Opinnäytetyön tiedot

NimiKymenlaakson perinnerakentamisen osaajien kartoitus
Tekijä(t)Mikkilä Jaana
Tutkintonimikeartenomi (AMK)
AmmattikorkeakouluKymenlaakson ammattikorkeakoulu
Koulutusala(t)kulttuuriala
Ohjaaja(t)Räsänen Anne, lehtori, KyAMK ja Nakari Martti, projektipäällikkö, Cursor Oy
Kilpailuvuosi2007, palkittu

Opinnäytetyön tiivistelmä

Työn tavoitteena oli kartoittaa Kymenlaakson perinnerakentamisen osaajia. Lisäksi selvitettiin Suomessa toimivia osaajarekistereitä sekä muodostettiin käsitys alueen rakennusperinnön vaalimisesta tänä päivänä. Selvitys on osa isompaa hanketta, jonka tavoitteena on perustaa ympäristö- ja perinnerakentamisen osaamiskeskus Kaakkois-Suomeen. Hanketta koordinoi Cursor Oy. Tutkimusmenetelminä oli teemahaastattelu ja kyselylomake, joiden avulla selvitettiin perinnerakentajien ammattiin ja osaamiseen liittyviä tietoja sekä perinnerakentamiseen liittyviä mielipiteitä. Kartoituksessa oli mukana 24 perinnerakentamisen pienyrittäjää: puuseppiä, kirvesmiehiä, restauroijia, konservaattoreita, maalausalan osaajia, seppiä sekä yksi kivialan yrittäjä. Eniten tekijöitä löytyi ikkunoiden ja ovien kunnostamiseen, maalaustöihin sekä kirvesmiehen ja puusepän töihin. Myös opetukseen ja rakennustutkimukseen oli jonkin verran osaajia. Lisää ammattilaisia kaivattaisiin mm. vanhojen tulisijojen korjaamiseen, kivitöihin sekä muuraustöihin. Perinnerakentamisen osaajat voidaan asenteidensa perusteella jakaa kolmeen ryhmään. Uudis-perinnerakentajilla työ on painottunut uudisrakentamiseen, mutta he korjaavat jonkin verran myös vanhoja rakennuksia. Restaurointihenkiset haluavat keskittyä pelkästään vanhoihin rakennuksiin, ja he ovat sisäistäneet hyvin oikeaoppisen säilyttävän korjauksen. Restaurointi-uudisosaajat ovat kuten edellinen ryhmä, mutta he tekevät töitä myös uudisrakennusten kanssa. Suomessa toimii joitakin paikallisia ja valtakunnallisia osaajarekistereitä. Haastatellut perinnerakentajat olivat kiinnostuneita osaajarekisteristä. Toimiva rekisteri tuo uusia mahdollisuuksia ja voi lisätä kiinnostusta vanhojen rakennusten korjaamiseen, kun osaavia tekijöitä tuodaan esille. Osaajien valintaan ja mahdollisten kriteerien asettamiseen on otettava kantaa rekisteriä perustettaessa. Kymenlaakson rakennusperinnölle tyypillisiä ovat mm. linnoitukset ja varuskunnat, puunjalostusteollisuuden teollisuusyhdyskunnat sekä kartanokulttuuri. Huomattava osa vanhemmasta rakennuskannasta on kuitenkin yksityisiä asuinrakennuksia, joihin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Viranomaisilla, kuten Kymenlaakson maakuntamuseolla, alueen kunnilla ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksella ei ole riittävästi resursseja ja keinoja tukea rakennusperinnön korjaamista. Korjausneuvontaa ja osaavia tekijöitä tarvittaisiin lisää. Lisäksi yleistä tiedottamista on lisättävä, jotta vanhojen rakennusten arvostaminen lisääntyisi. Tässä mielessä perusteilla olevaan ympäristö- ja perinnerakentamisen osaamiskeskukseen kohdistuu suuria odotuksia.

Avainsanat

artenomit, artesaanit, henkilörekisterit, entistäminen, kirvesmiehet, konservaattorit, korjausrakentaminen, Kymenlaakso, osaaminen, puusepät, rakennusperintö, rakennuskanta: Kymenlaakso

Sivumäärä

60 sivua + 10 liitesivua