Hohdokkaasti keilaten

Oulun keilahalli muuttaa ilmettään kolmesti viikossa. Ilman täyttävät hittibiisit ja valot himmenevät - on hohtokeilailun aika.

Pimeään halliin tunnelmaa luovat hohtavat keilat ja pallot.

Ensi kertaa keilahalliin astuvaa jännittää. Kämmenten hikoamiseen ei kuitenkaan ole aihetta. Oulun keilahallin henkilökunta vakuuttaa, että keltanokatkin pärjäävät radalla pienen opastuksen jälkeen vallan mainiosti. Onkin siis aika kuunnella vinkit ja siirtyä kenkien vaihtoon.

Heitämme pelikaverini Marjan kanssa säännöt pistelaskuineen ja nippeleineen suosiolla nurkkaan. Puolituntisemme aioimme käyttää palloihin tutustumalla: tavoitteena on ainoastaan mahdollisimman monen keilan kaataminen. Tilanne vaikuttaa tosin aluksi täysin toivottomalta pallojen valuessa kuin väkisin kohti ränniä, osumatta ainoaankaan keilaan.

Pelaaja voi vain jännittää onnistumista pallon irrottua hyppysistä.

Kaatoja ja veristä kamppailua

Pelaajalla on jokaisella vuorolla kaksi heittoa, täyskaadon onnistuessa tosin vain yksi. Täyskaadoista ei ensimmäisillä heittovuoroilla ole tietoakaan, mutta ensimmäisen keilan kaatuminen herättää onnistumisen tunteen. Pian löytyvät myös omaan käteen sopivat pallot, ja heittoasentokin alkaa jo hahmottua. Keiloja alkaa kaatua, ja ensimmäisen täyskaadon jälkeen olo on kuin ammattilaisella.

Marjakin alkaa löytää pelin vanhetessa oikean otteen. Mutta hän onkin keilannut aikaisemmin, vaikka yrittääkin väittää toisin.

- En ole aikaisemmin keilannut. Paitsi ehkä joskus pienenä heittänyt yhden pallon, mutta sitä ei kai lasketa?

Kamppailu alkaa käydä veriseksi, kilpailijan kaadoille taputetaan kuitenkin hyväksyvästi. Kovaa soiva musiikki jää taka-alalle, kun pelaaja keskittyy omaan heittoonsa. Lopputulos on toimittajan kannalta murskaava: takkiin tulee pistein 78-76.

Itselle sopiva pallo takaa onnistuneen heiton, joten sen valitsemiseen kannattaa käyttää aikaa.

Keilailu koukuttaa

Keskiviikot, perjantait ja lauantait on Oulun keilahallissa omistettu iltaisin hohtokeilailulle. Ainakin keskiviikkoiltana pelaajat ovat suhteellisen nuoria: hohtokeilaus vaikuttaakin tavallista keilailua nuorekkaammalta lajilta. Keilailu on ehdottomasti suositeltavaa ajanvietettä myös opiskelijan viikonloppuihin. Sääntöihin on aluksi turha tuijottaa, tärkeintä hohtokeilailussa on hauskanpito.

Peliaika loppuu ainakin meistä aivan liian nopeasti. Vannomme molemmat pukuhuoneessa tulevamme pelaamaan toistekin.

- Oli ihan pirun hauskaa!, Marja kiteyttää.

Niin. Meitä taisi puraista keilakärpänen.

Teksti ja kuvat: Sari Vänni

sivu 9/14