Opiskelu Oamkissa »

Osaamisen arviointi

Tutkinnon suorittamisen aikana arvioimme osaamisesi kehittymistä tutkinto-ohjelmakohtaisissa ja Oamkin yhteisissä osaamisalueissa.

Osaamisen arviointi perustuu opintojaksokuvauksissa esitettyihin osaamistavoitteisiin ja arviointikriteereihin. Arviointimenetelmät tukevat tavoitteellista osaamisen kehittymistä. Opettajan antaman arvioinnin ja palautteen lisäksi käytössä ovat opiskelijoiden itsearviointi ja vertaisarviointi. Opiskelijoidemme osaamisen arviointi ja saama palaute on ammattikorkeakoulussamme sekä numeraalista että laadullista.

  • Tentit

    Tentteihin saavat osallistua Oamkin opinto-oikeuden omaavat ja läsnä olevaksi ilmoittautuneet opiskelijat. Suurin osa tenteistä järjestetään opettajan määräämänä aikana opintojakson puitteissa. Tarvittaessa voit tiedustella opettajalta mahdollisuutta osallistua tenttiin toisen ryhmän mukana. Lisäksi voit osoittaa osaamisesi sähköisen tenttijärjestelmä Examin avulla tai yleisessä tentissä.

    Sähköinen tenttijärjestelmä Exam

     

    Oulun ammattikorkeakoulussa käytetään sähköistä tenttijärjestelmä Examia. Tenttijärjestelmä mahdollistaa opiskelijoiden joustavan tenttimisen tenttipisteiden aukioloaikojen ja opettajien tenteille asettamien aikojen rajoissa. Katso yleisohje ja opiskelijaohje. Voit katsoa myös video-ohjeen YouTubesta!

    Yleinen tentti

    Kulttuuri, liiketalous, luonnonvara ja tekniikka käyttävät sähköistä tenttijärjestelmä Examia. Yleinen tentti on käytössä vain sosiaali- ja terveysalalla.

    Tenttipäivät / sosiaali- ja terveys, Oulu

    Syyslukukausi 2018

    Yleinen tenttipäiväViimeinen ilmoittautumispäivä
    25.9.2018 klo 15.00–18.0011.9.2018
    13.11.2018 klo 15.00–18.0030.10.2018

    Kevätlukukausi 2019

    Yleinen tenttipäiväViimeinen ilmoittautumispäivä
    19.2.2019 klo 15.00–18.005.2.2019
    9.4.2019 klo 15.00–18.0026.3.2019
    21.5.2019 klo 15.00–18.007.5.2019

    Yleiseen tenttiin ilmoittautuminen

    Yleiseen tenttiin ilmoittaudutaan tenttikuorella. Tenttiin ei voi tulla ilmoittautumatta. Ilmoittautuminen on sitova. Myöhästyneitä ilmoittautumisia ei oteta vastaan.

    Henkilöllisyyden varmentaminen

    Yleiseen tenttiin osallistuvan henkilöllisyys tarkastetaan tenttikysymysten antamisen yhteydessä kuvallisesta henkilötodistuksesta.

    Arvosanan korottaminen ja tentissä käyttäytyminen

    Opintojakson arvosanan korottamisen periaatteet ja yleisessä tentissä noudattavat toimintatavat esitetään opintosuoritusten arviointimenettelyssä.Yhteistyön tekeminen tentin aikana muiden tentissä olijoiden kanssa on kielletty. Tentin valvojalla on oikeus määrätä opiskelijoiden istumapaikat tenttitilanteen aikana. Sääntöjen rikkominen aiheuttaa tenttitilasta poistamisen, tentin hylkäämisen ja opintosuoritusten arviointimenettelyn mukaisen käsittelyn toimeenpanon. Pahimmassa tapauksessa seurauksena voi olla, että ammattikorkeakoulun hallitus erottaa vilppiin syyllistyneen opiskelijan vuodeksi.

    Tulosten ilmoittaminen

    Yleisten tenttien tulokset ilmoitetaan viimeistään kolmen viikon kuluessa tenttitilaisuudesta Asiossa.Voit tutustua arvioituun opintosuoritukseesi opettajan kanssa sovittavalla tavalla. Opintosuorituksia säilytetään kuusi kuukautta tulosten julkistamisesta. Katso tietoa arvioinnin oikaisusta tältä sivulta kohdasta Tutkintolautakunta.
  • HOT-hyväksilukeminen

    Hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen (HOT) tavoitteena on luoda opiskelijalle joustava ja motivoiva opintopolku sekä edistää opintojen etenemistä henkilökohtaisen opintopolun (HOPS) mukaan.

    Opiskelija päättää HOT-prosessin käynnistämisestä ja hän saa siihen ohjausta. Pepissä tehtävään HOT-hyväksilukeminen-hakemukseen opiskelija saa ohjausta tutkintovastaavalta/ suuntautumisvaihtoehtovastaavalta, kampus-opolta, opettajatuutorilta tai opintojakson opettajalta. Lisäksi opiskelijapalveluiden henkilöstö neuvoo hakemuksen tekemisessä.

    Tunnistamisessa opiskelija jäsentää eri tavoin hankkimaansa osaamista suhteessa osaamistavoitteisiin niin, että hän pystyy kuvaamaan ja osoittamaan osaamisensa. Tutkintovastaava tai opettaja(t) arvioi opiskelijan esittämän osaamisen suhteessa osaamistavoitteisiin. Tunnustaminen tarkoittaa virallista hyväksyntää opiskelijan osaamiselle.

    HOTissa osaaminen on voinut karttua ennen opintoja tai opintojen aikana muualla suoritetuista opinnoista, työkokemuksesta tai vapaa-aikaan liittyvistä toimista (katso kuvio 1.). HOTissa osaaminen hyväksytään pakollisina, vaihtoehtoisina tai vapaasti valittavina opintoina.

    kuvio1.PNG

    KUVIO 1. Hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen vaihtoehdot

    Korvaaminen tarkoittaa, että opiskelijan HOPSissa oleva opintojakso korvataan muualla tai Oamkissa aiemmin suoritetulla opinnolla, työssä tai vapaa-ajalla hankitulla osaamisella. Jos HOPSista ei löydy vastaavaa opintojaksoa opinnot, työssä tai vapaa-ajalla hankittu osaaminen sisällytetään eli tuodaan sellaisenaan opintoihin.

    Osaamisen osoittamisen tavat

    Opinnoilla hankittu osaaminen osoitetaan todistuksella. Tarvittaessa sitä täydennetään alla mainituilla tavoilla.

    Työssä tai vapaa-ajalla hankittu osaaminen voidaan osoittaa yhdellä tai useammalla alla mainituista tavoista

    • osaamista yksilöivä työtodistus
    • työnäyte
    • artikkelin kirjoitus
    • kirjallinen tuotos, esim. essee, raportti
    • video ja nauhoite
    • osaamisportfolio tai -päiväkirja
    • asiantuntijapuheenvuoro esim. opetuksessa
    • haastattelu
    • kirjallinen tai suullinen tentti
    • opiskelijan itse ideoima tapa
    • opinnollistaminen

    Opinnollistaminen tarkoittaa sitä, että opiskelija hyödyntää opintoihinsa osaamista, joka hänelle karttuu työssä tai vapaa-ajalla. Opinnollistamisesta tehdään sovitun ohjaajan kanssa etukäteen suunnitelma, johon kirjataan tavoiteltu osaaminen ja sen laajuus opintopisteinä.

    HOT-prosessi

    Hankitun osaamisen tunnistamis- ja tunnustamisprosessi (HOT) esitetään tiivistetysti kuviossa 2. Tutkintovastaava/opettaja(t) ja opiskelija sopivat keskenään osaamisen osoittamistavan.

    kuvio2.PNG

    KUVIO 2. HOT-prosessi tiivistetysti

    Tutkintovastaava tunnustaa osaamisen opintokokonaisuuksiin, yksittäisiin opintojaksoihin tai niiden osiin. Opettaja voi tunnustaa osaamisen yksittäiseen opintojaksoon tai sen osaan. Päätös voi olla myönteinen tai kielteinen päätös tai palaute täydentämisestä. Arvioinnin aikataulu noudattaa opintosuoritusten arviointimenettelyä. Osaamisen tunnustamisen jälkeen opiskelija päivittää HOPSin ja keskustelee siitä tarvittaessa opettajatuutorin kanssa. Mikäli päätös on kielteinen, opiskelija hankkii osaamisen osallistumalla opetukseen tai tekee oikaisupyynnön.

    Kieli- ja viestintäopintojen hyväksilukeminen

    Kieli- ja viestintäopintojen hyväksilukemisessa noudatetaan seuraavia periaatteita:

    • Suomen-/ruotsinkielisessä korkeakoulussa suoritettuun alempaan tutkintoon sisältyvät kieli- ja viestintäopinnot hyväksytään sellaisinaan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon koulutukseen tulevilla opiskelijoilla.
    • Jos opiskelija on osoittanut tavoitetutkintoonsa vaadittavaa osaamista suorittamalla saman tasoiset (Eurooppalainen viitekehys, EVK) ja osaamistavoitteiltaan vastaavat kieli- ja viestintäopinnot kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa, opinnot hyväksiluetaan sellaisinaan vähäisten laajuuserojen estämättä. Arvioinnin osalta noudatetaan edeltävän korkeakoulun antamaa arviointia.
    • Jos opiskelija on suorittanut muita kuin kieliopintoja ulkomailla, hän ei voi saada suoraa hyväksilukua tutkintoon vaadittaviin kieliopintoihin. Näitä opintoja voidaan tarkoituksenmukaisessa määrin hyväksilukea myös kieliopintoihin, kun opinnot sisältävät selvästi tunnistettavissa olevan kieli- ja viestintäkomponentin ja vastaavat tutkintoon vaadittavan vieraan kielen opintojen osaamistavoitteita.

    Ruotsin kieli

    Ruotsin opinnot hyväksiluetaan julkishallinnon kielitutkintoa varten, jos opiskelija on suorittanut vähintään tavoitetutkinnon opetussuunnitelman laajuisesti liittyviä ruotsin kielen opintoja yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Osaamista täydennetään, jos ruotsin kielen opintojen laajuus on suppeampi kuin tavoitetutkinnon opetussuunnitelmassa. Opiskelija täydentää osaamistaan ruotsin kielen opetuksesta vastaavan opettajan ohjeiden mukaisesti. Jos osaamista täydennetään, arvosana määräytyy aikaisemman suorituksen ja täydennyssuorituksen aritmeettisen keskiarvon perusteella.

    Toisessa ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa aiemmin suoritettujen ruotsin kielen opintojen arvosanojen muuntamisessa noudatetaan seuraavia periaatteita:

    • Jos aiemmin suoritetut ruotsin kielen opinnot on arvioitu ”hyväksytty” tai ”suoritettu”, ohjaa ruotsin kielen opetuksesta vastaava opettaja opiskelijan näyttökokeeseen, jossa arvioidaan suullinen ja kirjallinen kielitaito numeerisesti.
    • Jos opiskelija on saanut ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa suorittamistaan ruotsin kielen opinnoista vain yhden arvosanan ”tyydyttävä” tai ”hyvä” eikä ole annettu erikseen arvosanaa suullisesta ja kirjallisesta kielitaidosta, muunnetaan arvosana siten, että sama arvosana annetaan sekä suullisesta että kirjallisesta kielitaidosta joko ”tyydyttävä” tai ”hyvä” (esim. tyydyttävä 3 muunnetaan: kirjallinen taito 3 ja suullinen taito 3). Tämä koskee ennen 1.8.2008 arvosanan saaneita. Ne opiskelijat, jotka ovat saaneet ruotsista vain yhden arvosanan 1.8.2008 jälkeen, osoittavat näyttökokeella ruotsin kielen suullisen ja kirjallisen osaamisen, jonka jälkeen todistukseen voidaan merkitä erikseen arvosana suullisesta ja kirjallisesta kielitaidosta.

    Opiskelija voi osoittaa kielitaidon suorittamalla sekä suullisen että kirjallisen näyttökokeen osallistumatta lähiopetukseen, jos

    • hän on saanut koulusivistyksensä ruotsin kielellä
    • hänen äidinkielensä on ruotsi
    • hänellä on ylioppilastutkinnon ruotsin kielen kokeesta arvosana laudatur
    • hän on asunut ja toiminut työtehtävissä pitkään ruotsinkielisellä alueella
    • hän on suorittanut kypsyysnäytteen ruotsin kielellä tiede- tai ammattikorkeakoulussa
    • hän on suorittanut virkamiesruotsikokeen tai julkishallinnon henkilöstöltä vaadittavan kielitutkinnon kielitutkintolautakunnan apujäsenelle
    • hänellä on opetussuunnitelman osaamistavoitteiden mukaista non-formaalisti tai informaalisti hankittua kieli- ja viestintäosaamista

    Muut HOT-linjaukset

    Aiemman tutkinnon opinnäytetyötä ei voida hyväksilukea suoritettavan tutkinnon opinnäytetyöksi. Aiemman tutkinnon opinnäytetyöllä voidaan kuitenkin hyväksilukea suoritettavan tutkinnon muita opintoja osaamistavoitteiden mukaisesti.

    Aiemmin korkeakoulussa arvioitua opintosuoritusta ei arvioida uudestaan. Jos hyväksiluettavan opintojakson/opintokokonaisuuden arvosana vastaa Oamkin numeerista tai sanallista arviointiasteikkoa, merkitään se sellaisenaan opiskelijan arvosanaksi. Jos opintojakso tai opintokokonaisuus on arvioitu muulla kuin Oamkissa käytössä olevilla arviointiasteikolla, arvosana merkitään opintojaksorekisteriin hyväksytty-arvosanalla.

    Vaihto- ja kaksoistutkinto-opiskelijoiden opintojen hyväksilukemisesta ja kv-harjoittelun suorittamisesta sovitaan etukäteen opiskelijan, lähettävän ja vastaanottavan korkeakoulun/harjoittelupaikan kesken. Saapuvien kaksoistutkinto-opiskelijoiden kotikorkeakoulussaan suorittamat opinnot hyväksiluetaan Oamkissa suoritettavaan tutkintoon tutkintovastaavan päätöksen mukaisesti. Jos kv-HOPS muuttuu opiskelijasta itsestään riippumattomista syistä, asiasta sovitaan opiskelijan, lähettävän ja vastaanottavan korkeakoulun kesken vaihdon kuluessa. Opiskelija esittää opintojen hyväksilukemista viipymättä vaihdon päätyttyä. Ulkomaan opintosuorituksissa muunnetaan ECTS-arvosanat vastaamaan numeerista asteikkoa ECTS-järjestelmässä käytössä olevan muuntotaulukon mukaisesti. Opiskelija esittää kv-harjoittelusta todistuksen ja harjoittelu rekisteröidään ulkomailla suoritetuksi harjoitteluksi.

    Hyväksiluetun opinnon arvosanaa ei voi korottaa. Hyväksilukemismerkintää ei poisteta.

    Osaamisen osoittamisissa noudatetaan arviointiasteikkoa, joka on määritelty opetussuunnitelmassa.

    Rekisteröidyt suoritukset näkyvät valtakunnallisessa tietovarannossa pysyvästi. Tarvittaessa osaaminen täydennetään uusimman opetussuunnitelman mukaan.

  • Arviointikehikot

    Opiskelijoiden osaamisen kehittymistä arvioidaan Oamkin arviointikehikkojen ja valtakunnallisten taitotasokuvausten avulla. Oamkissa on kehitetty ammattikorkeakoulututkinto-opiskelijan ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinto-opiskelijan substanssiosaamisen arviointikehikot. Niiden tarkoituksena on tunnistaa opiskelijan osaamisen kehittyminen.

    Arviointikehikot sisältävät arviointikriteerit. Arviointikehikot on tehty turvaamaan opiskelijoiden tasavertainen kohtelu ja helpottamaan opettajan työtä. Arviointikehikon avulla voidaan arvioida tiedollisen osaamisen lisäksi myös ammattitaitoa ja pätevyyttä. Esimerkiksi vastuullisuus ja kyky johtaa kuvaavat henkilön pätevyyttä.

    Yhteisen arviointikehikon avulla varmistetaan valmistuneiden opiskelijoiden osaamisen taso myös työelämää ajatellen. Kielitaitoa arvioidaan valtakunnallisten taitotasokuvausten mukaan. Opinnäytetyö arvioidaan Oamkin ohjeiden mukaan.

    Ammattikorkeakoulututkintoa suorittava opiskelija

    Ammattikorkeakoulututkinto on työelämälähtöinen korkeakoulututkinto. Ammattikorkeakoulututkinto antaa pätevyyden sellaisiin valtion virkoihin ja julkisiin tehtäviin, joihin on säädetty pätevyysvaatimukseksi korkeakoulututkinto, alempi korkeakoulututkinto tai ammattikorkeakoulututkinto.

    Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on,että tutkinnon suorittaneella on (A 1129/2014):

    1) laaja-alaiset käytännölliset perustiedot ja -taidot sekäteoreettiset perusteet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijatehtävissä;

    2) valmiudet seurata ja edistää oman ammattialansa kehittymistä;

    3) edellytykset oman ammattitaidon kehittämiseen ja elinikäiseenoppimiseen;

    4) riittävä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekäkansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön.

    Substanssiosaamisen arviointi

    Ammattikorkeakoulututkintoa suorittavan opiskelijan substanssiopintoihin liittyvää osaamista arvioidaan kaikille tutkinto-ohjelmille yhteisen osaamisen arviointikehikon fileicon avulla. Arviointikehikkoa käytetään kaikissa amk-tutkinto-ohjelmissa ja se toimii yhtenä laadunvarmistuksen välineenä. Arviointikehikossa tutkinnon myöntämisen taso on määritelty eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen ja kansallisen tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksen tason 6 mukaisesti. Arviointikehikon avulla pyritään varmistamaan, että jokainen tutkinnon saanut opiskelija on saavuttanut vähintään viitekehyksissä määritellyn osaamisen tason.

    Arviointikehikko auttaa opettajaa osaamisen kehittymisen ja osaamisen arvioinnin suunnittelussa, opiskelijoiden osaamisen arvioinnissa sekä tukee arviointimenetelmien kehittämistä. Opettaja määrittää opintojaksokohtaiset arviointikriteerit arviointikehikon avulla.

    Arviointikehikko auttaa opiskelijaa hahmottamaan osaamisen vaativuustasoja sekä helpottaa itsearviointia ja oman osaamisen kehittymisen suunnittelua. Yhteisen arviointikehikon avulla pyritään turvaamaan opiskelijoiden tasavertainen kohtelu osaamisen arvioinnin suhteen.

    Kielitaidon arviointi

    Ruotsi

    Ruotsin kielen arvioinnissa sovelletaan valtakunnallisia taitotasokuvauksia fileicon ja arviointikriteerejä.

    Englanti

    Englannin kielen arvioinnissa sovelletaan valtakunnallisia taitotasokuvauksia fileicon ja arviointikriteerejä.

    Suomi äidinkielenä

    Suomi äidinkielenä opintojaksoilla sovelletaan valtakunnallisia kompetenssi- ja osaamistasokuvauksia fileicon.

    Muut kielet

    Muissa kielissä (koskee myös suomea vieraana kielenä) käytetään Eurooppalaisen viitekehyksen Global Scale fileicon -taitotasokuvauksia ja niihin liittyviä arviointikriteerejä.

    Ammattitaitoa edistävän harjoittelun arviointi

    Ammattitaitoa edistävän harjoittelun arvioinnissa sovelletaan ammattikorkeakoulututkintoa suorittavan opiskelijan osaamisen arviointikehikkoa fileicon. Lisäksi hyödynnetään ammatillisen kasvun arviointikehikkoa fileicon.

    Opinnäytetyön arviointi

    Ammattikorkeakoulututkintoa suorittavan opiskelijan opinnäytetyö arvioidaan Oamkin opinnäytetyön arviointikriteereiden fileicon mukaisesti.

    Opiskelijan ammatillisen kasvun arviointi

    Ammattikorkeakoulututkintoa suorittavan opiskelijan ammatillista kasvua arvioidaan ja tuetaan ammatillisen kasvun arviointikehikon fileicon avulla. Opiskelija ja opettajatuutori/opinto-ohjaaja käyttävät kehikkoa työvälineenä ohjauskeskusteluissa. Opiskelija tarkastelee kehikon avulla omaa ammatillista kasvuaan. Opettaja/opinto-ohjaaja ohjaa ja aktivoi opiskelijan vaiheittain etenevää yksilöllistä kasvuprosessia. Vastausten perusteella arvioidaan opiskelijan motivaatiota, itsearviointitaitoja ja vastuun ottamista omasta oppimisesta. Tarvittaessa opiskelijaa ohjataan hakemaan muita ohjaus- ja tukipalveluita. Opiskelija käyttää eHopsia valmistautuessaan ohjauskeskusteluun (opintojen eteneminen, tehdyt valinnat, urasuunnitelma). Ohjauskeskustelun pohjalta opiskelija päivittää henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa ja urasuunnitelman.

    Oamkin yhteiset osaamisalueet

    Oamkin yhteiset osaamisalueet fileicon ovat Kestävä kehitys, Kansainvälisyys, Luovuus, työelämätaidot ja yrittäjyys sekä Viestintä ja vuorovaikutus. Kuvattu osaaminen on ns. tutkinnon saavuttamisen taso. Tällä tarkoitetaan, että jokaisen valmistuvan opiskelijan tulee saavuttaa yhteisille osaamisalueille määritelty osaamisen taso. Yhteisten osaamisalueiden tavoitteiden saavuttaminen arvioidaan opintojaksojen sisällä. Yhden osaamisalueen osaamistavoitteiden arviointi voi jakaantua useampaan eri vaiheeseen sijoittuvaan opintojaksoon.

    Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittava opiskelija

    Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja työelämän tarpeisiin. Opinnot antavat valmiuksia oman alan tutkitun tiedon hankkimiseen, käsittelyyn ja soveltamiseen koulutettavan omassa työssä ja sen kehittämisessä. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot antavat kelpoisuuden julkiseen virkaan, jonka vaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto.

    Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojentavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on (A1129/2014):

    1) laajat ja syvälliset tiedot sekä tarvittavat teoreettiset tiedottoimia työelämän kehittäjänä vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä;

    2) syvällinen kuva omasta ammattialasta, sen asemasta työelämässäja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmiudet seurata ja eritellä alantutkimustiedon ja ammattikäytännön kehitystä;

    3) valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan omanammattitaidon kehittämiseen;

    4) hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekäkansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön.

    Substanssiosaamisen arviointi

    Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavan opiskelijan substanssiopintoihin liittyvää osaamista arvioidaan kaikille tutkinto-ohjelmille yhteisen osaamisen arviointikehikon fileicon avulla. Arviointikehikkoa käytetään kaikissa ylemmän amk-tutkinto-ohjelmissa ja se toimii yhtenä laadunvarmistuksen välineenä. Arviointikehikossa tutkinnon myöntämisen taso on määritelty eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen ja kansallisen tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksen tason 7 mukaisesti. Arviointikehikon avulla pyritään varmistamaan, että jokainen tutkinnon saanut opiskelija on saavuttanut vähintään viitekehyksissä määritellyn osaamisen tason.

    Arviointikehikko auttaa opettajaa osaamisen kehittymisen ja osaamisen arvioinnin suunnittelussa, opiskelijoiden osaamisen arvioinnissa sekä tukee arviointimenetelmien kehittämistä. Opettaja määrittää opintojaksokohtaiset arviointikriteerit arviointikehikon avulla.

    Arviointikehikko auttaa opiskelijan itsearviointia ja oman osaamisen kehittymisen suunnittelua. Yhteisen arviointikehikon avulla pyritään turvaamaan opiskelijoiden tasavertainen kohtelu osaamisen arvioinnin suhteen.

    Opinnäytetyön arviointi

    Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavan opiskelijan opinnäytetyö arvioidaan Oamkin opinnäytetyön arviointikriteereiden mukaisesti (ks. Opinnäytetyön arviointi, Master -lomake).

    Oamkin yhteiset osaamisalueet

    Oamkin yhteiset osaamisalueet fileicon ovat Kestävä kehitys, Kansainvälisyys, Luovuus, työelämätaidot ja yrittäjyys sekä Viestintä ja vuorovaikutus. Kuvattu osaaminen on ns. tutkinnon saavuttamisen taso. Tällä tarkoitetaan, että jokaisen valmistuvan opiskelijan tulee saavuttaa yhteisille osaamisalueille määritelty osaamisen taso. Yhteisten osaamisalueiden tavoitteiden saavuttaminen arvioidaan opintojaksojen sisällä. Yhden osaamisalueen osaamistavoitteiden arviointi voi jakaantua useampaan eri vaiheeseen sijoittuvaan opintojaksoon.

    Dokumentit

    Osaamisen arviointi
    rivityyppi Nimi
    OhjeAMK-tutkinto-opiskelijan osaamisen arviointikehikkofileicon[.doc] AMK-tutkinto-opiskelijan osaamisen arviointikehikko
    OhjeAmmatillisen kasvun arviointikehikkofileicon[.doc] Ammatillisen kasvun arviointikehikko
    OhjeEnglannin kielen arviointikriteeritfileicon[.doc] Englannin kielen arviointikriteerit
    OhjeGlobal scale -taitotasokuvauksetfileicon[.pdf] Global scale -taitotasokuvaukset
    OhjeOamkin yhteiset osaamisalueetfileicon[.doc] Oamkin yhteiset osaamisalueet
    OhjeOpinnäytetyön arviointikriteeritfileicon[.doc] Opinnäytetyön arviointikriteerit
    OhjeOsaamisen arviointikehikkofileicon[.doc] Osaamisen arviointikehikko
    OhjeRuotsin kielen arviointikriteeritfileicon[.doc] Ruotsin kielen arviointikriteerit
    OhjeSuomi äidinkielenä arviointikriteeritfileicon[.doc] Suomi äidinkielenä arviointikriteerit
    OhjeYlemmän AMK-tutkinnon opinnäytetyökriteeritfileicon[.doc] Ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetyökriteerit
    OhjeYlemmän AMK-tutkinto-opiskelijan osaamisen arviointikehikkofileicon[.doc] Ylemmän AMK-tutkinto-opiskelijan osaamisen arviointikehikko
  • Arviointimenettely

    1. Arvioinnin toteuttaminen

    Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluu 1) perus- ja ammattiopintoja, 2) vapaasti valittavia opintoja, 3) ammattitaitoa edistävää harjoittelua ja 4) opinnäytetyö. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluu 1) syventäviä ammattiopintoja, 2) vapaasti valittavia opintoja ja 3) opinnäytetyö. Ammatillisiin opettajankoulutusopintoihin kuuluu 1) kasvatustieteellisiä perusopintoja, 2) ammattipedagogisia opintoja, 3) opetusharjoittelua ja 4) muita opintoja. (Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 1129/2014 2 §.) Tutkintoon ja ammatillisiin opettajankoulutusopintoihin kuuluvien osien tavoitteet vahvistaa rehtori (Tutkintosääntö 16.3.2015, ammattikorkeakoulun rehtori 2015).

    Osaamisen arviointikehikot (ks. Arviointikehikot-kohta) vahvistaa vararehtori. Opintojaksokuvaus sisältää muun muassa osaamistavoitteet ja tiedot arvioinnista. Opiskelija osoittaa osaamisensa opintojaksokuvauksen ja sitä tarkentavan toteutussuunnitelman mukaisesti.

    Opiskelija saa tutkintoa tai erikoistumiskoulutusta suorittaessaan ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon tai erikoistumiskoulutukseen kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Opiskelija saa ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti lukea hyväkseen sekä korvata tutkintoon tai erikoistumiskoulutukseen kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella. (Laki ammattikorkeakoululain muuttamisesta 1173/2014 6:37.2 §.) Myös avoimen opintopolun ja ammatillisen opettajakorkeakoulun opiskelija voi esittää hyväksilukemista edellä mainituilla periaatteilla. Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen (vrt. AHOT) toimintaperiaatteet vahvistaa vararehtori.

    Opiskelijalla on oikeus saada palautetta osaamisestaan suullisesti tai kirjallisesti. Osaamisen arviointi mittaa opintojaksolle määriteltyjen osaamistavoitteiden saavuttamista. Arviointi on tasapuolista, luotettavaa, kehittävää ja kannustavaa.

    Suorittamatta jäänyt opintojakso tai sen osa opiskellaan ja arvioidaan uusimman opetussuunnitelman mukaisesti. Suorittamatta jäänyt opintojakso edellyttää henkilökohtaisen opintosuunnitelman (hops) päivittämistä, jossa huomioidaan mahdolliset osasuoritukset. Lisäksi huomioidaan, että tutkintoon riittää sen laajuuden ja osaamistavoitteiden mukaiset opinnot.

    Avoimia ammattikorkeakouluopintoja opiskelevan tulee tehdä opintojaksoon liittyvät suoritukset viimeistään seuraavan lukukauden aikana opintojakson päättymisestä.

    Toimiluvassa määrätään ammattikorkeakoulun opetus- ja tutkintokieleksi suomi tai ruotsi. Ammattikorkeakoulu voi päättää, että tämän lisäksi opetus- ja tutkintokielenä käytetään jotain muuta kieltä. (Ammattikorkeakoululaki 932/2014 2:8.3 §.) Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) opetus- ja tutkintokieli on suomi. Suomenkielisiin tutkinto-ohjelmiin voi sisältyä englanninkielellä toteutettavia opintojaksoja tai – kokonaisuuksia silloin, kun se on opiskeltavan alan kannalta tarkoituksenmukaista ja tukee opiskelijan kansainvälistymistä. Vastaavasti englanninkielisiin tutkinto-ohjelmiin voi sisältyä suomenkielisiä opintojaksoja tai – kokonaisuuksia, jotka tukevat opiskelijan integroitumista suomalaiseen työelämään. Opiskelijoilta vaadittavasta kielitaidosta, kielitaitovaatimuksista vapauttamisesta ja kypsyysnäytteestä päättää rehtori. (Tutkintosääntö 16.3.2015, ammattikorkeakoulun rehtori 2015.) Suomenkielisissä tutkinto-ohjelmissa opinnäytetyö kirjoitetaan suomen kielellä ja englanninkielisissä tutkinto-ohjelmissa englanniksi. Suomen tai ruotsin kielellä koulusivistyksensä saaneet opiskelijat kirjoittavat kypsyysnäytteensä koulusivistyksensä kielellä. Tutkinto-ohjelman kieli ei vaikuta heidän kohdallaan kypsyysnäytteen kieleen. Ulkomailla tai koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä saaneet opiskelijat kirjoittavat kypsyysnäytteensä englannin kielellä. Mikäli opiskelijalla on perusteita poiketa edellä mainitusta, hän hakee muutosta opinnäytetyönsä tai kypsyysnäytteensä kieleen. Asiasta päättää opintoasioiden johtaja tutkintovastaavan esityksestä. Muutoin opiskelijan oikeudesta käyttää osaamisensa osoittamisessa muuta kuin ammattikorkeakoulun opetuskieltä päättää opintoasioiden johtaja tutkintovastaavan esityksestä.

    1.1.Arviointiasteikot ja niiden soveltaminen

    Opintojakson arvosana on numeerinen asteikolla 0 - 5:

    • hylätty (0)
    • tyydyttävä (1 - 2)
    • hyvä (3 - 4)
    • kiitettävä (5)

    tai sanallinen asteikolla hyväksytty (H) - hylätty (0). Hyväksytty-taso on vähintään sama kuin läpäisy-taso tyydyttävä (1).

    Opintojakso voidaan arvioida useina osasuorituksina. Osasuorituksen tulee olla vähintään yhden opintopisteen laajuinen. Opintojaksosta annetaan kuitenkin yksi arvosana. Osasuoritukset arvioidaan edellä mainitulla numeerisella tai sanallisella asteikolla. Jos saman opintojakson osasuorituksia on arvioitu molemmilla arviointiasteikoilla, opintojakson arviointiasteikko määräytyy toteutussuunnitelman perusteella. Toteutussuunnitelmassa määritellään myös osasuoritusten painoarvo. Opintojakson numeerisen asteikon arvosana muodostuu painoarvot huomioivasta osasuoritusten keskiarvosta, joka pyöristetään lähimpään kokonaislukuun (esim. 2,4 -> 2 ja 2,5 -> 3). Jos opintojaksolla on useita toteutussuunnitelmia, niissä kaikissa on sama arviointiasteikko.

    Esimerkki 1. Malli-opintojakson laajuus on 5 op ja arviointiasteikko numeerinen asteikko 0 -5. Malli-opintojaksossa osasuoritusten painoarvon määrää niiden laajuus.

    Osasuoritus I, 1 op, sanallinen asteikko hyväksytty -> varmistutaan hyväksytty-arvioinnin olemassa-olosta, mutta ei huomioida sitä opintojakson numeerisen asteikon arvosanaan
    Osasuoritus II, 1 op, numeerinen asteikko 5 -> painoarvo 1 op / (1 op + 3 op)
    Osasuoritus III, 3 op, numeerinen asteikko 2 -> painoarvo 3 op / (1 op + 3 op)

    ¼ x 5 + ¾ x 2 = 2,75 -> Opintojakson arvosana on 3.

    Tutkintotodistuksen englanninkielisessä liitteessä eli Diploma Supplementissa arvosanat ilmoitetaan seuraavasti:

    • 0 = Fail
    • 1 = Sufficient
    • 2 = Satisfactory
    • 3 = Good
    • 4 = Very good
    • 5 = Excellent
    • P = Pass

    1.1.1. Vieraat kielet ja toinen kotimainen kieli

    Säädöksessä (Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 1129/2014 7 §) mainittu kielitaito arvioidaan numeerisella asteikolla 0 - 5. Ruotsin kielen suullisen ja kirjallisen kielitaidon tasovaatimukset sekä kielten opintojen menettelytavat hyväksyy rehtori.

    Julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittava toisen kotimaisen kielen taito (ruotsi) arvioidaan arvosanalla hyvä tai tyydyttävä (Valtioneuvoston asetus suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa 481/2003 4:16–17 §). Kyseissä asetuksessa mainittu erinomainen kielitaito voidaan osoittaa vain ruotsin kielellä suoritetulla kypsyysnäytteellä. Edellä mainittu arvosana hyvä vastaa numeerisen asteikon arvosanoja 4 ja 5 sekä arvosana tyydyttävä arvosanoja 1, 2 ja 3. Mikäli opintoihin, jolla osoitetaan julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittava toisen kotimaisen kielen taito, kuuluu useampi kuin yksi opintojakso, eikä niiden yhteistä tasovaatimusta ole kuvattu tai osien painoarvoa ole määritelty, sen arvosana muodostuu näiden opintojaksojen aritmeettisena keskiarvona. Saatu keskiarvo pyöristetään lähimpään kokonaislukuun (esim. 2,4 -> 2 ja 2,5 -> 3).

    1.1.2. Opinnäytetyö ja kypsyysnäyte

    Opinnäytetyö arvioidaan numeerisella asteikolla 0 - 5 ja kypsyysnäyte sanallisella asteikolla hyväksytty (H) – hylätty (0). Jos opinnäytetyö muodostuu useammasta opintojaksosta, osassa niistä voidaan käyttää sanallisen asteikon arviointia. Opinnäytetyön ja kypsyysnäytteen ohjeet, jotka sisältävät arviointikriteerit, vahvistaa vararehtori.

    1.2. Arviointitilaisuus

    Arviointitilaisuudella tarkoitetaan kaikkia valvottuja tilanteita, joissa opiskelija osoittaa osaamistaan opintojaksokuvauksen ja sitä tarkentavan toteutussuunnitelman mukaisesti. Arviointiin saa osallistua läsnä olevaksi ilmoittautunut tai muutoin opintojaksolle hyväksytty opiskelija. Arviointitilaisuudessa opiskelijan on varauduttava todistamaan henkilöllisyytensä. Arviointitilaisuudessa käytettävistä välineistä ja materiaalista ohjeistaa opintojakson toteutuksen vastuuopettaja.

    Arviointitilaisuuden ajankohdasta ja paikan tiedottamisesta sekä ilmoittautumismenettelystä vastaa opintojakson toteutuksen vastuuopettaja tai tutkintovastaava. Mikäli opiskelija on ilmoittautunut arviointitilaisuuteen, eikä hän saavu paikalle, ilmoittautuminen katsotaan suorituskerraksi. Tämä kirjataan opiskelijahallinto-ohjelmaan E-merkinnällä. Arviointitilaisuuden järjestämisestä ja opiskelijoiden tasapuolisesta kohtelusta vastaa koulutusosasto.

    1.3. Arviointitulosten tiedottaminen ja rekisteröinti

    Osa- tai opintojaksosuorituksen arvioinnin tulokset ilmoitetaan ja kirjataan viimeistään kolmen työviikon kuluessa arviointitilaisuudesta tai sovitusta suorituksen palautuspäivämäärästä. Mikäli opiskelija ei toimita suorituksiaan sovitusti, arvioinnin tulokset ilmoitetaan ja kirjataan viimeistään kuuden työviikon kuluessa. Mikäli arvioinnin tuloksia ei voida perustellusta syystä ilmoittaa mainitussa määräajassa, tiedotetaan tästä sekä uudesta ilmoittamisajankohdasta ennen määräajan päättymistä. Opiskelija voi ilmoittaa opiskelijapalveluihin, mikäli hän ei ole määräajan kuluessa saanut arviointia tai tietoa uudesta ilmoittamisajankohdasta. Arvioinnin tulosten julkistamisessa huomioidaan laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999 6:24 §).

    Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa (Ammattikorkeakoululaki 932/2014 6:37.1 §). Menettelytavasta ilmoittaa opintojakson toteutuksen vastuuopettaja tai tutkintovastaava. Opiskelijalle on varattava tilaisuus tutustua arvioituun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Ne on säilytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta. (Ammattikorkeakoululaki 932/2014 6:37.1 §.)

    Arvioija tallentaa opiskelijakohtaisesti tiedot opintojakso- ja osasuorituksista opiskelijahallinto-ohjelmaan. Kirjattavia tietoja ovat opintojakson/osasuorituksen nimi, laajuus, arvosana, suorituspäivämäärä, hyväksiluettavista opinnoista myös alkuperäinen suorituspäivämäärä sekä arvioijan nimi.

    Mikäli opintojaksossa on osasuorituksia, niiden yhteislaajuuden tulee vastata opintojakson kokonaislaajuutta. Kirjausmerkinnät tehdään jokaiseen osasuoritukseen. Opintojakson kokonaisarvonasta vastaa opintojakson toteutuksen vastuuopettaja.

    Tutkintoa myönnettäessä Oamkissa suoritettuja tai hyväksiluettuja opintoja ei poisteta opiskelijahallinto-ohjelmasta.

    1.4. Arvosanan korottaminen ja arvioinnin oikaiseminen

    Opiskelijalla on oikeus korottaa hylättyä opintojaksosuorituksensa arvosanaa. Opintojakson toteutuksen vastuuopettaja tai tutkintovastaava huolehtii opiskelijan ohjauksesta, osaamisen osoittamistavasta ja lisäuusintakerroista, mikäli arvosana on kahden korotuksen jälkeenkin hylätty tai opiskelija ei osallistu arviointiin ilmoittautumisestaan huolimatta. Opiskelijalla on oikeus korottaa hyväksyttyä opintojaksosuorituksensa arvosanaa kerran. Korotusmahdollisuus on kahden seuraavan lukukauden aikana. Arvosanoista paras jää voimaan.

    Opintosuorituksensa arviointiin tai muualla suorittelujen opintojen tai muulla tavoin osoitetun osaamisen hyväksilukemiseen tyytymätön opiskelija saa pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua, arvioinnista sen suorittaneelta opettajalta ja opintojen hyväksilukemisesta siitä päätöksen tehneeltä. Opintosuorituksen arviointia koskeva oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, josta opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Hyväksilukemista koskeva oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Opiskelija, joka on tyytymätön edellä mainittuun päätökseen, voi vaatia siihen kirjallisesti oikaisua tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. (Vrt. Laki ammattikorkeakoululain muuttamisesta 257/2015 9:57.3 § ja Johtosääntö 16.3.2015.) Tutkintolautakunnan toiminnalle on ohjesääntö (Ammattikorkeakoulun hallitus 2015).

    2. Vilppi

    Vilppi on epärehellinen keino tai teko opiskelujen suorittamisessa. Vilpillä tarkoitetaan yritystä harhauttaa arvioijaa tai päätöksen tekijää. Vilppinä pidetään esimerkiksi tentissä lunttaamista, toisen opiskelijan harjoitustyön kopioimista, tentin tekemistä toisen opiskelijan puolesta tai plagiointia. Plagiointi on epäeettinen ja/tai rikollinen teko, jossa hyvä tieteellinen käytäntö sivuutetaan. Plagioinnilla tarkoitetaan esimerkiksi toisen ihmisen ideoiden, ajatusten, kirjoitusten tai keksintöjen kopiointia ilman alkuperäisen lähteen asianmukaista ilmoittamista ja/tai esittämistä ominaan. Vilppi on kaikissa muodoissaan kiellettyä opintojen kaikissa vaiheissa ja kaikilla opintojaksoilla.

    I Vilppiepäilyn toimenpiteet

    • Epäilyn esittäjä (esimerkiksi opettaja, opiskelija) vie asian opiskelijapalvelupäällikölle. Suullisesti esitetty epäily kirjataan.
    • Opiskelijapalvelupäällikkö käynnistää kahden viikon kuluessa selvityksen ja varaa asianosaiselle opiskelijalle/opiskelijoille tilaisuuden tulla kuulluksi kirjallisella vastineella ja suullisesti kuulemistilaisuudessa. Kuulemistilaisuuteen kutsutaan myös vilpissä avustaneet, ko. opintojakson opettaja tai opintojakson toteutuksen vastuuopettaja, tutkintovastaava ja epäilyn esittäjä. Kutsu lähetetään kaksi viikkoa ennen kuulemistilaisuutta. Mikäli henkilöstö tai opiskelija kutsuu kuulemistilaisuuteen asiantuntijoita tai avustajia, ilmoitetaan siitä opiskelijapalvelupäällikölle etukäteen.
    • Kuulemistilaisuudessa käsitellään kirjallinen vilppiepäily ja opiskelijan kirjallinen vastine sekä kuullaan suullisesti kokoukseen osallistuvia. Kuulemistilaisuudessa henkilökunta päättää epäilyn aiheettomaksi, toteen näytetyksi tai käsittelyn jatkuvan lisäselvitysten jälkeen uudessa kuulemistilaisuudessa. Päätös voidaan tehdä, jos läsnä ovat opiskelijapalvelupäällikkö ja opettaja. Muiden kutsuttujen poissaolo tai opiskelijan kirjallisen vastineen puuttuminen eivät estä päätöksen tekemistä. Päätös perustuu opintosuoritusten arviointimenettelyyn ja vilppiepäilyyn liittyvään aineistoon. Opiskelijan kirjallisen vastineen puuttuminen ja opiskelijan kuulemistilaisuuteen osallistumattomuus katsotaan vilpin myöntämiseksi. Ennen päätöksen tekemistä henkilökunta voi keskustella keskenään. Jos henkilökunta ei ole päätöksessään yksimielinen, ratkaisu tapahtuu enemmistöpäätöksellä tai äänten mennessä tasan opiskelijapalvelupäällikön päätöksen mukaisesti. Kuulemistilaisuudesta/-tilaisuuksista tehdään muistio, joka arkistoidaan arkistotoimen toimintaohjeen mukaisesti.

    II Epäily aiheeton

    • Jos epäily todetaan aiheettomaksi, opiskelijapalvelupäällikkö tekee päätöksen asian käsittelyn lopettamisesta. Päätös annetaan tiedoksi kaikille asianosaisille.

    III Toteen näytetystä vilpistä aiheutuvat seuraamukset

    • Epäilty on myöntänyt syyllistyneensä vilppiin tai asia on muutoin näytetty toteen.
    • Tutkintovastaava hylkää suorituksen, jos opiskelija on syyllistynyt vilppiin tai opiskelija on tahallisesti avustanut vilpissä. Jos kyseessä oli kirjallinen oppimistehtävä, se tulee tehdä uudesta aiheesta.
    • Opiskelijalla on oikeus pyytää oikaisua tutkintolautakunnalta edellä mainittuun päätökseen.
    • Opiskelijapalvelupäällikkö saattaa asian koulutus- ja tki-johtajan tietoon. Koulutus- ja tki-johtaja huomioi vilpin vakavuuden, mahdollisen toistumisen ja/tai piittaamattomuuden asteen ja päättää niiden perusteella asian esittelemisestä rehtorille. Koulutus- ja tki-johtaja kuulee opiskelijaa ennen asian esittelyä rehtorille.

    IV Kurinpitorangaistus

    • Ennen asian ratkaisemista on kurinpitorangaistukseen syynä oleva teko tai laiminlyönti yksilöitä-vä, hankittava tarpeellinen selvitys sekä varattava opiskelijalle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi (Ammattikorkeakoululaki 932/2014 6:39.2 §).
    • Rehtori voi antaa opiskelijalle kirjallisen varoituksen, jos hän menettelee vilpillisesti (Ammattikorkeakoululaki 932/2014 6:38.1 ja 6:39.2 §:t).
    • Jos teko tai laiminlyönti on vakava tai jos opiskelija jatkaa epäasiallista käyttäytymistä kirjallisen varoituksen saatuaan, ammattikorkeakoulun hallitus voi erottaa hänet ammattikorkeakoulusta määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi (Ammattikorkeakoululaki 932/2014 6:38.2 ja 6:39.2 §:t).
    • Päätökseen kirjallisesta varoituksesta tai määräaikaisesta erottamisesta haetaan muutosta valittamalla siihen hallinto-oikeuteen, jonka tuomiopiirissä ammattikorkeakoulun päätoimipaikka sijaitsee, siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään, jollei muualla laissa toisin säädetä. Valitus tulee käsitellä kiireellisenä. (Ammattikorkeakoululaki 932/2014 9:58.2, 3 §.) Opiskelijan määräaikaista erottamista koskeva päätös voidaan panna täytäntöön siitä tehdystä valituksesta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää (Ammattikorkeakoululaki 932/2014 9:59 §). Hallinto-oikeuden päätökseen, joka koskee kurinpitoa, ei saa hakea muutosta valittamalla (Ammattikorkeakoululaki 932/2014 9:60.3 §).

    3. Muut määräykset

    Tämä opintosuoritusten arviointimenettely tulee voimaan 1.8.2015.

    4. Lähteet

    • Ammattikorkeakoululaki 14.11.2014/932.
    • Ammattikorkeakoulun hallitus 2015. Pöytäkirja 9.2.2015 § 13.
    • Ammattikorkeakoulun rehtori 2015. Päätös 8.4.2015/30.
    • Johtosääntö 16.3.2015.
    • Laki ammattikorkeakoululain muuttamisesta 19.12.2014/1173.
    • Laki ammattikorkeakoululain muuttamisesta 20.3.2015/257.
    • Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 21.5.1999/621.
    • Tutkintosääntö 16.3.2015.
    • Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 18.12.2014/1129.
    • Valtioneuvoston asetus suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa 12.6.2003/481.
  • Tutkintolautakunta

    Opintosuorituksia koskevien oikaisupyyntöjen käsittelyä varten ammattikorkeakoululla on tutkintolautakunta, jonka jäsenet ammattikorkeakoulun hallitus nimittää. Oikaisupyyntö käsitellään tutkintolautakunnassa, jos opiskelija on tyytymätön päätökseen, jonka hän on saanut tekemäänsä oikaisuun arvioinnin suorittaneelta opettajalta tai hyväksilukemisesta päätöksen tehneeltä. Oikaisua voi hakea tutkintolautakunnalta ammattikorkeakoulututkinnon, ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, ammatillisen opettajankoulutuksen, erikoistumiskoulutuksen, avoimen ammattikorkeakoulun tai erillisinä opintoina järjestettyjen tutkinnon osia sisältävän koulutuksen opintojaksojen arvosanoihin.

    Oikaisuprosessin eteneminen

    1. Opintojakson arvosanaan, muualla suoritettujen opintojen tai muulla tavoin osoitetun osaamisen hyväksilukemiseen tyytymätön opiskelija pyytää suullista tai kirjallista oikaisua siihen opettajalta tai hyväksilukemispäätöksen tehneeltä. Opintojakson arvosanaa koskeva oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, josta opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Hyväksilukemista koskeva oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
    2. Jos sopuun ei päästä, opiskelija kertoo tilanteen tutkintovastaavalle. Tutkintovastaava on välittäjänä asiassa. Mikäli oikaisuvaatimus kohdistuu tutkintovastaavan arviointiin tai hyväksilukemispäätökseen, opiskelija asioi osastonjohtajan kanssa.
    3. Jos sopuun ei päästä, opiskelija voi osoittaa tutkintolautakunnan puheenjohtajalle oikaisun 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
    4. Tutkintolautakunta kokoontuu 30 päivän kuluessa oikaisupyynnön saapumisesta huomioiden opettajien vapaajaksot. Tutkintolautakunta noudattaa toiminnassaan ohjesääntöä (katso etenkin 2 §).
    5. Opintoasioiden johtaja tiedottaa tutkintolautakunnan päätöksen opiskelijalle.
    6. Tutkintolautakunnan päätöksestä ei voi valittaa.

    Lisätietoja

    • Ammattikorkeakoululaki 932/2014 §:t 15, 19, 57 ja 60
    • Tutkintosääntö 16.3.2015
    • Tutkintolautakunnan puheenjohtaja, lehtori Jouko Karhunen
    • Koulutussuunittelija Kaarina Närhi

    Tutkintolautakunnan jäsenet

    (Ammattikorkeakoulun hallitus 16.1.2017)

    Tutkintolautakunnan kokoonpano vuosina 2017 ja 2018 on seuraava

    Tutkintolautakunnan puheenjohtaja, lehtori Jouko Karhunen

    Opettajajäsen, lehtori Raija Rajala

    Varajäsen, yliopettaja Antero Stenius

    Opiskelijajäsen Eero Räsänen

    Varajäsen, opiskelija Patricia Virsinger

    Opiskelijajäsen Valtteri Törmänen

    Varajäsen, opiskelija Joni Huttula

    Opettajaäsen, lehtori Ulla Virranniemi

    Varajäsen, tuntiopettaja Markku Koivisto

    Tutkintolautakunnan ohjesääntö » 

Videot


Hyväksilukeminen/sote
rivityyppi Nimi
Opintoasiat/hyväksilukeminenHyväksilukuhakemusfileicon[.doc] Hyväksilukuhakemus  (sote)

Hyväksilukeminen / luonnonvara-ala

Hyväksilukeminen/kulttuuri

Hyväksilukeminen/tekniikka
rivityyppi Nimi
Opintoasiat/hyväksilukeminenHyväksilukuhakemusfileicon[.xls] Hyväksilukuhakemus  (tekniikka)

Lisätietoa

Sivusta vastaa: Jarmo Rajaniemi (tentit), Marjo Similä (hyväksilukeminen), Johanna Huttunen (arviointikehikot), Kaarina Närhi (arviointimenettely ja tutkintolautakunta)  |  Päivitetty viimeksi: 26.11.2018