Opiskelu Oamkissa »

Säännöt

  • Järjestyssäännöt

    Järjestyssääntö

    Oulun ammattikorkeakoulun järjestyssäännöt

    Soveltamisala

    Tämä järjestyssääntö on voimassa Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) alueella ja toimipaikoissa, missä järjestetään kyseisen korkeakoulun koulutukseen liittyviä harjoituksia, tutustumiskäyntejä, opintomatkoja ja muuta toimintaa. Järjestyssääntö koskee kaikkia opiskelijoita sekä henkilöstöä ja vierailijoita myös iltaisin ja viikonloppuisin. Oulun ammattikorkeakoululla tarkoitetaan ammattikorkeakoulun kiinteistöjä sekä niihin välittömästi kuuluvia piha-alueita.

    Järjestyssäännöllä turvataan ammattikorkeakoulun yleinen turvallisuus, työ- ja opiskeluviihtyvyys sekä edistetään tasapuolista kohtelua.

    Yleinen järjestys ja turvallisuus

    Jokainen vastaa osaltaan järjestyksen ja turvallisuuden sekä viihtyisän työ- ja opiskelu­ilmapiirin ylläpitämisestä. Toisen vahingoittamiseen soveltuvien esineiden ja aineiden hallussapito on kielletty ammattikorkeakoulun alueella. Jokaisen tulee noudattaa ammattikorkeakoulun turvallisuudesta annettuja ohjeita.

    Käyttäytyminen

    Vastuu hyvästä käyttäytymisestä kuuluu Oamkissa kaikille. Häiritsevä, loukkaava tai uhkaava käyttäytyminen on kielletty kaikessa toiminnassa.

    Sopimattomaksi käyttäytymiseksi katsotaan esimerkiksi yleistä järjestystä häiritsevä tai väkivaltaisuuteen viittaava toiminta, syrjintä tai kiusaaminen, toisen fyysinen tai sanallinen uhkailu sekä toisen työn esittäminen omanaan ja muu opiskeluvilppi. Opiskeluvilpin tarkempi määrittely on arviointimenettelyohjeessa.

    Päihteet ja tupakointi

    Ammattikorkeakoulun alueella ei saa esiintyä päihteiden vaikutuksen alaisena. Päihteiden vaikutuksen alaisena esiintyvä tai häiritsevästi käyttäytyvä henkilö voidaan poistaa ammattikorkeakoulun alueelta. Päihteiden nauttiminen on sallittu kuitenkin erikseen luvan saaneissa tapahtumissa. Päihteiden käyttö ei saa edellä mainituissakaan tilanteissa aiheuttaa häiriötä.

    Milloin opiskelijan epäillään olevan päihtynyt tai huumaavan aineen vaikutuksen alainen, hänen voidaan estää osallistumasta opetukseen tai tarvittaessa keskeyttää osallistuminen. Henkilöstön osalta menetellään Oamkin Päihdeohjelman mukaisesti (Varhainen puuttuminen haitallisten päihteiden käyttöön) Rehtorin päätös 9.3.2015 §18.

    Tupakointi on sallittu vain tupakointiin varatuilla paikoilla.

    Tiedottaminen ja tietoturva

    Oamk käyttää tiedotuksessa opiskelijoille ja henkilöstölle sähköisiä tiedotuskanavia kuten sähköpostia ja intranetiä sekä muita sovittuja työskentelyalustoja, joita opiskelijan on velvollisuus seurata koko opiskelunsa ajan ja henkilöstön koko työsuhteensa ajan.

    Tietoturvallisuuden osalta noudatetaan ammattikorkeakoulun tietohallinnon ohjeita.

    Kulunvalvonta

    Ammattikorkeakoulun aluetta ja yhteisiä tiloja seurataan kulunvalvonnan sekä kameravalvonnan avulla turvallisuuden ylläpitämiseksi sekä väärinkäytösten jälkikäteiseksi todentamiseksi. Ammattikorkeakoulu voi luovuttaa hallussaan olevaa kuvamateriaalia esitutkintaviranomaisille rikosten estämiseksi tai selvittämiseksi. Kameravalvonta on vain lain sallimissa paikoissa.

    Kurinpito ja seuraamukset

    Jos opiskelija rikkoo tätä järjestyssääntöä, ammattikorkeakoulun rehtori voi antaa hänelle ammattikorkeakoululain mukaisen kirjallisen varoituksen. Mikäli varoitusta ei voida katsoa riittäväksi, tai mikäli henkilön toiminta vaarantaa vakavasti muiden turvallisuuden, voidaan henkilö erottaa ammattikorkeakoulun hallituksen päätöksellä, kuten ammattikorkealaissa säädetään.

    Pysäköinti ja pelastustiet

    Ajoneuvot on pysäköitävä pysäköintipaikoiksi osoitetuille paikoille. Pelastustiet on pidettävä ehdottomasti vapaana ja esteettömänä. Virheellisestä pysäköinnistä voi seurata rangaistus tieliikennelain nojalla rangaistus.

    Voimaantulo

    Tämä järjestyssääntö tulee voimaan 15.4.2015 ja on voimassa toistaiseksi.

  • Tutkintolautakunnan ohjesääntö

    Ammattikorkeakoulun hallitus 9.2.2015 § 13

    1 § Tutkintolautakunta ja sen tehtävät

    Ammattikorkeakoulussa tulee olla vähintään yksi tutkintolautakunta tai vastaava toimielin, joka käsittelee opintosuorituksia koskevat oikaisupyynnöt (L 932/2014 § 15, 19). Oulun ammattikorkeakoulussa on yksi tutkintolautakunta opintosuorituksia koskevien oikaisupyyntöjen käsittelyä varten.

    Tutkintolautakuntaan kuuluu puheenjohtaja ja muita jäseniä, joilla kaikilla on henkilökohtainen varajäsen. Tutkintolautakunnan puheenjohtajan ja jäsenet sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä määrää ammattikorkeakoulun hallitus. Puheenjohtajan ja hänen varajäsenensä tulee olla yliopettaja tai lehtori. Tutkintolautakunnan muina jäseninä on ammattikorkeakoulun opettajia ja vähintään yksi tutkintoon johtavassa koulutuksessa oleva opiskelija. (L 932/2014 § 19.) Ammattikorkeakoulun hallitus nimittää tutkintolautakunnan puheenjohtajan, kaksi opettajaa ja kaksi opiskelijaa sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenet kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Puheenjohtajasta ja opettajaedustajista sekä heidän henkilökohtaisista varajäsenistään esityksen tekee rehtori. Opiskelijaedustajista ja heidän varajäsenistään esityksen tekee Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta. Kokouspalkkiot maksetaan Oamkin kokouspalkkiokäytänteen mukaisesti.

    Opintosuorituksensa arvosteluun tai muualla suoritettujen opintojen tai muulla tavoin osoitetun osaamisen hyväksilukemiseen tyytymätön opiskelija saa vaatia siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua, arvostelusta sen suorittaneelta opettajalta ja opintojen hyväksilukemisesta siitä päätöksen tehneeltä. Opiskelija saa vaatia oikaisua tutkintolautakunnalta, jos hän on tyytymätön edellä mainitun oikaisuvaatimuksen johdosta tehtyyn päätökseen. (L 932/2014 § 57.) Opiskelija voi hakea oikaisua tutkintolautakunnalta ammattikorkeakoulututkinnon, ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, ammatillisen opettajankoulutuksen, erikoistumiskoulutuksen, avoimen ammattikorkeakoulun tai erillisinä opintoina järjestettyjen tutkinnon osia sisältävän koulutuksen opintojaksojen arvosanoihin.

    2 § Päätöksenteko ja kokousmenettely

    Asian eteneminen ennen tutkintolautakunnan käsittelyä:

    Jos edellä kerrottu ei johda opiskelijaa tyydyttävään tulokseen, hän saa vaatia oikaisua tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista (L 932/2014 § 57). Opiskelija osoittaa kirjallisen oikaisupyynnön tutkintolautakunnan puheenjohtajalle.

    Ammattikorkeakoululain (L 932/2014 § 57) mukaan oikaisuvaatimusmenettelystä säädetään hallintolaissa (ks. L 434/2003).

    Tutkintolautakunta käsittelee ja ratkaisee oikaisupyynnöt kokonaisuudessaan kokouksessaan. Tutkintolautakunnan puheenjohtaja kutsuu kokouksen koolle 30 päivän kuluessa oikaisupyynnön saapumisesta huomioiden opettajien vapaajaksot. Kokouskutsu on lähetettävä viimeistään viisi arkipäivää ennen kokousta. Kokousta varten puheenjohtaja pyytää arvioinnin suorittaneelta opettajalta tai hyväksilukemispäätöksen tehneeltä vastineen. Samoin hän pyytää tutkintovastaavalta tai osastojohtajalta kuvauksen oikaisuvaatimuksen käsittelystä. Vastine ja kuvaus tulee antaa 14 päivän kuluessa pyynnöstä

    Kokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja, yksi opettajajäsen ja yksi opiskelijajäsen ovat läsnä. Kokouksessa käsitellään opiskelijan tekemä oikaisupyyntö ja oikaisupyynnön kohteena olevan arvioijan tai hyväksilukemispäätöksen tehneen kirjallinen vastine sekä tutkintovastaavan/osastonjohtajan kuvaus oikaisun käsittelystä. Tutkintolautakunnan jäsenillä on oikeus tutustua kaikkiin tutkintolautakunnan käsiteltävänä oleviin asiakirjoihin. Tutkintolautakunta voi kuulla ennen asian päättämistä asianosaisia ja asiantuntijoita. Tutkintolautakunta perustaa päätöksen säädöksiin, tutkintosääntöön ja Oamkin arviointimenettelyohjeeseen sekä oikaisupyyntöön liittyvään aineistoon. Jos tutkintolautakunta ei ole päätöksessään yksimielinen, ratkaisu tapahtuu enemmistöpäätöksellä tai äänten mennessä tasan puheenjohtajan päätöksen mukaisesti.

    Jos tutkintolautakunta toteaa opiskelijan oikaisupyynnön oikeutetuksi, se palauttaa opintosuorituksen tai hyväksilukemisen sekä oikaisuprosessin aikana syntyneen lisätiedon arvioijalle tai hyväksilukemispäätöksen tehneelle uudelleen arvioitavaksi. Uudelleenarviointi on toteutettava kolmen viikon kuluessa tutkintolautakunnan päätöksestä lukuun ottamatta heinäkuuta. Uudelleenarviointi toimitetaan tutkintolautakunnan puheenjohtajalle. Jos kyseinen arvioija tai hyväksilukemispäätöksen tehnyt ei muuta alkuperäistä arviointiaan, tutkintolautakunta pyytää opintosuorituksesta tai hyväksilukemisesta toisen/-ten arvioijan/-ien arvioinnin. Tarvittaessa toisten arvioijien arvioinneista lasketaan keskiarvo. Kyseinen arviointi jää voimaan, mikäli se on sama tai korkeampi kuin alkuperäinen arviointi.

    Opintosuoritusten arvostelua ja hyväksilukemista koskevaan oikaisumenettelyssä tehtyyn päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla (L 932/2014 § 60).

    3 § Päätösten allekirjoittaminen ja asiakirjoihin tutustumisoikeus

    Asiakirjojen oikaisuprosessin aikaisesta säilyttämisestä huolehtii tutkintolautakunnan puheenjohtaja. Kokouksessa pidetään pöytäkirjaa, jonka allekirjoittavat tutkintolautakunnan puheenjohtaja ja kokouksessa olleet jäsenet. Tutkintolautakunta toimittaa prosessin päätyttyä pöytäkirjat sekä muut siihen liittyvät asiakirjat opintoasioiden johtajalle. Hän tiedottaa tutkintolautakunnan päätöksen asianosaiselle opiskelijalle, opettajalle/hyväksilukemispäätöksen tehneelle, osastonjohtajalle ja tutkintovastaavalle sekä kyseisen kampuksen opiskelijapalvelupäällikölle. Asiakirjat arkistoidaan arkistotoimen toimintaohjeen mukaisesti.

    4 § Voimaantulo

    Muutokset tutkintolautakunnan ohjesääntöön hyväksyy ammattikorkeakoulun hallitus.

    Tämä tutkintolautakunnan ohjesääntö korvaa ammattikorkeakoulun hallituksen 17.9.2003 § 75 hyväksymän ohjesäännön. Päivitetty ohjesääntö tulee voimaan 10.2.2015 alkaen.

  • Tutkintosääntö

    Ammattikorkeakoulun hallitus 16.3.2015 § 11
    Rehtorin päätös 8.4.2015 § 30

    1 Johdanto

    Ammattikorkeakoululaki (932/2014) ja valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista (1129/2014) sekä sen jälkeen tulleet muutokset lakiin ja asetukseen antavat yleiset lainsäädännölliset perusteet ammattikorkeakouluopintojen järjestämiselle. Sosiaali- ja terveysalan ammatinharjoittamisoikeuksien saavuttamiseksi huomioidaan, mitä on säädetty terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/94) ja asetuksessa (564/94) sekä sen jälkeen tulleissa muutoksissa lakiin ja asetukseen.

    Tutkintosääntö täsmentää Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) tehtävää ja annettavaa opetusta, opiskelijavalintaa, ilmoittautumista ja opiskeluoikeutta, opetuksen ja opintojen järjestämistä, opiskelua, tutkintojen hyväksymistä ja todistuksia sekä muita määräyksiä. Tutkintosäännössä mainituissa asioissa päätöksentekotahoja ovat ammattikorkeakoulun hallitus ja rehtori tämän tutkintosäännön mukaisesti.

    2 Ammattikorkeakoulun tehtävät ja annettava opetus

    Ammattikorkeakoulun tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja tukea opiskelijan ammatillista kasvua. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on lisäksi harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä taiteellista toimintaa. Tehtäviään hoitaessaan ammattikorkeakoulun tulee edistää elinikäistä oppimista. (L 932/2014 § 4.)

    Ammattikorkeakoulussa annetaan sille myönnetyn toimiluvan rajoissa korkeakoulututkintoon johtavaa opetusta ja ammatillista opettajankoulutusta (L 932/2014 § 10). Ammattikorkeakoulun toimiluvassa määrätään siitä, mitä ammattikorkeakoulututkintoja ja niihin liitettäviä tutkintonimikkeitä ammattikorkeakoulun tulee antaa (koulutusvastuu). Toimiluvassa voidaan tarvittaessa myös täsmentää tutkintokohtaista koulutusvastuuta. Lisäksi toimiluvassa määrätään siitä, mitä ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja ja niihin liitettäviä tutkintonimikkeitä ammattikorkeakoulu voi antaa. Toimiluvassa määrätään oikeudesta järjestää ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen opettajille ja opettajiksi aikoville tarpeellista opettajankoulutusta ammattikorkeakoulussa (ammatillinen opettajankoulutus). (L 932/2014 § 8.)

    Oamkin koulutusvastuut 1.1.2015 1.1.2017 alkaen ovat toimiluvan (11.12.2014 Dnro OKM/7/533/2014 15.12.2016 Dnro OKM/11/533/2016) perusteella seuraavat

    Ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus

    • kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto: medianomi (AMK), musiikkipedagogi (AMK), muusikko (AMK), tanssinopettaja (AMK)
    • liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, tradenomi (AMK), joka täsmentyy seuraaviin aloihin liiketalous, tietojenkäsittely, kirjasto- ja tietopalveluala
    • luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinto: agrologi (AMK)
    • sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto: bioanalyytikko (AMK), ensihoitaja (AMK), fysioterapeutti (AMK), kätilö (AMK), optometristi (AMK), röntgenhoitaja (AMK), sairaanhoitaja (AMK), sosionomi (AMK), suuhygienisti (AMK), terveydenhoitaja (AMK), toimintaterapeutti (AMK)
    • tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (AMK), rakennusarkkitehti (AMK), rakennusmestari (AMK) – tutkintonimike täsmentyy seuraaviin aloihin energia- ja ympäristötekniikka, tieto- ja viestintätekniikka, konetekniikka, rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, sähkö- ja automaatiotekniikka

    Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus

    • kulttuurialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto: medianomi (ylempi AMK), musiikkipedagogi (ylempi AMK), muusikko (ylempi AMK), tanssinopettaja (ylempi AMK)
    • liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto: tradenomi (ylempi AMK)
    • luonnonvara-alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto: agrologi (ylempi AMK)
    • sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto: bioanalyytikko (ylempi AMK), ensihoitaja (ylempi AMK), fysioterapeutti (ylempi AMK), kätilö (ylempi AMK), optometristi (ylempi AMK), röntgenhoitaja (ylempi AMK), sairaanhoitaja (ylempi AMK), sosionomi (ylempi AMK), suuhygienisti (ylempi AMK), terveydenhoitaja (ylempi AMK), toimintaterapeutti (ylempi AMK)
    • tekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto: insinööri (ylempi AMK)

    Ammatillinen opettajankoulutus

    Ammattikorkeakoululla on oikeus järjestää ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen opettajille ja opettajiksi aikoville tarpeellista opettajankoulutusta.

    Lisäksi ammattikorkeakoulu voi järjestää erikoistumiskoulutusta, tutkintojen osia sisältävää koulutusta avoimena ammattikorkeakouluopetuksena tai muutoin erillisinä opintoina sekä täydennyskoulutusta (L 1173/2014 § 10). Maahanmuuttajille voidaan järjestää maksutonta koulutusta, jonka tavoitteena on antaa kielelliset ja muut tarvittavat valmiudet ammattikorkeakouluopintoja varten (L 932/2014 § 10).

    3 Opiskelijavalinta

    Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ammattikorkeakoulu sopivat määrävuosiksi kerrallaan ammattikorkeakoulun toiminnalle asetettavista koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kannalta keskeisistä määrällisistä ja laadullisista tavoitteista sekä niiden toteutumisen seurannasta ja arvioinnista. Jos ammattikorkeakoulun määrällisiä tavoitteita ei saada valtakunnallisesti tai alueellisesti yhteen sovitetuiksi, opetus- ja kulttuuriministeriö voi kuultuaan ammattikorkeakoulua yksittäisen ammattikorkeakoulun osalta päättää määrällisistä ja laadullisista tavoitteista. (L 932/2014 § 42.) Ammattikorkeakoulun hallitus päättää ammattikorkeakouluun valittavien opiskelijoiden määrästä (L 932/2014 § 16). Tutkintoon johtavan koulutuksen aloituspaikat tutkinto-ohjelmille ja erikoistumiskoulutuksen aloituspaikat vahvistaa rehtori.

    Opiskelijoiden valinta ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin järjestetään korkeakoulujen yhteishaussa (L 932/2014 § 28, L 257/2015 § 28 a). Korkeakoulujen yhteishakua ei kuitenkaan käytetä otettaessa opiskelijoita muuhun kuin tämän lain nojalla rahoitettavaan koulutukseen tai otettaessa siirto-opiskelijoita. Ammattikorkeakoulu voi lisäksi päättää jättää yhteishaun ulkopuolelle vieraskielisen koulutuksen sekä sellaisen rajatulle kohderyhmälle suunnatun koulutuksen, johon hakevien kelpoisuuden ammattikorkeakoulu on määritellyt erikseen. (L 932/2014 § 28.) Otettaessa opiskelijoita syyslukukaudella 2016 ja sen jälkeen alkaviin koulutuksiin yhteishaun asemasta erillisvalintaa voidaan käyttää otettaessa

    1. opiskelijoita sellaiseen rajatulle kohderyhmälle suunnattuun koulutukseen, johon hakevien kelpoisuuden ammattikorkeakoulu on määritellyt erikseen ja jonka hakua ei voida järjestää yhteishaun aikataulussa;
    2. opiskelijoita vieraskieliseen koulutukseen;
    3. opiskelijoita suomen- tai ruotsinkieliseen ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen, jonka haku järjestetään samassa yhteydessä vastaavan vieraskielisen koulutuksen haun kanssa;
    4. siirto-opiskelijoita
    5. opiskelijoita avoimessa korkeakouluopetuksessa suoritettujen opintojen perusteella (L 257/2015 § 28 a).

    Ammattikorkeakoulu päättää opiskelijavalinnan perusteista. Hakijat voidaan erilaisen koulutustaustan perusteella jakaa valinnoissa erillisiin ryhmiin. Samaan ryhmään kuuluviin hakijoihin on sovellettava yhdenmukaisia valintaperusteita. (L 257/2015 28.) Osa haettavista opiskelupaikoista voidaan varata niille, jotka eivät ole aikaisemmin suorittaneet Suomen koulutusjärjestelmän mukaista korkeakoulututkintoa eivätkä vastaanottaneet korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa (L 932/2014 § 28). Otettaessa opiskelijoita syyslukukaudella 2016 ja sen jälkeen alkaviin koulutuksiin ammattikorkeakoulun on yhteishaussa varattava osa ammattikorkeakoulututkintoon johtavista opiskelupaikoista niille, jotka eivät ole aikaisemmin suorittaneet Suomen koulutusjärjestelmän mukaista korkeakoulututkintoa eivätkä vastaanottaneet korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa tai ovat ottaneet opiskelupaikan vastaan kevätlukukaudella 2014 tai sitä ennen alkaneesta koulutuksesta, mutta eivät ole suorittaneet korkeakoulututkintoa. Opiskelupaikkoja ei kuitenkaan tarvitse varata 1 momentissa tarkoitetulla tavalla valittaessa opiskelijoita vieraskieliseen koulutukseen tai sellaiseen rajatulle kohderyhmälle suunnattuun koulutukseen, johon hakevien kelpoisuuden ammattikorkeakoulu on määritellyt erikseen taikka koulutukseen, johon ammattikorkeakoulu valitsee niin pienen määrän opiskelijoita, että paikkojen varaaminen asettaisi hakijat kohtuuttomasti eriarvoiseen asemaan. Ammattikorkeakoulu voi varata osan opiskelupaikoista 1 momentissa tarkoitetuille hakijoille myös erillisvalinnoissa. Ammattikorkeakoulun tulee turvata asianmukainen mahdollisuus päästä koulutukseen myös korkeakoulututkinnon suorittaneille ja opiskelupaikan vastaanottaneille. Ammattikorkeakoulun tulee huolehtia siitä, että eri hakijaryhmiin kuuluvien mahdollisuudet opiskelupaikan saamiseen eivät muodostu hakijoiden yhdenvertaisuuden kannalta kohtuuttoman erilaisiksi. (L 257/2015 § 28 b.) Opiskelijoiden valintaan liittyvät valintakokeet ovat opiskelijalle maksuttomia. Opetushallitus perii muun kuin Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion tai Sveitsin koulutusjärjestelmän mukaisen koulutuksen perusteella hakevilta lukukausikohtaisen hakemuksen käsittelymaksun otettaessa opiskelijoita syyslukukaudella 2016 ja sen jälkeen alkavaan koulutukseen. Maksun suorittaminen on hakemuksen käsittelemisen edellytys. Muuhun kuin suomen- tai ruotsinkieliseen koulutukseen hakevilta voidaan edellyttää kansainvälisten maksullisten testien suorittamista. (L 257/2015 § 12.) Opiskelijavalinnan perusteet ja muun opiskelijavalinnan toimeenpanon vahvistaa rehtori.

    Opiskelijaksi hakenut saa vaatia ammattikorkeakoulun toimielimeltä oikaisua opiskelijaksi ottamista koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa valinnan tulosten julkistamisesta (L 257/2015 § 57). Opiskelija osoittaa kirjallisen oikaisun rehtorille (Oamkin johtosääntö 16.3.2015).

    Opiskelijat ottaa ammattikorkeakoulu (L 257/2015 § 28). Opiskelijaksi ottamispäätöksen tekee rehtori.

    Säädös (L 257/2015 § 28) määrittelee siirto-opiskelua 1.8.2015 alkaen. Ammattikorkeakoulu ottaa siirto-opiskelijoita. Siirto-opiskelijalla tarkoitetaan korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin otettua opiskelijaa, jonka opiskeluoikeus siirtyy korkeakoulusta toiseen tai korkeakoulun sisällä koulutuksesta toiseen siten, että tavoitetutkintoon liitettävä tutkintonimike vaihtuu.

    Syyslukukaudella 2016 ja sen jälkeen alkavissa koulutuksissa hakija saa ottaa vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan samana lukukautena alkavasta koulutuksesta. Säännös ei koske siirto-opiskelupaikan vastaanottamista. (L 257/2015 § 28 c.)

    Mikäli tutkinto-ohjelmien suuntautumisvaihtoehtojen, avoimen ammattikorkeakouluopetuksen, tutkintojen osia sisältävien erillisten opintojen, erillisen opiskeluoikeuden myöntäminen, siirto-opiskelijavalinnan, täydennyskoulutuksen tai maahan-muuttajille suunnatun koulutuksen tarkoituksenmukainen toteuttaminen edellyttää karsintamenettelyä, siitä päättää rehtori.

    4 Ilmoittautuminen ja opiskeluoikeus

    Opiskelijaksi hyväksytyn, joka on ilmoittanut ottavansa vastaan opiskelupaikan, tulee ammattikorkeakoulun määräämällä tavalla ilmoittautua ammattikorkeakouluun, minkä jälkeen hänet merkitään opiskelijaksi. Opiskelijan on joka lukuvuosi ammattikorkeakoulun määräämällä tavalla ilmoittauduttava läsnä olevaksi tai poissa olevaksi. (L 257/2015 § 29.) Otettuaan opiskelupaikan vastaan opiskelija voi ilmoittautua poissa olevaksi, jos hän ensimmäisenä lukuvuonna:

    1. suorittaa asevelvollisuuslain, siviilipalveluslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaista palvelua;
    2. on äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla; tai
    3. on oman sairautensa tai vammansa vuoksi kykenemätön aloittamaan opintojaan. (L 325/2015 § 29.)

    Ennen 1.8.2015 opintonsa aloittanut opiskelija voi tekemänsä poissaoloilmoituksen perusteella olla poissa yhteensä kahden lukuvuoden ajan (L 932/2014 § 30, L 325/2015). 1.8.2015 ja sen jälkeen aloittaneen opiskelijan opintojen suorittamisaikaan ei lasketa poissaoloa, joka johtuu asevelvollisuuslain, siviilipalveluslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaisen palvelun suorittamisesta taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä. Opintojen suorittamisaikaan ei lasketa myöskään muuta enintään kahden lukukauden pituista poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissa olevaksi 29 §:n mukaisesti. (L 325/2015 § 30). Ilmoittautumisen menettelytapaohjeista päättää rehtori. Opiskeluoikeus on läsnäolevilla opiskelijoilla.

    Kokopäiväopiskelijalla on oikeus suorittaa ammattikorkeakoulututkintoon tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot viimeistään yhtä vuotta niiden tavoitteellista suorittamisaikaa pidemmässä ajassa (L 932/2014 § 30, L 325/2015 § 30). Ammattikorkeakoulu voi erityisestä syystä myöntää opiskelijalle lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen (L 932/2014 § 32). Edellä mainitun menettelytavan vahvistaa rehtori. Muun kuin kokopäiväopiskelijan opintojen enimmäisajan perusteista määrätään ammattikorkeakoulun tutkintosäännössä (L 932/2014 § 30, L 325/2015 § 30). Muun kuin kokopäiväopiskelijan opiskeluoikeusaika määräytyy hyväksytyn henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaan.

    Ammatillisen opettajankoulutuksen opinnot saa suorittaa vuotta niiden tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa, jollei ammattikorkeakoulu erityisestä syystä myönnä opiskelijalle tästä poikkeusta. Osa-aikaisesti suoritettaviksi tarkoitetut opettajankoulutusopinnot on suoritettava kolmessa vuodessa. (L 932/2014 § 30, L325/2015 § 30.) Ohjeet menettelytavasta, jolla opiskelijalle voidaan myöntää poikkeus opiskeluoikeusaikaan antaa rehtori. Ammatillisen opettajankoulutuksen opiskelijoilla ei ole poissaolo-oikeutta kuten tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoilla.

    Ammattikorkeakoulu myöntää hakemuksesta 1.8.2015 ja sen jälkeen aloittaneille opiskelijalle lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseksi, mikäli hän ei ole suorittanut opintojaan 30 §:ssä säädetyssä ajassa. Opiskelija esittää hakemuksessa tavoitteellisen ja toteuttamiskelpoisen suunnitelman opintojensa saattamiseksi loppuun. Suunnitelmassa opiskelijan tulee yksilöidä suoritettavat opinnot ja aikataulu tutkinnon loppuun saattamiseksi. Opiskeluoikeutta jatketaan, jos opiskelijalla huomioon ottaen hänen voimassa olevien ja puuttuvien opintosuoritustensa määrä ja laajuus sekä aikaisemmat päätökset lisäajan myöntämisestä, on mahdollisuus saattaa opintonsa loppuun kohtuullisessa ajassa. Ammattikorkeakoulun tulee lisäaikaa myöntäessään ottaa huomioon opiskelijan elämäntilanne. (L 325/2015 § 30 a.)

    Siirto-opiskelijan oikeus suorittaa tutkinto määräytyy siirrossa saadun opiskeluoikeuden mukaisen tutkinnon perusteella. Tutkinnon suorittamisaikaan lasketaan myös se läsnä- ja poissaoloaika, jonka opiskelija on käyttänyt siirron perusteena olevan opiskeluoikeuden mukaiseen opiskeluun. Kun siirto-opiskelija ottaa vastaan uuden opiskeluoikeuden, hän menettää samalla siirron perusteena olevan opiskeluoikeutensa. (L 257/2015 § 30 ja 32.)

    Opiskelija menettää opiskeluoikeuden, jos hän ei ole ilmoittautunut säädetyllä tavalla. Jos hän haluaa myöhemmin aloittaa opintonsa tai jatkaa niitä, hänen on haettava ammattikorkeakoululta uudelleen opiskeluoikeutta. Opiskelija menettää opiskeluoikeuden myös, jos hän ei ole suorittanut opintojaan säädetyssä ajassa. (L 932/2014 § 32.) Ilmoittautumisen laiminlyönti merkitään opiskelijarekisteriin. Opiskelija, joka ei ole suorittanut opintojaan säädetyssä ajassa, lisäajassa tai hänelle ei ole myönnetty lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen, kirjataan eronneeksi. Eropäiväksi merkitään opiskeluoikeuden päättymisen jälkeinen päivä. Menettelytapaohjeet opiskeluoikeuden palauttamiseen antaa rehtori.

    Opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut 29 §:ssä säädetyllä tavalla tai joka ei ole suorittanut opintojaan 30 §:ssä säädetyssä ajassa tai 30 a §:n mukaisessa lisäajassa, samoin kuin opiskelija, jolle ei ole myönnetty lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen, menettää opiskeluoikeutensa. Jos tällainen opiskelija haluaa myöhemmin aloittaa opintonsa tai jatkaa niitä, hänen on haettava ammattikorkeakoululta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. Hakemus voidaan tehdä osallistumatta 28 §:ssä tarkoitettuun opiskelijavalintaan (L 325/2015 § 32). Edellä mainittua säädöstä sovelletaan 1.8.2015 ja sen jälkeen aloittaneisiin opiskelijoihin.

    Opiskelija saa vaatia ammattikorkeakoulun määräämältä toimielimeltä oikaisua ammattikorkeakoululain 32 §:n mukaisesti annettuun opiskeluoikeuden menettämistä koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista (L 257/2015 § 57). Opiskelija osoittaa kirjallisen oikaisun rehtorille (Oamkin johtosääntö 16.3.2015).

    Opiskelija katsotaan eronneeksi siitä päivästä lähtien, kun hän on jättänyt päivätyn ja allekirjoitetun eroilmoituksen opiskelijapalveluihin. Menettelytapaohjeet opiskelijan eronneeksi kirjaamisesta antaa rehtori. Mikäli eronnut opiskelija haluaa myöhemmin jatkaa opintojaan, hän voi osallistua yhteishakuun tai hakea erillistä opiskeluoikeutta rehtorin määräämällä tavalla.

    Avoimena ammattikorkeakouluopetuksena tai muutoin erillisinä opintoina voidaan suorittaa ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon kuuluvia opintoja, joiden suorittamiseen opiskelija on saanut ammattikorkeakoululta ajallisesti ja sisällöllisesti rajatun opinto-oikeuden (L 932/2014 § 10). Avoimessa ammattikorkeakouluopetuksessa ja tutkintojen osia sisältävissä erillisissä opinnoissa opiskeluoikeusaika määritellään arviointimenettelyohjeessa. Erikoistumiskoulutuksiin opiskelija saa ajallisesti ja sisällöllisesti rajatun opinto-oikeuden, jonka menettelystä päättää rehtori.

    5 Opetuksen ja opintojen järjestäminen

    Ammattikorkeakoulussa suoritettavista tutkinnoista, tutkintotavoitteista ja opintojen rakenteesta sekä muista opintojen perusteista säädetään tarvittaessa valtioneuvoston asetuksella (L 932/2014 § 11). Erikoistumiskoulutusten yhteisistä tavoitteista ja vähimmäislaajuudesta säädetään valtioneuvoston asetuksella (L 1173/2014 § 11 a). Valtioneuvoston asetuksessa ammattikorkeakouluista (1129/2014 ja A 1438/2014) määritellään suoritettavat tutkinnot ja koulutuksen järjestäminen, opintojen rakenne, mitoitus, laajuus ja tavoitteet sekä säädetään todistuksista, kielitaidosta, kypsyysnäytteestä, Euroopan unionin lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten huomioinnista sekä opiskeluoikeuden peruuttamisesta. Kaikki tutkintoon johtava koulutus järjestetään tutkinto-ohjelmina.

    Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluu 1) perus- ja ammattiopintoja, 2) vapaasti valittavia opintoja, 3) ammattitaitoa edistävää harjoittelua ja 4) opinnäytetyö. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluu 1) syventäviä ammattiopintoja, 2) vapaasti valittavia opintoja ja 3) opinnäytetyö. Ammatillisiin opettajankoulutusopintoihin kuuluu 1) kasvatustieteellisiä perusopintoja, 2) ammattipedagogisia opintoja, 3) opetusharjoittelua ja 4) muita opintoja. (A 1129/2014 § 2.) Tutkintoon ja ammatillisiin opettajankoulutusopintoihin kuuluvien osien tavoitteet vahvistaa rehtori.

    Ammattikorkeakoulu päättää opetussuunnitelmista (L 932/2014 § 14, L 325/2015 § 14). Tutkinto-ohjelmissa voi olla suuntautumisvaihtoehtoja jotka vahvistaa rehtori. Tutkintoon kuuluvien osien laajuudet vahvistaa rehtori huomioiden, että ammattikorkeakoulututkintoon kuuluvan harjoittelun laajuus on vähintään 30 opintopistettä (ks. A 1129/2014 §3). Opetussuunnitelmat ja opintojaksojen kuvaukset sekä opintojen hyväksymismenettely vahvistetaan rehtorin määräämällä tavalla.

    Oamkin opetus- ja tutkintokieli on suomi. Suomenkielisiin tutkinto-ohjelmiin voi sisältyä englanninkielellä toteutettavia opintojaksoja tai – kokonaisuuksia silloin, kun se on opiskeltavan alan kannalta tarkoituksenmukaista ja tukee opiskelijan kansainvälistymistä. Vastaavasti englanninkielisiin tutkinto-ohjelmiin voi sisältyä suomenkielisiä opintojaksoja tai – kokonaisuuksia, jotka tukevat opiskelijan integroitumista suomalaiseen työelämään.

    Ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava opetus on opiskelijalle maksutonta. Opetuksen maksuttomuus ei estä ammattikorkeakoulua järjestämästä sellaista yhteis- tai kaksoistutkintoon johtavaa opetusta, johon liittyvästä omasta osuudestaan ulkomaalainen korkeakoulu perii maksun. Muussa opetuksessa voidaan periä maksuja. (L 257/2015 § 12.) Erikoistumiskoulutuksista, avoimesta ammattikorkeakouluopetuksesta, tutkintojen osia sisältävistä erillisistä opinnoista ja täydennyskoulutuksesta perittävistä maksuista päättää rehtori huomioiden asetus ammattikorkeakoulujen toiminnasta perittävistä maksuista (vrt. L 932/2014 § 13 ja A 1440/2014 § 1).

    6 Opiskelu

    Lukuvuosi alkaa 1 päivänä elokuuta ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta. Syyslukukausi alkaa 1 päivänä elokuuta ja päättyy 31 päivänä joulukuuta. Kevätlukukausi alkaa 1 päivänä tammikuuta ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta. Opetusta annetaan ammattikorkeakoulun määrääminä ajanjaksoina. (257/2015 § 29.) Opetuksen jaksotusajat päättää lukuvuosittain rehtori. Ammatillisen opettajankoulutuksen opinnoissa noudatetaan valtakunnallisesti yhteisesti sovittuja ajanjaksoja.

    Opiskelijan katsotaan aloittavan tutkinnon suorittamisen siitä ajankohdasta, jolloin opiskelija vastaanottaa opiskelupaikan ammattikorkeakoulussa (L 325/2015 § 30). Kyseinen säädös tulee voimaan 1.8.2015.

    Henkilökohtaisen opintosuunnitelman hyväksymisen menettelystä päättää rehtori.

    Opintosuoritusten arviointimenettelyn vahvistaa rehtori (vrt. L 932/2014 § 37). Opintosuorituksia koskevien oikaisupyyntöjen käsittelyä varten ammattikorkeakoulussa on yksi tai useampi tutkintolautakunta tai vastaava toimielin (L 932/2014 § 15, 19, 60 ja L 257/2015 § 57). Oamkin johtosäännön (16.3.2015) mukaan opintosuorituksia koskevia oikaisupyyntöjä käsittelee tutkintolautakunta. Tutkintolautakunnan ohjesäännön vahvistaa ammattikorkeakoulun hallitus.

    Ammattikorkeakoulu päättää ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta, jos opiskelija on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai opiskelija on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Ammattikorkeakoulu voi erityisestä syystä vapauttaa ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijan säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan. (A 1129/2014 § 7.) Ammattikorkeakoulu päättää kypsyysnäytteestä silloin, kun opiskelijalta ei vaadita säädettyä kielitaitoa (A 1129/2014 § 8). Opiskelijoilta vaadittavasta kielitaidosta, kielitaitovaatimuksista vapauttamisesta ja kypsyysnäytteestä päättää rehtori.

    7 Tutkintojen hyväksyminen ja todistukset

    Ammattikorkeakoulu antaa todistuksia ammattikorkeakoulussa suoritetuista opinnoista. Ammattikorkeakoulun antamista todistuksista säädetään valtioneuvoston asetuksella. (L 1173/2014 § 10.) Ammattikorkeakoulu antaa henkilölle, joka on suorittanut tutkinnon tai opintoja, tutkintotodistukseen tai todistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen (A 1129/2014 § 10).

    Ammattikorkeakoulu antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan tutkinnosta tutkintotodistuksen (ks. L 932/2014 § 11, A 1129/2014 § 1 ja A 1438/2014 § 10). Opiskelijan osoittama kielitaito ilmoitetaan tutkintotodistuksessa (A 1129/2014 § 7).

    Tutkintojen hyväksymismenettelyn, tutkintotodistuksen sekä sen liitteiden muodon ja allekirjoittamisen vahvistaa rehtori.

    Erikoistumiskoulutuksen suorittamisesta annetaan todistus (A 1438/2014 § 10). Erikoistumiskoulutuksen, avoimen ammattikorkeakouluopintojen, tutkintojen osia sisältävien erillisten opintojen ja muusta koulutuksesta annettavien todistusten sekä niiden liitteiden muodosta ja allekirjoittamisesta päättää rehtori.

    8 Muut määräykset

    Opiskeluun soveltumattomuuteen ratkaisuja (SORA) – säädökset (L 932/2014 § 26–27, 31, 33–36, 38–40, 58–59) koskevat mm. opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista, opiskelijaksi ottamisen esteitä sekä huumausainetestausta ja kurinpitoa. Niin kutsuttujen sorasäädösten tavoitteena on ammattikorkeakoulujen ja sen jälkeisen työelämän turvallisuuden parantaminen. Sorasäädösten soveltamisohjeen vahvistaa ammattikorkeakoulun hallitus.

    Tämä tutkintosääntö tulee voimaan 16.3.2015.

    Lakilähteet:

    Lisätietoja

    Opiskelijapalvelut

  • Johtosääntö

    Johtosääntö

    Oulun ammattikorkeakoulun johtosäännössä kuvataan ammattikorkeakouluosakeyhtiön toimielimet sekä niiden toimivalta ja tehtävät.                                       

    YLEISTÄ

    Soveltamisala

    Tätä johtosääntöä sovelletaan Oulun Ammattikorkeakoulu Oy:n (Oamk Oy) toimintaan, hallintoon ja talouteen. Ammattikorkeakouluosakeyhtiöön sovelletaan osakeyhtiölakia (624/2006), jollei ammattikorkeakoululaissa (932/2014) toisin säädetä.

    Tehtävä ja asema

    Ammattikorkeakoululain mukaan ammattikorkeakoulut ovat osa korkeakoulujärjestelmää. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot muodostavat yhdessä korkeakoululaitoksen.

    Ammattikorkeakoululakiin perustuen Oulun ammattikorkeakoulun tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja tukea opiskelijan ammatillista kasvua.

    Lain mukaan ammattikorkeakoulun tehtävänä on lisäksi harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimustoimintaa, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä taiteellista toimintaa. Tehtäviään hoitaessaan ammattikorkeakoulun tulee edistää elinikäistä oppimista.

    AMMATTIKORKEAKOULUOSAKEYHTIÖN TOIMIELIMET

    Yhtiökokous

    Yhtiökokoukselle kuuluvat osakeyhtiölaissa sille määrittelyt tehtävät ottaen huomioon ammattikorkeakoululainsäädännön toimivallan siirtoa koskevat säännökset ja rajoitukset. Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain osakeyhtiön hallituksen määräämänä päivänä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Hallitus voi tarvittaessa kutsua koolle ylimääräisen yhtiökokouksen.

    Varsinaisessa yhtiökokouksessa päätetään

    1. tilinpäätöksen vahvistamisesta,
    2. taseen osoittaman voiton käyttämisestä,
    3. vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle,
    4. tarvittaessa hallituksen ja tilintarkastajan valinnasta

    sekä muista osakeyhtiölaissa määritellyistä asioista ottaen huomioon ammattikorkeakoululaissa mahdollisesti säädetyt toimivaltaa koskevat rajoitukset.

    Hallitus ja sen valinta

    Hallituksen esittelijänä toimii osakeyhtiön toimitusjohtajana toimiva ammattikorkeakoulun rehtori tai hänen estyneenä ollessaan vararehtori tai muutoin hänelle määrätty sijainen.

    Hallitukseen kuuluu 7-9 jäsentä, joiden tulee edustaa monipuolisesti yhteiskuntaelämän ja ammattikorkeakoulun tehtäviin liittyvää asiantuntemusta. Hallituksen jäsenillä tulisi olla alueen työ- ja elinkeinoelämän käytännön kokemusta ja tuntemusta sekä sellaista osaamista ja kokemusta, joka edistää Oamkin toimintaa ja sen kehittämistä sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan osaamista.

    Hallituksen jäsenet valitaan osakeyhtiölain mukaisesti varsinaisessa yhtiökokouksessa lukuun ottamatta ammattikorkeakouluyhteisön edustajia. Hallituksessa on kaksi jäsentä ammattikorkeakouluyhteisöstä, joista toinen kuuluu henkilöstöön ja toinen opiskelijoihin. Ammattikorkeakouluyhteisöön kuuluvat ammattikorkeakoulun opettajat, muu henkilöstö ja tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevat opiskelijat.

    Henkilöstöstä valittava hallituksen jäsen valitaan vaaleilla. Vaalin toteuttamisesta säädetään tarkemmin vaalisäännöllä, joka on tämän johtosäännön liitteenä. Opiskelijajäsenen valinnasta määrätään opiskelijakunnan säännöissä, jotka rehtori vahvistaa. Mikäli henkilökunnan jäsenen työsuhde päättyy tai hän jää yli 6 kuukauden työlomalle tai opiskelijajäsen eroaa tai valmistuu, tulee hänen pyytää eroa hallituksen jäsenyydestä. Yhtiökokous vahvistaa henkilöstö- ja opiskelijajäsenten valinnat. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy yhtiöjärjestyksen mukaisesti ensimmäisen vaalia seuraavan yhtiökokouksen valittua uuden hallituksen. Hallitustyöskentelyn jatkuvuuden ja asiantuntemuksen turvaamiseksi, hallituksen jäsenten valinnassa pyritään siihen, että hallituksen jäsenistöstä vaihtuisi samanaikaisesti enintään puolet.

    Ammattikorkeakoulun hallituksen toimivalta ja tehtävät

    Ammattikorkeakoululain mukaan hallituksen tehtävänä on osakeyhtiölaissa säädetyn lisäksi:

    1. päättää ammattikorkeakoulun toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista, strategiasta ja ohjauksen periaatteista;
    2. päättää ammattikorkeakoulun toiminta- ja taloussuunnitelmista sekä talousarviosta ja laatia tilinpäätös;
    3. huolehtia kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan järjestämisestä;
    4. vastata ammattikorkeakoulun varallisuuden hoidosta ja käytöstä, jollei hallitus ole siirtänyt toimivaltaa rehtorille;
    5. hyväksyä ammattikorkeakoulun toiminnan ja talouden kannalta merkittävät tai periaatteelliset sopimukset ja antaa lausunnot ammattikorkeakoulua koskevissa periaatteellisesti tärkeissä asioissa;
    6. hyväksyä ammattikorkeakoululain (L932/2014) 42 §:n mukainen opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa tehtävä sopimus ammattikorkeakoulun puolesta;
    7. valita rehtori/toimitusjohtaja ja erottaa rehtori/toimitusjohtaja;
    8. hyväksyä johtosäännöt ja muut vastaavat yleistä järjestäytymistä ja toimintaa koskevat määräykset sekä päättää ammattikorkeakoulun toimintarakenteesta;
    9. päättää ammattikorkeakouluun valittavien opiskelijoiden määrästä.
    10. ottaa suoraan rehtorin alaisuudessa toimiva johtava henkilöstö

    Rehtori / toimitusjohtaja toimivalta ja tehtävät

    Osakeyhtiön toimitusjohtajana toimii ammattikorkeakoulun rehtori. Rehtori johtaa ja kehittää ammattikorkeakoulun toimintaa, huolehtii hallinnosta sekä taloudenhoidon ja sisäisen valvonnan järjestämisestä. Rehtorin estyneenä ollessa toimintaa johtaa vararehtori joka toimii myös toimitusjohtajan varahenkilönä.

    Ammattikorkeakoululain mukaan rehtorin tehtävänä on osakeyhtiölaissa toimitusjohtajalle säädettyjen tehtävien lisäksi:

    1. johtaa ammattikorkeakoulun toimintaa ja päättää ammattikorkeakoulua koskevista asioista, joita ei ole säädetty tai määrätty muun toimielimen tehtäväksi;
    2. vastata ammattikorkeakoulun tehtävien taloudellisesta, tehokkaasta ja tuloksellisesta hoitamisesta;
    3. vastata hallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelusta, esittelystä ja täytäntöönpanosta;
    4. päättää muun kuin kohdassa 5. mainitun henkilöstön ottamisesta ja irtisanomisesta.

    Lisäksi rehtori:

    1. vastaa Oamkin strategian mukaisten Oamkin päätehtävien toteutumisesta, toiminnan ohjauksesta ja tuloksellisuudesta,
    2. antaa Oamkia koskevat lausunnot ja vastaa viestinnästä
    3. vahvistaa tulosyksiköiden sisäisen organisaation
    4. vahvistaa tulosyksiköiden talousarviot
    5. käsittelee opiskelijaksi hakeneen oikaisut ja opiskelijan oikaisut opiskeluoikeuden menettämisestä (ks. Oikaisumenettely L932/2014 § 57, 1 -2 mom)

    Rehtori voi siirtää henkilöstön ottamisen tai toimivaltaansa kuuluvan muun asian ammattikorkeakoulun muun toimielimen tai henkilöstöön kuuluvan ratkaistavaksi. Rehtorilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa ammattikorkeakoulun kaikkien toimielinten kokouksissa.

    AMMATTIKORKEAKOULUN MUUT TOIMIELIMET

    Tutkintolautakunta

    Opintosuorituksia koskevien oikaisupyyntöjen käsittelyä varten ammattikorkeakoulussa on tutkintolautakunta. Opintosuoritukset pitävät sisällään myös hyväksi lukemista koskevista päätöksistä tehdyt oikaisupyynnöt. (L 932/2014 § 15, 19 ja 57.)

    Tutkintolautakunnalla on ohjesääntö, jonka ammattikorkeakoulun hallitus vahvistaa. Ohjesäännössä annetaan tarkemmat määräykset tutkintolautakunnan kokoonpanosta, asioiden käsittelemisestä ja ratkaisemisesta.

    Opintotukilautakunta

    Ammattikorkeakoulussa on opintotukilautakunta, joka hoitaa opintotukilaissa (65/1994) ja –asetuksessa (260/1994) määrätyt tehtävät. Opintotukilautakunnalla on ohjesääntö, jonka ammattikorkeakoulun hallitus vahvistaa. Ohjesäännössä annetaan tarkemmat määräykset opintotukilautakunnan kokoonpanosta, asioiden käsittelemisestä ja ratkaisemisesta.

    YHTEISTOIMINTA

    Yhteistoimintaneuvottelukunta

    Oulun ammattikorkeakoulu Oy:ssä toimii yhteistoimintaneuvottelukunta. Neuvottelukunta toimii työnantajan ja henkilöstön välisenä ylimpänä yhteistoimintaelimenä, jossa kehitetään ammattikorkeakoulun toimintaa ja henkilöstön mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon, joka koskee heidän työtään, työolojaan ja asemaansa ammattikorkeakoulun palveluksessa.

    HALLINTO JA TALOUS

    Ammattikorkeakouluosakeyhtiön hallinto ja talous

    Ammattikorkeakouluosakeyhtiön yleistä hallintoa ja taloutta johtaa yhtiön hallitus osakeyhtiölain ja ammattikorkeakoululain säännösten mukaisesti. Toimitusjohtaja/rehtori johtaa yhtiön toimintaa hallituksen antamien määräysten ja ohjeiden mukaisesti.

    Ammattikorkeakoulussa voi toimintojen kehittämistä, suunnittelua ja yhteensovittamista varten olla johtoryhmä, jonka jäsenet nimittää rehtori. Johtoryhmä tukee ja avustaa rehtoria ammattikorkeakoulun johtamisessa. Lisäksi ammattikorkeakoulussa voi toimia laajennettu johtoryhmä, joka toimii rehtorin ja johtoryhmän tukena ja kokoontuu tarvittaessa. Sen jäsenet nimittää rehtori.

    Ammattikorkeakoulun toimintaan sovelletaan hallintolakia (434/2003) julkisten hallintotehtävien osalta. Julkiset hallintotehtävät sisältävät ammattikorkeakoulun lakisääteisten tehtävien toteuttamisen ja sitä koskevan päätöksenteon.

    Ammattikorkeakoulun toiminnan julkisuuteen sovelletaan, mitä viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään mainitun lain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun viranomaisen toiminnan julkisuudesta ts. julkisuuslakia noudatetaan ammattikorkeakoulun toiminnassa sen käyttäessä julkista valtaa. Ammattikorkeakouluosakeyhtiön hallinnossa, varojen hoidossa, kirjanpidossa ja tilinpäätöksessä noudatetaan osakeyhtiölain, ammattikorkeakoululain, kirjanpitolain ja - asetuksen, tilintarkastussäännösten sekä Oulun kaupungin konserniohjeen säännöksiä. Ammattikorkeakoulun tuloslaskelma- ja tasekaavoissa noudatetaan valtioneuvoston antamaa asetusta ja/tai opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistamaa taloushallinnon koodistoa. Ammattikorkeakoulun vahvistettu tilinpäätös liitetietoineen ja toimintakertomus ovat julkisia asiakirjoja.

    Ammattikorkeakoulun hallinnosta, taloudesta ja toiminnasta voidaan antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä erillisillä säännöillä, jotka ammattikorkeakoulun hallitus hyväksyy. Toimitusjohtaja/rehtori voi tarvittaessa antaa ammattikorkeakoulun sisäiseen toimintaan liittyviä tarkempia ohjeita ja määräyksiä.

    Voimaantulo

    Tämä johtosääntö tulee voimaan 16.3.2015.