Kaikkiin koulutusohjelmiin sisältyy pakollisia suomen kielen ja viestinnän sekä ruotsin kielen opintoja (julkisyhteisöjen henkilöstöltä edellytettävä ruotsin kielen taito). Lisäksi tutkinnon suorittaneen täytyy osoittaa saavuttaneensa sellainen yhden tai kahden vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen.
Kieliopinnot ovat pääsääntöisesti alakohtaisia, mutta lisäksi opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa esimerkiksi vaihtoehtoisina perus- tai ammattiopintoina tai vapaasti valittavina opintoina useiden vieraiden kielten opintoja alkeista lähtien. Kieliopintojen tarjonta ei rajoitu ainoastaan oman yksikön opetustarjontaan. Kielten opintojaksoja voit etsiä opintojaksohaulla. Kieliopintoihin kannattaa panostaa, koska ne antavat paremmat valmiudet mm. kansainväliseen opiskelijavaihtoon osallistumiselle, ja kansainvälistynyt työelämä edellyttää työntekijöiltä hyvää kielitaitoa.
Opiskelijan on ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissaan tai muulla tavalla osoitettava saavuttaneensa sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä alueella ja joka on ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta tarpeellinen. Tämä ei koske kuitenkaan opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaisen opiskelijan on suoritettava puuttuvien suomen ja ruotsin kielen opintojen tilalla ja saman laajuisina yhden tai useamman vieraan kielen opinnot, jotka eivät muuten sisälly pakollisina opintoina koulutusohjelman opintosuunnitelmaan. Vieraan kielen opinnoksi voidaan lukea myös suomen kieli, jos opiskelija suorittaa sen vieraana kielenä. Rehtori hyväksyy korvaavat kieliopinnot koulutusohjelmavastaavan ja kielten opettajien esityksestä. Opiskelijan on toimitettava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa opintojaan yksikkönsä opintoasioiden päällikölle anomus korvaavista kieliopinnoista. On suositeltavaa, että ulkomaalaiset opiskelijat korvaavat suomalaisille tutkinto-opiskelijoille tarkoitetut suomen kielen ja viestinnän opinnot suomi vieraana kielenä -opinnoilla.
Opiskelijan osoittama kielitaito ilmaistaan tutkintotodistuksessa. Julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittava ruotsin kielen taito arvioidaan muista kieliopinnoista poiketen arvosanalla hyvä tai tyydyttävä. Oulun seudun ammattikorkeakoulussa julkisyhteisöjen henkilöstön ruotsin kielen taidon osoittamiseen kuuluvat yksittäiset opintojaksot arvioidaan lisäksi numeerisella asteikolla 1 - 5. Arvosanat 1, 2 ja 3 vastaavat tyydyttävää ja arvosanat 4 ja 5 hyvää. Opintokortissa ja tutkintotodistuksen liitteessä näkyvät sekä numeeriset että sanalliset arvioinnit. Arviointiin sisältyy sekä suullisen että kirjallisen kielitaidon arviointi. Mikäli julkisyhteisöjen henkilöstöltä edellytettävän ruotsin kielen taidon osoittamiseen kuuluu useampi kuin yksi opintojakso, arvosana määräytyy näiden opintojaksojen matemaattisena keskiarvona. Saatu keskiarvo pyöristetään ylöspäin lähimpään kokonaislukuun (esim. 2,4 -> 2 ja 2,5 -> 3). Opintojaksokuvauksissa on ilmoitettu, mitkä ruotsin kielen opintojaksot sisältyvät julkisyhteisöjen henkilöstöltä edellytettävän kielitaidon vaatimuksiin.
Julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavan ruotsin kielen suullisesta ja kirjallisesta kielitaidosta annetaan erilliset arvosanat niille opiskelijoille, jotka suorittavat kyseiset opinnot 1.8.2008 jälkeen. Suullinen ja kirjallinen kielitaito arvioidaan opintojakson osasuorituksina. Opintojakson osasuoritusten arvosanat 1, 2 ja 3 vastaavat tyydyttävää ja arvosanat 4 ja 5 hyvää. Mikäli julkisyhteisöjen henkilöstöltä edellytettävän ruotsin kielen taidon osoittamiseen kuuluu kaksi ruotsin kielen opintojaksoa, annetaan suullisesta ja kirjallisesta kielitaidosta erilliset arvosanat molemmissa opintojaksoissa. Suullinen ja kirjallinen kielitaito arvioidaan opintojakson osasuorituksina.
Oulun seudun ammattikorkeakoulussa ruotsin kielen arvioinnissa käytetään valtakunnallisia suullisen ja kirjallisen kielitaidon taitotasokuvauksia, jotka on linkitetty ammattikorkeakoulussa käytössä oleviin arvosanoihin. Ammattikorkeakoulun yhteisten taitotasokuvausten avulla opiskelijoiden kielitaitoa voidaan arvioida yhdenmukaisesti ja tasapuolisesti.
Ammattikorkeakoulu voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan. Aikaisemmat kielten opinnot voidaan hyväksilukea tietyin edellytyksin. Toisella asteella suoritettuja ruotsin kielen opintoja ei kuitenkaan voida hyväksilukea, sillä niiden katsotaan sisältyvän ammattikorkeakoulun kelpoisuusvaatimuksiin.
Lisätietoja kieliopinnoista vapauttamisesta ja kieliopintojen hyväksilukemisesta saat yksikkösi kielten opettajilta ja kansainvälisten asioiden suunnittelija Marjo Pääskylältä.
Ohjeet pakollisista ruotsin kielen opinnoista vapauttamiseksi (julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittava ruotsin kielen taito) ja aiempien ruotsin kielen opintojen hyväksilukemisesta sekä näyttökokeesta löytyvät kohdasta Opiskelu Oamkissa.
Eurooppalainen viitekehys (Common European Framework of Reference) on Euroopan neuvoston kehittämä kielten oppimisen, opetuksen ja arvioinnin yleiseurooppalainen kehys, joka määrittelee ja kuvaa kielitaitoa kuutta taitotasoa käyttäen (A1, A2, B1, B2, C1 ja C2). Viitekehys on otettu laajalti käyttöön Euroopassa ja myös suomalaisissa korkeakouluissa. Oulun seudun ammattikorkeakoulun kieltenopetuksessa se on soveltavin osin ollut ensin käytössä ruotsin kielen ja sitten englannin kielen taidon arvioinnissa (vrt. AMK-kielten asiantuntijaryhmä: extra.seamk.fi/arenektr/linkit -> kielten taitotasot).
Opintojaksokuvauksissa tavoitteet ja sisällöt on kuvattu osaamislausekkeina, mikä auttaa opiskelijaa ymmärtämään, mitä osaamisen aluetta opintojaksolla kehitetään ja mitä häneltä edellytetään ennen opintojaksolle osallistumista. Opintojakson taitotaso on ilmoitettu opinto-opppaassa opintojaksokuvauksessa huomautukset kohdassa. Ruotsin kielen osalta työskennellään ammattikorkeakoulussa yleensä tasolla B1 ja englannin osalta tasolla B2 (ks. taulukko "Eurooppalainen viitekehys" alla sekä vrt. myös Oulun yliopiston kielikeskus). Englanninkielisissä koulutusohjelmissa englannin kielen taitotaso on C1-C2. Viitekehys toimii sekä opiskelijan itsearvioinnin että kieliopintojen opintojaksojen suunnittelun perustana.
Kielitaitoa voi arvioida mm. käyttämällä Dialang-ohjelmaa. Dialang-ohjelman voi asentaa maksutta omalle tietokoneelleen. Ota yhteyttä yksikkösi kieltenopettajiin tai atk-palveluihin jos haluat lisätietoa ohjelman käyttämisestä omassa yksikössäsi.
| TAITAVA KIELENKÄYTTÄJÄ | C2 Selviää täsmällistä kielenkäyttöä edellyttävissä vaativissa tilanteissa C1 Pystyy ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja tehokkaasti |
| ITSENÄINEN KIELENKÄYTTÄJÄ | B2 Pystyy kommunikoimaan spontaanisti myös vuorovaikutuksessa syntyperäisen puhujan kanssa B1 Selviytyminen kielialueella mahdollista |
| PERUSTASON KIELENKÄYTTÄJÄ | A2 Selviää lyhyissä kerrontatilanteissa sekä sosiaalisen kanssakäymisen perustilanteissa A1 Osaa viestiä tutuista aiheista ja perustarpeista yksinkertaisin ilmauksin |
Eurooppalainen viitekehys voi myös toimia kansainvälisen kielenoppimisen arvioinnin pohjana esim. päätettäessä ulkomailla suoritettujen kieliopintojen korvaavuuksista.