Säkillinen uusia ja vanhoja menetelmiä

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöitä tehdään edelleen perinteisten metodien avulla.

Yliopettaja Jarmo Ritalahti HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulusta ja yliopettaja Katri Ojasalo Laurea-ammattikorkeakoulusta peräänkuuluttavat molemmat ammattikorkeakoulujen omaleimaisuutta ja rohkeampia tapoja tehdä opinnäytetöitä.

Jarmo korostaa, että ammattikorkeakoulujen opinnäytetöissä näkyy edelleen paljon yliopistollista perinnettä. Hän toivoisi, että opinnäytetöissä käytettäisiin enemmän työelämään sopivia menetelmiä.

– Tämä ei tarkoita, että hylättäisiin tutkimuksellisuus. Esimerkiksi aineistonkeruussa voitaisiin käyttää workshop-tyyppisiä menetelmiä tai kuuden hatun tekniikka.

Kuuden hatun menetelmän ideana on vapauttaa ihmiset vapaammin ideoimaan. Jokaiselle annetaan alussa rooli, jota he noudattavat ideoinnissa. Tekniikan ideana on katsoa ongelmaa eri näkökulmista ja samalla ottaa eri rooleja.

– Meidän haasteena on, että suurin osa opettajista on saanut koulutuksensa traditionaalisessa tiedeyliopistossa.

Katri on samaa mieltä Jarmon kanssa. Hän korostaa, että ammattikorkeakoulun opinnäytetöissä pitäisi näkyä tutkimuksellinen kehittämistyö ja yliopistopuolella tutkimus.

– Ammattikorkeakoulussa on tarkoitus aikaan saada muutos, ei pelkästään tutkia ilmiötä.

Jarmo peräänkuuluttaa rohkeutta hypätä rakentamaan jotain uutta.

Toiseksi haasteeksi Jarmo mainitsee sen, että opinnäytetöitä lähdetään suunnittelemaan menetelmä edellä. Tässä tapauksessa ensin pohditaan, millä menetelmällä tutkimusta tehdään. Jarmon mielestä pitäisi ensin nähdä kehittämisen kohde ja päättää menetelmä sen kautta.

Tulevaisuuden ennakointia

Opiskelija vietti aikaa kartanokylpylässä, osallistui ja osallisti. Hän huomasi tekevänsä kehittämistyötä, joka usein on vain asiantuntija-konsulttien hommaa.

Ammattikorkeakoulujen yhdeksi mahdolliseksi vahvuusalueeksi Jarmo näkee ennakoinnin ja ennakointityön, jotka perustuvat tulevaisuuden tutkimukseen.

– Miten yritykset voivat ennakoida tulevaisuutta ja miten tulevaisuus vaikuttaa heidän omaan toimintaan.

Opinnäytetöissä tulisi käyttää sellaisia menetelmiä, joiden tuloksia voidaan hyödyntää työelämässä.

– Yrityksissä tehdään tutkimuksia ja selvityksiä, mutta usein päätökset kuitenkin perustuvat hiljaiseen tietoon. Kun yrityksiin tuodaan toisentyyppinen menetelmä, niin he ovat yleensä tyytyväisiä. Yrityksessä on pohdittu ehkä samaa asiaa, mutta nyt homma on tutkimuksellisesti tehty.

Jarmon mukaan toive innovatiivisempien tutkimusmenetelmien käytöstä on tullut myös toimeksiantajien kautta.

Katri ottaa yhdeksi esimerkiksi service designin eli palvelusuunnittelun. Tarkoituksena on lähteä kehittämään kokonaisvaltaisia asiakasratkaisuja. Lähtökohtana on eri menetelmiä käyttäen saada syvällinen ymmärrys palvelujen käyttäjistä ja heidän usein piilevistä tarpeistaan. Service design -lähestyminen tuo uusia menetelmiä jokaiseen palvelunkehittämisprosessin vaiheeseen.

Menetelmäopetus osaksi muuta opetusta

Toiveena on, että ohjaajat voisivat päivittää oman osaamisensa ammattikorkeakoulun kehittämistyössä. Tämä vaatisi Katrin mielestä tutkimus- ja kehittämistyön lähtökohtien pohtimista.

– Menetelmäopetus ei olisi irrallista.

Katri ottaa esimerkiksi Laurean, jossa käytetään niin sanottua Learning by Developing –menetelmää. Lähes kaikki oppiminen tehdään erilaisissa kehittämishankkeissa, joissa menetelmät tulevat pala palalta opittaviksi. Samalla opitaan kehittämistyötä, jota työelämässä tarvitaan myöhemmin.

Samaa mieltä on myös Jarmo. Hän ei usko, että opiskelijoita olisi hankalaa saada käyttämään erikoisempiakaan tutkimusmenetelmiä. Hän myös korostaa sitä, että ammattikorkeakoulu on suurimmalle osalle opiskelijoista uusi maailma.

– Eivät he torju jotakin, koska heillä ei ole aikaisempaa kokemusta tämäntyyppisistä asioista.

Jarmon mukaan kyse ei ole siitä, että hylätään luotettavuuden pohdinta.

– Pitäisi käyttää menetelmiä, joilla on helpompi ratkaista ongelmia.

Teksti: Heikki Ylipaavalniemi Kuva: Juha Korhonen