Viulunsoitto muuttuu harrastuksesta ammatiksi

Musiikin opinnot olivat Iida Kujalalle luonnollinen valinta. Vaikka opiskelupäivät ovat pitkiä, tuntuu harrastuksen muuttaminen ammatiksi oikealta valinnalta.

Opiskelut ovat tuoneet uutta näkokulmaa Iidan soittoon.

Iida Kujala tarttui viuluun 8-vuotiaana vahingossa. Alunperin tarkoituksena oli aloittaa pianonsoitto musiikkiopistossa, mutta aloituspaikkoja ei pianoon löytynyt.

- Musiikkiopistosta soitettiin, että pääsykokeet menivät niin hyvin, että opiskelupaikka löytyy jos joku muu instrumentti kiinnostaa. Ajattelin sitten viulua, ja sinne löytyikin aloituspaikka, Iida kertoo.

Nyt toista vuotta musiikkipedagogiaa opiskeleva Iida hankkii harrastuksestaan ammattia itselleen. Tie musiikin opintoihin oli hänelle helppo valinta.

- Lukion jälkeen en oikein tiennyt mitä tekisin. Viulunsoitosta en kuitenkaan halunnut luopua, ja muuta alaa opiskellessa soittotunnit olisivat varmaankin jääneet pois, Iida pohtii.

Epävarma tulevaisuus

Iida kertoo viihtyneensä kulttuurialan yksikössä todella hyvin. Opinnot teettävät välillä pitkää päivää: iltaisin opiskelijat opettavat työharjoittelunaan soitto-oppilaita ja myös konservatorio-opiskelijoiden kanssa pidettävät orkesteriharjoitukset ovat iltaisin.

- Lisäksi oma harjoitteluni on kausiluontoista, välillä päällä on hirveä inspiraatio eikä soittoa malta keskeyttää, Iida kertoo.

Pedagogisten valmiuksien lisäksi musiikin opiskelijat saavat opinnoissaan ammattimuusikon pätevyyden. Iida toivoo saavansa jossain välissä työskennellä orkesterissa, jotta hänellä olisi oman kokemuksen myötä enemmän annettavaa opetettavilleen.

Koulun ohella Iida on tehnyt myös töitä erilaisissa orkestereissa ja keikkoja esimerkiksi häissä ja hautajaisissa. Tuleva työtilanne on hänen mukaansa kuitenkin epävarma: töitä täytyy todennäköisesti tehdä vuosia tuntiopettajana ja sijaisena, sillä vakituista virkaa on vaikea saada.

- Voi olla, että joskus haluan vaihtaa toiselle alalle, mutta tällä hetkellä tämä tuntuu oikealta suunnalta elämälleni, Iida toteaa.

Uusi harrastus haussa

Iida kertoo soittamisen olevan raskasta puuhaa. Jo pelkkä viulunkannatteluasento vaatii lihaksilta paljon, ja monen tunnin päivittäinen soittaminen ei onnistu ilman hyvää peruskuntoa.

- On tärkeää pitää lihaksista hyvää huolta. Itse jumppaan, venyttelen ja teen lihashuoltoa.

Viulunsoiton muuttuessa harrastuksesta ammatiksi Iidalle tuli ongelma. Kun soittaminen ei ole enää vapaa-ajan harrastus, on tilalle keksittävä jotain muuta, joka erottaa työn ja vapaa-ajan toisistaan.

- Esimerkiksi liikunta on tullut uudeksi harrastuksekseni, Iida toteaa.

Teksti ja kuva: Laura Heikkinen

sivu 4/16