Laadun asialla
Korkeakoulujen kasvava kilpailu ja kansallisten rajojen ylittyminen ovat johtaneet tilanteeseen, jossa korkeakoulujen laadunvarmistukseen on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota. Luottamus oman maan hyvään koulutuksen tasoon ei enää riitä, vaan tutkintojen laatu halutaan osoittaa kansainvälisesti.
Käytännössä laadunvarmistusjärjestelmään kuuluvat esimerkiksi dokumentoitu laatupolitiikka, opiskelija- ja työelämäpalautteen keruu, säännölliset koulutuksen arvioinnit sekä tiedon analysointi ja hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä ja johtamisessa.
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmiä arvioi eli auditoi säännöllisesti Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) kulloinkin nimeämä auditointiryhmä.
Liiketalouden yksikön opiskelija Niko Peltokangas oli viime vuoden lopulla mukana KKA:n arviointiryhmässä auditoimassa Kajaanin ammattikorkeakoulua.
– Pääsin mukaan ryhmään Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liiton esittämänä.
Olin ollut silloin jo kaksi vuotta mukana SAMOKin koulutuspoliittisessa työryhmässä, kertoo Niko.
Jokaiseen KKA:n arviointiryhmään nimetään pääsääntöisesti viisi jäsentä, joista kolme edustaa korkeakouluja ja yksi korkeakoulujen ulkopuolista työelämää. Jokaisessa ryhmässä on mukana myös yksi opiskelijaedustaja, joka vaikuttaa yleensä aktiivisen opiskelijakunnan tai SAMOKin toimijana.
VIERAILU SYVENSI HAVAINTOJA
Niko sai tiedon loppusyksyn auditointikeikasta jo keväällä, mutta auditointimateriaaliin hän pääsi käsiksi vasta syyskuussa. Yksipäiväinen koulutus arviointiryhmälle järjestettiin samoihin aikoihin. Ryhmässä olivat mukana Nikon lisäksi Kymenlaakson ammattikorkeakoulun, Laurean, Tampereen yliopiston ja työelämän edustajat.
– Yleensä auditointiryhmät pyritään rakentamaan niin, että näkemystä saataisiin korkeakouluhallinnolta, opiskelijalta ja työelämän edustajalta. Myös sukupuolten tasa-arvo otetaan huomioon, huomauttaa Niko.
Kajaanin ammattikorkeakoulun arviointia varten koottu työryhmä tutustui aluksi KKA:n auditointikäsikirjan kriteereihin, joiden valossa auditointi tulisi suorittaa. Käsikirjassa esiteltiin myös auditoinnin tausta, tavoitteet ja kohteet sekä käytettävät menetelmät ja auditoinnin seuraamukset.
Ryhmä jakoi jäsentensä kesken tarkkailtavat osa-alueet, joista piti kirjoittaa ylös havaintoja jo ennen vierailua Kajaanin ammattikorkeakouluun. Myös ryhmän muille jäsenille jaetuista osa-alueista sai kirjoittaa omia näkemyksiään muistiin.
– Syyslomaviikolla Kajaaniin tekemämme vierailu syvensi havaintoja ja joko vahvisti tai kumosi aiemmin luotuja käsityksiä.
Käytännössä vierailu koostui pitkälti eri kokoonpanojen haastatteluista ammattikorkeakoulun eri yksiköissä. Haastateltavina olivat opiskelijat, opetus- ja tukipalveluhenkilökunta sekä ulkoisten sidosryhmien edustajat. Välillä auditointiryhmä piti omia kokouksiaan.
– Kaikki kolme vierailupäivää olivat tiiviitä ja tehokkaita, mutta myös erittäin mielenkiintoisia, painottaa Niko.
Vierailun jälkeen sähköpostiliikenne ryhmän jäsenten välillä kävi vilkkaana, sillä ryhmän täytyi laatia auditointiraportti kerätyn aineiston pohjalta.
– Koin tietyt osat raportoinnissa ensin vaikeiksi ja sain tukea ryhmän muilta jäseniltä. Opin kuitenkin paljon raportin kirjoitusvaiheessa ja olin tyytyväinen lopputulokseen.
Kajaanin ammattikorkeakoulu läpäisi auditoinnin hyväksytysti, ja raportti julkistettiin tammikuussa sisältäen muun muassa kuvaukset arviointiprosessista, korkeakoulusta ja sen laadunvarmistusjärjestelmästä vahvuuksineen ja kehittämissuosituksineen.
AUDITOINNISTA TUKEA OPINNÄYTETYÖHÖN
Entä mitä auditoinnista jäi käteen Nikolle?
– Siitä jäi käteen hyvin paljon, vaikka syksy olikin kiireinen. Tein samoihin aikoihin opinnäytetyötäni, jonka aiheena oli prosessiajattelun käyttöönotto opiskelijakunnassa. Auditointi oli siis lähellä opinnäytteeni aihepiiriä ja piirsi maisemaa sen taustalle.
Nikon mielestä Kajaanin ammattikorkeakoulu oli hyvä auditointikohde, sillä se on ammattikorkeakouluna pieni, mutta yksikkönä suuri. Lisäksi sillä on Kainuun seudulla selkeästi oma asemansa.
– Kehuimme Kajaanin ammattikorkeakoulua erityisesti strategisesta ketteryydestä, hyvästä yhteistyöstä ja ulkoisten sidosryhmien tarpeiden huomioimisesta sekä laajasta palautejärjestelmästä keskusteluyhteyksineen.
Nikon mielestä myös Oamkin palautekanaviin tulisi kiinnittää huomiota, jotta ne pysyisivät yksinkertaisina ja hallittavina.
– Toivoisin, että palautekulttuurista siirryttäisiin arviointikulttuuriin. Sen sijaan, että palaute vain menisi jonnekin, sitä käsiteltäisiin ja arvioitaisiin yhdessä loppuun asti. Silloin myös palautteen antaja tietäisi, miten asia edistyy.
Kajaanissa nousi esiin myös opiskelijan vastuu oman opiskelunsa laadunvarmistuksesta.
Nikon mielestä ammattikorkeakoulun pitäisikin pystyä antamaan opiskelijalle välineitä oman työskentelyn suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen.
– HOPS voisi olla tällainen väline. Turhan usein HOPSia pidetään vain opintojen aikatauluttamisen välineenä. Sen avulla opiskelija voisi oikeasti kartoittaa osaamistaan, tavoitteitaan, vahvuuksiaan ja heikkouksiaan opintojen alusta loppuun saakka.
