Käyttöliittymätestaus Käyttöliittymän on oltava selkeä ja toimiva. Huono käyttöliittymä voi häiritä muuten hyvin toimivan sovelluksen käyttämistä. Pahimmassa tapauksessa käyttäjä ei ymmärrä käyttöliittymän toimintaa, ja sovelluksen käyttö estyy kokonaan. Hyvä käyttöliittymä saattaa korvata sovelluksen mahdollisia puutteita. Käyttöliittymän testauksen tarkoituksena on paljastaa huonot vuorovaikutusmekanismit ja laiminlyönnit sekä ristiriitaisuudet ja epäselvyydet, jotka löytyvät käyttöliittymästä. Käyttöliittymän ominaisuudet testataan siten, että voidaan varmistaa, että ulkoasusäännöt, estetiikka ja muu näkyvä sisältö ovat käyttäjien saavutettavissa ilman virheitä. Ominaisuudet pitävät sisällään fontit, värit, kehykset, kuvat, reunat, taulukot ja muut elementit, joita generoidaan web-sovellusta suoritettaessa. Käyttöliittymätestauksessa käytetään hyödyksi eri testaustasoja. Esimerkiksi yksittäiset käyttöliittymämekanismit testataan moduulitestauksen tavoin. Näitä ovat esimerkiksi lomakkeet, asiakaspuolen skriptit, dynaaminen HTML, CGI-skriptit ja sovelluskohtaiset mekanismit. Asioita, jotka tulee huomioida käyttöliittymässä: Testaa käyttöliittymää useilla eri resoluutioilla, ettei sovelluksen ikkuna ole esimerkiksi liian iso pienimmälle tuetulle näyttöresoluutiolle Huomioi vierityspalkit (päällä/pois/toimivatko) Tarkista kuvien toimivuus Tarkista ALT-ominaisuuksien olemassaolo ja oikeellisuus esimerkiksi validointityökalulla Skriptit, tyylitiedostot (CSS), Java-Appletit ja ActiveX -toiminnot useasti aiheuttavat yhteensopimattomuusvirheitä eri valmistajien eri selainjulkaisuissa. Varmista toimivuus suorittamalla yhteen-sopivuustestit jokaisella tuetulla selaimella Jos sovelluksesi käyttää skriptejä, Java-Appeletteja ja ActiveX toimintoja ja käyttäjät ovat estäneet yhden tai useamman näistä ominaisuuksista, toimiiko sovelluksesi ilman näitä vai lopettaako se kokonaan toimimisen? Jos sivuja on tarkoitus pystyä tulostamaan, testaa tulostuksen esikatselussa, miltä tulostus näyttää. Sisällön testaus Sisällön testaus tarkoittaa sisällössä olevien virheitä etsimistä. Testaa sisällöstä seuraavat asiat:
- asiavirheet
- kirjoitusvirheet ja kielioppi
- puutteet sisällössä
- kuvat ja niiden ALT-tekstit
Kirjoitusvirheiden löytämiseen voidaan käyttää automaattisia oikeinkirjoituksen ja kieliopin tarkastajia. Monet kielioppivirheet kuitenkin jäävät löytymättä sellaisilla työkaluilla ja testaajan on etsittävä ne itse. Selainasetukset Selaimen asetukset vaikuttavat web-sovelluksen toimintaan ja ulkoasuun. Lisäksi sovellus voi näyttää eriltä eri selaimissa asetuksista riippumatta. Web-sovellus kannattaa testata kaikissa yleisimmissä selaimissa, jotta voidaan varmistua sen toimivuudesta. Tarkastellessa sovellusta selaimessa testaa seuraavien asetuksien vaikutusta:
- Resoluutio (800X600, 1024x768 jne.)
- Tekstin koko selaimesta muutettuna (suurin/pienin)
- Tulostaminen
- Kuvat, animaatiot, videot ja/tai äänet estetty
- CSS poissa käytöstä
- Evästeet poissa käytöstä
- JavaScript ja Java poissa käytöstä
- Jos sinulla on käytössä Mozilla Firefox -selain, kannattaa tarkastaa Työkalut-valikon JavaScript-konsolin antamat ilmoitukset
- Pop-up-ikkunat estetty
- Muotoiluasetukset värit ja fontit estetty (IE:n internet-asetukset)
Selaimilla voi olla vaikutus sovelluksen toimintaan, koska esimerkiksi JavaScript-toiminnot voivat toimia eri tavalla eri selaimissa. Koko sovelluksen toiminta kannattaa testata jokaisen selaimen kohdalla. HTML-tiedostoissa käytetty DocType-määritys voi myös aiheuttaa eroavaisuuksia selainten välillä sillä kaikki selaimet eivät tue kaikkia DocType:jä. Testauksessa apuna voidaan käyttää ristiinvertailutaulukkoa, joka voi sisältää kaikki halutut selaimet, asetukset, käyttöjärjestelmät ja verkkoyhteysvaatimukset. Lomaketiedot Lomakkeita testatessa lähdetään ruohonjuuritasolta. Jokaista kenttää kuvaava teksti tarkistetaan, jotta kenttä on nimetty oikein. Varmistetaan myös, että kaikki tarvittavat kentät ovat näkyvillä. Kenttien koko on sopiva suhteessa sen sisältöön ja kenttä on oikeaa tyyppiä. Varmistetaan, että kaikki lomakkeen tiedot lähetetään palvelimelle, eikä tietoa katoa asiakkaan ja palvelimen välisessä tiedonsiirrossa. Kentille on tarvittaessa laitettu oletusarvot ja oletusarvot ovat sopivia.
Selaimen toiminnot (esim. Peruuta-painike) eivät sotke lomakkeen tietoja.
Lomakkeen tietoja tarkastavat skriptit toimivat ja antavat asialliset virheilmoitukset.
Alasvetovalikoissa on esitetty kaikki tarvittavat vaihtoehdot sopivassa järjestyksessä.
Selaimen automaattinen syöttö (auto-fill) ominaisuudet eivät sotke lomakkeen tietoja.
Tabulaattorilla voi liikkua lomakkeella loogisessa järjestyksessä.
Skriptit käytetään yleensä manipuloimaan käyttöliittymän lomakestandardeja. Esim. aseta syötekohdistus, aseta oletustila jne. Näiden laittaminen on monesti pitkästyttävää puuhaa, joten virheitä tulee helposti. Muista tarkastaa nämä.
Mitä tapahtuu, jos lomakkeen painiketta painetaan useaan kertaan? Lähtevätkö tiedot monesti?
Tieto voidaan lähettää selaimesta web-palvelimelle käyttäen GET tai POST-metodia (=tiedonvälitystapaa). Käytännössä erona on, että käytettäessä GET-metodia lähetettävä tieto näkyy selaimen osoiterivillä ja käytettäessä POST-metodia tieto ei näy. Mikäli käytät GET-metodia, testaa mitä ja miten tietoja näkyy osoiterivillä. Tietoturvan kannalta POST on parempi vaihtoehto. Jos sovelluksessa liikutetaan arkaluonteista tietoa, kannattaa se salata jotain salausmenetelmää käyttäen.
Syötteiden käsittely Jos lomakkeen syötteiden tarkistus on tehty JavaScriptillä, testaa toimivatko tarkastukset ja saako käyttäjä tarvittavan palautteen väärästä syötteestä. Miten syötteiden tarkastus toimii, jos JavaScript on kytketty pois päältä selaimen asetuksista? Tarkasta, että syötteet tarkastetaan myös palvelimella tietoturvan takia Http-protokollan tilattomuuden takia käyttäjän syötteet katoavat kun palvelin palauttaa sivun selaimelle. Tarkasta, että virheen sattuessa sovellus antaa
virheilmoituksen ja oikein täytettyjen kenttien tiedot säilyvät. Tarkasta myös, että osoitin on valmiina virheellisessä kentässä. Virheellisten tietojen lähettämisen estämiseksi lomakkeen kentille asetetaan rajoituksia. Lähtökohtana on se, millaista tietoa kenttään halutaan syötettävän. Testaa:
Ovatko pakolliset kentät todella pakollisia? Miten pakolliset kentät on merkitty? Miten sovellus reagoi tyhjiin kenttiin?
Mitä tapahtuu, jos kenttään syötetään paljon merkkejä (voit testata tätä esim. kopioimalla pitkän dokumentin kenttään)
Kokeile syöttää erikoismerkkejä kenttiin, kuten &, ?, , %, , *, -, [välilyönti] Jos kentälle on määritelty numeroarvo (esim. postinumero), miten se reagoi muiden merkkien syöttämiseen? Antaako se virheilmoituksen vai ei anna syöttää kirjaimia ollenkaan?
Testaa tekstikentälle määriteltyä maksimimerkkimäärää. Jos kenttään on määritelty maksimiluku, testaa sen lisäksi myös yhtä suurempaa ja yhtä pienempää lukua.
Testaa, missä muodossa päivämäärän voi syöttää sille tarkoitettuun kenttään. (esim. 22.2.2006, 2006-2-22, 22.02.2006, 22.2.06, 2.22.2006 jne.)
Hyväksyvätkö puhelinnumero/faksi -kentät seuraavia merkkejä: +, (),., [välilyönti]
Testaa, missä muodossa päivämäärän voi syöttää sille tarkoitettuun kenttään. (esim. 22.2.2006, 2006-2-22, 22.02.2006, 22.2.06, 2.22.2006 jne.)
Hyväksyvätkö puhelinnumero/faksi-kentät seuraavia merkkejä: +, (),., [välilyönti]?
Tarkastaako email-kenttä syötetyn emailin oikeellisuuden?
Objektien poistaminen ja lisääminen (esim. verkkokaupan ostoskorissa tuotteiden vähentämiinen miinukselle) HTML-tagit tulee suodattaa pois syötteistä, koska niiden avulla on mahdollista vaarantaa sovelluksen tietoturva. Tarkista, että tekstin sekaan ei jää ei-turvallisia tageja. Pop-up-ikkunat Huomioi, että selaimessa voi olla pop-up-ikkunoiden esto päällä, joten käyttäjä ei välttämättä näe ikkunan sisältöä. Jos pop-up-ikkunassa on tärkeää tietoa, kannattaa siitä informoida käyttäjää. Pop-up-ikkunat saatetaan kokea ärsyttäviksi, joten kannattaa harkita niiden käyttöä tarkkaan. Pop-up-ikkunoita testatessa huomioi seuraavat seikat: Mihin kohtaan pop-up-ikkuna aukeaa ruudulla? Minkä kokoinen pop-up-ikkuna on? Ikkuna ei saa olla liian suuri pienimmälläkään resoluutiolla katsottuna eikä liian pieni, jotta käyttäjä huomaa ikkunan. Miten pop-up-ikkuna suljetaan? Onko ikkunassa vierityspalkki? Ovatko pop-up-ikkunat yhdenmukaisia?
Navigointi
Web-sovelluksessa navigointi tarkoittaa liikkumista läpi sovelluksen. Navigointi tapahtuu näppäimistön ja hiiren avulla. Navigaatiota testatessa testataan ainakin seuraavat asiat: Toimivatko kaikki linkit, valikot, painikkeet ja muut navigaatioelementit?
Ovatko sovelluksen avaintoiminnot helposti käytettävissä? Onko sovelluksessa koko ajan nähtävissä käyttäjän sijainti? Pysyykö navigointi yhdenmukaisena läpisovelluksen? Esim. linkkien ja valikoiden sijainti, painikkeet, mouse-over, pop-up jne. Pääseekö kaikkiin ominaisuuksiin molemmilla, niin hiirellä kuin näppäimistöllä? Paina tabulaattoria useasti ja tutki mitä reittiä se kulkee sivuilla. Onko se looginen ja yhdenmukainen? Kokeile myös Shift+tab. Etsi tuetut näppäimistön pikavalinnat. Ovatko ne toiminnassa? Ovatko linkit selkeitä ja ymmärrettäviä? Onko linkeissä tooltipit antamassa ohjeita? Onko aina pääsy takaisin etusivulle? Toimivatko Back/Forward/Refresh/Print painikkeet? Uudelleenohjaukset Nämä linkit ilmestyvät, kun käyttäjä valitsee toimimattoman linkin. Käyttäjä ohjataan jollekin toiselle sivulle. Kirjanmerkit Vaikka kirjanmerkit ovat selaimen toiminto, on varmistettava, että sivujen otsikot ovat kuvaavia. Sivukartat Linkit testataan, jotta voidaan varmistaa, että ne johtavat käyttäjän oikealle sivulle.
Sisäiset hakukoneet Monimutkaisissa web-sovelluksissa voi olla tuhansia sisältöobjekteja. Sisäisen hakukoneen avulla käyttäjä voi etsiä haluamansa tiedot nopeasti. Hakukoneen testaus kattaa hakujen paikkansapitävyyden ja täydellisyyden, hakukoneen virheenhallinnan ja hakuominaisuudet.
<<Takaisin alkusivulle
>>Navigaatiomallin testaus  |