Rohkeutta ja uskallusta

Ammattikorkeakoulun opinnäytetöiden muoto on kehittynyt vuosien varrella yhä omaleimaisemmaksi. Mikä on tulevaisuuden suunta?

Ammattikorkeakoulun opinnäytetöitä on tehty jo kaksi vuosikymmentä. Yhteiset arviointikriteerit ja vakiintuneet käytännöt ovat selkiyttäneet ja yhtenäistäneet opinnäytetöitä. Opinnäytetöistä on onnistuttu tekemään omaleimaisia ja ammattikorkeakoulun tavoitteita tukevia.

Metropolia Ammattikorkeakoulun kehityspäällikkö Taru Ruotsalainen näkee selkeänä tavoitteena viestivyyden lisäämisen. Hän toivoisi, että kilpailun avulla voitaisiin viestiä ohjaajille, minkälaisia työt ovat ja miten niitä voisi kehittää.

– Aiemmin aiheet lähtivät enemmän opiskelijan henkilökohtaisesta kiinnostuksesta. Nykyään tehdään erilaisempia juttuja ja esimerkiksi paljon tuotetyyppisiä töitä, jotka on tarkoitettu hyödynnettäväksi eri organisaatioissa, Taru kuvailee.

Yhtenä muutoksena hän mainitsee kehityksen loogiseksi kokonaisuudeksi.

– Aiemmin tuote ja teoria eivät aina kohdanneet.

Tulevaisuuden tavoitteeksi Taru näkee yhä erilaisempien muotojen ja työtapojen käyttämisen. Samaa mieltä ovat lehtorit Ilkka Kulmala ja Karri Kivi Satakunnan ammattikorkeakoulusta.

– Toivoisin monimuotoisuutta, että voitaisiin hyväksyä mahdollisimman monenlaisia opinnäytetöitä, Ilkka sanoo.

SAMOKin hallituksen jäsen Niina Ratilainen näkee kilpailussa jopa näköpiirissä käännekohdan.

– Thesis on antanut jo 20 vuotta tietoa opinnäytetöiden kehittymisestä, ja nyt ollaan ehkä siinä taitekohdassa, että työt ovat yhä monialaisempia, jolloin opiskelijoiden osaaminen ja itsenäinen ajattelu synnyttävät monialaisia ja uusia innovaatioita luovia opinnäytetöitä.

Työelämälähtöisyyttä ja linkittymistä

Kilpailun opinnäytetöissä on ollut vuosien varrella värikkäitä otsikoita kuten "Sippolan ruumispaarit ja muita tarinoita viimeiseltä matkalta".

Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin lehtori Elina Rantapuska näkee positiivisena kehityksenä töiden työelämälähtöisyyden ja sen, että niiden tietoperusta ja tuotos ovat linkittyneet paremmin toisiinsa.

Elinan toiveena on, että tulevaisuudessa esimerkiksi kulttuurialalla ja erityisesti visuaalisilla ammattialoilla ammattikäytännöt ja ilmaisu korostuisivat myös opinnäytetöissä.

– Opiskelijoiden tulee saada määritellä vapaammin töidensä muoto, ja töiden tulee korostaa myös visuaalisen ilmaisun hallintaa.

Elina kiinnittää huomiota myös töiden "mukateoreettiseen" tietoperustaan, joka vielä rasittaa monia töitä.

– Tietoperustan ja suunnittelutyön tulisi olla selkeämmin yhteydessä toisiinsa. Tietoperustan tulee siis välittyä suunnitteluprosessissa nykyistä enemmän.

Tekniikan ja liikenteen alalla Ilkka näkee yhdeksi ongelmakohdaksi salassapitovelvollisuuden. Opinnäytetyöhön ei voida kirjoittaa mitään, mikä olisi yrityksen kannalta salattavaa.

– Moni työ on sen takia hajuton, mauton ja väritön.

Alalla on kuitenkin kokonaisuudessaan Karrin mukaan hyvä tilanne. Yritykset ovat havahtuneet siihen, että ne jäävät helposti jälkeen ja ammattikorkeakoulujen kautta voidaan saada uusia aiheita.

– Monissa pienemmissä firmoissa on ongelmia, joita ei osata itse ratkaista. Niistä aiheista pitäisi olla aina valmius leipoa opinnäytetyö.

Niina toivoo osaltaan kilpailun antavan työkaluja entistä enemmän myös ohjaajille.

– Toivon, että ammattikorkeakoulut näkisivät yhä vahvemmin Thesiksen mahdollisuuden antaa koulutusta, uutta tietoa ja vertaistukea opinnäytetyön ohjaajille. Kilpailun täytyy haastaa nykyiset tavat tehdä opinnäytetöitä joka vuosi, jotta voimme kehittyä.

Yhtenä tärkeänä asiana opinnäytetöiden kehityksessä Niina nostaa esille töiden hankkeistamisen.

– Toivon, että kaikki työt ovat hankkeistettuja ja että opiskelijoilla on mahdollisuus ylittää itsensä opinnäytetyöprosessin aikana ja tehdä töitä, joiden tuloksilla on merkitystä.

Saumatonta yhteistyötä

Thesis-kilpailu laajeni vuonna 2008, kun ylempien amk-tutkintojen opinnäytetyöt tulivat mukaan kilpailuun. Taru kuvailee amk-tutkintojen ja ylempien amk-tutkintojen opinnäytetöiden selkeimmäksi eroksi niiden laajuutta.

– Amk-tutkinnossa opiskelija ottaa vastuun yhdestä osasta, kuten esimerkiksi oppaan tekemisestä. Ylemmässä opinnäytetyössä otetaan vastuulle isompi kokonaisuus.

Taru kuvailee ideaalista ammattikorkeakoulun opinnäytetyötä sellaiseksi, jossa on saumaton yhteistyö toimeksiantajan, ohjaajan ja opiskelijan välillä. Kolmikantayhteistyö tekee ammattikorkeakoulun opinnäytetöistä myös omaleimaisia. Taru kuvailee tällaista opinnäytetyötä asiantuntijaviestinnäksi omalle alalle, joka ottaa huomioon ajan ja trendit.

Ilkka mukaan onnistuneessa opinnäytetyössä opiskelija pystyy näyttämään oman ammattitaitonsa, oli se tapa mikä tahansa.

– Tavoitteena on, että ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä pitäisi saada konkreettinen ja työelämälähtöinen tulos. Tuote, joka hyödyttää elinkeinoelämää, Karri jatkaa.

Elina puolestaan kuvailee ideaalista työtä aiheeltaan ajankohtaiseksi, hyvin jäsennellyksi sekä tasapainoiseksi ja omaleimaiseksi.

– Työ on persoonallinen joko ilmaisultaan tai käsittelytavaltaan. Rohkea ja riskejä ottava tarkastelunäkökulma, joka vielä yhdistyy vahvasti ammattikäytäntöihin ja työelämään.

Teksti: Heikki Ylipaavalniemi Kuva: Shutterstock