Kysymys harjoitteluajan palkasta on työnantajan ja harjoittelijan välinen asia, ammattikorkeakoululla ei ole siihen mahdollista puuttua. Ohessa kuitenkin taustaksi tietoa asiasta käydystä keskustelusta. Ammattikorkeakoulu- ja osittain myös korkeakoulu/yliopistoihin kuuluva pakollinen harjoittelu on keskusteluttanut alan ammattilaisia sekä opiskelijoita muutaman viimeisen vuoden aikana. Erityisesti alan työntekijäliitot ovat olleet huolissaan opiskelijoiden käytöstä korvaamaan palkattua henkilökuntaa. On nähty uhkana, että juuri harjoittelijoiden takia alalle ei synny pysyviä työpaikkoja.
Harjoittelusopimusta laadittaessa kannattaa muistaa, että mikäli kyseessä on itsenäistä työskentelyä edellyttävä työ, johon muuten otettaisiin palkattu työntekijä, on myös työharjoittelijan osalta syytä keskustella palkkauksesta ja noudattaa alan työehtosopimuksia.
Esimerkiksi journalistisessa työssä on ollut käytäntö, jonka mukaan ensimmäinen kuukausi pakollisesta harjoittelusta on palkatonta, ja mikäli opiskelija tämän jälkeen siirtyy ns. kesätoimittajaa vastaavaan, itsenäistä työtä edellyttävään työtehtävään, hänelle maksetaan alan työehtosopimuksen mukaista harjoittelijan palkkaa.
Harjoittelun palkallisuutta/palkattomuutta pohdittaessa on syytä ottaa huomioon paitsi työn vaativuus/itsenäisyys sekä tarvittavan ohjauksen määrä myös erityisesti aikuis- mutta monesti myös muiden opiskelijoiden pitkä aiempi työura alalla.
Mahdollisia ovat esim. seuraavat harjoitteluaikaa koskevat mallit:
Harjoitteluun liittyvät palkkausasiat kuuluvat kuitenkin selvästi työnantajan ja harjoittelijan keskenään sopimiin asioihin.