Kansainvälisellä kielellä
Suurin osa ammattikorkeakouluissa tehtävistä opinnäytetöistä kirjoitetaan tällä hetkellä omalla äidinkielellä. Poikkeuksena ovat kuitenkin kansainväliset koulutusohjelmat, joissa opetuksen lisäksi myös opinnäytetyö tehdään yleensä englanniksi. Kansainvälinen kieli tuo opinnäytetyöhön niin etuja kuin haasteitakin.
Jyväskylän ammattikorkeakoulun lehtori Heidi Neuvonen näkee englanninkielisessä opinnäytetyössä selkeitä etuja.
– Ajankohtainen ja kansainvälisesti arvostettu materiaali on tänä päivänä useimmiten kirjoitettu englannin kielellä. Kirjallisuuskatsausta laatiessaan opiskelijat hakevat jo lähtökohtaisesti tätä kansainvälistä kirjallisuutta, eivätkä ensisijaisesti etsi lähteitä omalla äidinkielellään julkaistusta materiaalista.
Samalla opiskelijalle tulevat tutuksi kansainvälinen sanasto ja arvostetuimmat tutkijat. Tämän vuoksi Heidi rohkaiseekin kaikkia opiskelijoita harkitsemaan työn kirjoittamista englannin kielellä.
Satakunnan ammattikorkeakoulussa ohjaajana työskentelevä Nea Saarinen sen sijaan rohkaisisi kirjoittamaan opinnäytetyön englanniksi, jos aihe on jollakin tavalla kansainvälinen ja jos englanniksi kirjoittaminen käy sujuvasti.
Kielen valinnan vaikeus
Heidi näkee tärkeänä, että myös suomen- ja ruotsinkielisissä koulutusohjelmissa rohkaistaisiin kirjoittamaan opinnäytetyö englanniksi. Tämä korostuu erityisesti sellaisilla aloilla, joilla käytetään paljon englanninkielistä aineistoa, jonka kääntäminen suomeksi voi olla haastavaa. Välttämättä joillekin termeille ei edes ole vastinetta suomen kielessä.
– Englanninkielinen, kansainvälisestä näkökulmasta tehty opinnäytetyö voi olla myös suomalaisille pk-yrityksille apuväline kansainvälistymisessä, Heidi korostaa.
Nea puolestaan ei olisi aivan yhtä hanakasti kannustamassa kirjoittamaan englanniksi.
– On aikamoinen saavutus kirjoittaa opinnäytetyö äidinkielelläänkin, enkä lähtisi lisäämään vaikeusastetta, ellei opiskelija erityisesti osoita kyvykkyyttä ja intoa kirjoittaa englanniksi. Usein opiskelijan kielitaito ei riitä asiatyylisen tekstin tuottamiseen. Kielitaidon heikkous näkyy erityisen selvästi tyylierona kirjallisuudesta lainatun tekstin ja itse tuotetun tekstin välillä, Nea toteaa.
Heidi rajoittaisi englannin kielellä kirjoittamista sellaisissa tilanteissa, joissa aihe on selkeästi "kotimainen", jolloin vieraalla kielellä kirjoittaminen tuntuu teennäiseltä.
Kansainvälisyys asettaa haasteita
Englanninkielisissä opinnäytetöissä on ohjaamisessa omat haasteensa. Usein haasteet eivät koske niinkään kieltä vaan enemmänkin monikulttuurisessa työympäristössä toimimista. Kansainväliset opiskelijat eivät esimerkiksi ole välttämättä enää edes Suomessa opinnäytetyötä tehdessään. Erilaiset ohjaustyökalut tulevat tällaisessa tilanteessa enemmän kuin tarpeeseen.
– Ohjaus tapahtuu monesti virtuaalisesti erilaisia oppimisympäristöjä hyödyntäen, kuten esimerkiksi keskustelut Skypen kautta ja sähköpostilla, Heidi kertoo.
Haasteet eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään kommunikointiin. Nean mukaan opettajalla on oltava riittävä kielitaito kommentoida englanninkielistä asiatekstiä, vaikka ohjaajan rooliin ei kuulukaan kieliasun korjaaminen.
– Ohjauskeskustelujen käyminen heikon kielitaidon omaavien opiskelijoiden kanssa on raskasta, haastavaa ja turhauttavaa. Hyvän kielitaidon omaavien opiskelijoiden töitä ohjaa englanniksi siinä missä suomeksikin.
Teksti: Heikki Ylipaavalniemi Kuva: Tom Rantala