtori. Muusta koulutuksesta annettavien todistusten muodosta ja allekirjoittamisesta päättää yksikkö.
7 § Muut määräykset
Ammattikorkeakoulujen tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muin toimenpitein varmistaa tehtäviensä mahdollisimman häiriötön hoitaminen myös poikkeusoloissa sekä häiriö- ja erityistilanteissa (L 351/03 § 43, muutos L 564/09 § 43a). Toimintaa poikkeusoloissa sekä häiriö- ja erityistilanteissa ohjaavat ylläpitäjän varautumissuunnitelmat.
Tämä tutkintosääntö tulee voimaan 19.1.2010.