Töitä ja elämää Espanjassa

Espanjan Aurinkorannikko tunnetaan viihtyisänä lomakohteena. Mutta millaista on työharjoittelun suorittaminen Espanjan auringon alla

Iloisia työharjoittelijoita: takana Nelli, Leena ja Sari, edessä Eija. Kuvasta puuttuu kuvaaja Aini.

Kun yksikkömme kv-koordinaattori viime lokakuussa ilmoitti työharjoittelupaikoista Espanjan Aurinkorannikolla ilmestyvässä suomalaisessa lehdessä, olin heti valmis lähtöön. Opiskelu ulkomailla ei ole koskaan tuntunut omalta jutulta, työnteko kylläkin.

Harjoittelupaikka järjestyi, ja edessä oli papereiden pyörittelyä. Harjoittelusopimukset, ilmoitus yksikölle ulkomaanjaksosta, opintotukipaperit Kelalle... Papereiden lähetteleminen kuitenkin kannattaa – Kela maksaa ulkomaille lähteville opiskelijoille korotettua opintotukea ja oma yksikkö apurahaa. Taloudellisia ongelmia ei siis onneksi syntynyt, vaikka maksan kolmen kuukauden ajan kahta vuokraa, Espanjan sekä Oulun asunnoista.

Paniikkia ilmassa

Suuntasin kohti Espanjaa reilu kuukausi sitten opiskelutoverini kanssa. Asunnon saimme hankittua muutamaa viikkoa ennen lähtöä Espanjassa toimivan välitystoimiston kautta. Kulttuurishokki oli aluksi melkoinen, ja ensimmäisenä iltana oli kova halu palata kotiin. Vasta perille päästyäni ymmärsin, että Espanja tulisi olemaan kotini seuraavat kolme kuukautta. Miten ihmeessä olin päätynyt maahan, jonka kieltä en osaa puhua sanaakaan?

Päivien kuluessa paniikki hellitti, ja huomasin yllätyksekseni viihtyväni oikein hyvin. Kieli on aina välillä pieni ongelma, mutta kaikista tilanteista on selvitty. Töiden tekeminen ulkomailla on osoittautunut mukavaksi ja työkaverit mahtaviksi ihmisiksi. Työntekoa helpottaa toki paljon se, että töitä tehdään omalla äidinkielellä. Tietokoneohjelmat ovat lehden toimituksessa kuitenkin miltei kaikki espanjankielisiä, joten ongelmiltakaan ei ole vältytty.

Kaupungin kadut ovat kapeita, mutta silti jokainen espanjalainen tuntuu omistavan auton.

Ei kiirettä tai stressiä

Paikalliset tavat ja tottumukset eivät lakkaa yllättämästä. Suomessa kun on tottunut ikuiseen kiireeseen ja stressiin, joista ei Espanjassa ole tietoakaan. Asiat kyllä hoituvat omalla painollaan, eikä pienten asioiden vuoksi menetetä yöunia. Tämä pätee myös työntekoon – työllä ei ole tarkoitus tappaa itseään, vaan asioita tehdään rennolla otteella omaan tahtiin.

Hektisyyden puute tuntui aluksi puutteelta, mutta kuukauden Espanjassa työskenneltyäni olen muuttanut mieltäni. Asiat hoituvat yhtä tehokkaasti (elleivät tehokkaammin) kuin Suomessa, vaikka asioista ei revitä stressiä vain tavan vuoksi.

Monipuolisia työtehtäviä

Työtehtävät lehdessä ovat olleet vaihtelevia, aina pienen niksinurkan kasaamisesta aukeaman juttuihin. Vastuuta on annettu, ja samalla on tutustuttu lehtityön eri tehtäviin. On opettavaa, kun paikan päällä toimituksessa voi seurata muiden toimittajien työskentelyä, taittajan tehtäviä ja valokuvaajien hääräämistä.

Espanja on vienyt ainakin hetkeksi sydämeni, ja odotan innolla, mitä seuraavat viikot tuovat tullessaan. Vieraassa maassa oppii joka päivä uutta – niin työssä kuin vapaa-aikanakin.

Teksti: Sari Vänni
Kuvat: Sari Vänni ja Aini Pihlajaniemi

sivu 6/16