Rehtorin katsaus
Vuosi 2010 oli Oulun seudun ammattikorkeakoulussa (Oamk) vahvaa muutosprosessin aikaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) vei eteenpäin rakenteellista kehittämistä. Oamkissa toimenpiteisiin ryhdyttiin Raahessa, jossa päätettiin lopettaa nuorten koulutuksen sisäänotto ja keskittää haku aloituspaikkoihin jatkossa Ouluun.
Selvitysmiehen raportin pohjalta Raahessa aloitettiin uuden toimintakonseptin kehittäminen. Raahen uudessa koulutusmallissa opiskelijat otetaan Ouluun, mutta harjoittelu- ja päättötyövaiheessa heitä aktivoidaan siirtymään raahelaisiin yrityksiin. Loppuvuodesta 2010 allekirjoitettiin puitesopimus, jossa parikymmentä raahelaista organisaatiota ilmaisi tahtotilan toteuttaa uutta koulutuskonseptia Raahessa.
Muita Oulun seudun ammattikorkeakoulua koskevia rakenteellisia pohdintoja ministeriöltä tulleessa palautteessa aktivoitiin muun muassa viittaamalla luonnonvara-alan maisemasuunnittelun koulutusohjelmaan ja Oulaisten hoitotyön koulutusohjelmaan.
Täydennyskoulutuksen uudelleen organisointia ammattikorkeakoulun sisällä vietiin toimintavuoden 2010 aikana eteenpäin. Tavoitteena on integroida täydennyskoulutuksen toiminnot nuorisokoulutusta tarjoaviin yksiköihin.
Sisäiseksi rakenteellisen kehittämisen tavoitteeksi asetettiin Kaukovainion yhteinen kampus, joka toisi merkittävän parannuksen monialaisuuden hyödyntämisessä ammattikorkeakoulun kilpailutekijänä. Kaukovainion kampukselle alettiin toimintavuonna 2010 suunnitella kuntayhtymän yhteistä hallintorakennusta, jonne myös Oamkin hallinto sijoittuu.
Oulun yliopiston kanssa yhteistyö eteni useissa konkreettisissa yhteistyöhankkeissa, jotka liittyvät muun muassa kielten opettamiseen, musiikkikoulutukseen ja yhteiseen autotekniikan professuuriin. Laajempana kuviona Oulun seudulla toteutettiin innovaatiokeskittymäaktiviteetteja, ja keskittymien tuottamaa lisäarvoa edistettiin konkretisoimalla tavoitteita ja tavoittelemalla keveämpiä organisointimalleja.
Ammattikorkeakoulun näkökulmasta innovaatiokeskittymien haasteena on työnjaon kehittäminen niin, että myös Oamkilla on tunnustettu rooli keskittymissä ja että ammattikorkeakoulun panostus hankkeisiin kohdentuu ammattikorkeakoululle lisäarvoa tuottavasti. Tavoitteena ovat yhteiset aluevaikuttavat hankkeet, joiden kautta ammattikorkeakoulun tutkimus- kehitys ja innovaatiotoiminnan laatu kohoaa ja ammattikorkeakoulu pääsee kiinni niin sanottuihin kilpailtuihin tutkimusrahoituksiin yhdessä laadukkaiden tutkimustoimijoiden kuten yliopiston ja VTT:n, kanssa.
Toimintavuonna ammattikorkeakoululle laadittiin strategia, jossa määriteltiin ammattikorkeakoulun painoalat ja kehittämisteemat. Painoaloiksi valittiin: Internet- ja tietoteknologiapohjaiset innovaatiot ja palvelut, Kestävät tuotanto-, elinympäristö- ja energiaratkaisut, Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen uudet toimintamallit sekä Kulttuurin uudet sisällöt ja elämykset.
Koko toiminnan läpäiseviä kehittämisteemoja ovat: kansainvälisyys, yrittäjyys ja kestävä kehitys. Sisäisen kehittämisen eteenpäinviemiseksi laadittiin kehittämissuunnitelma, joka konkreettisesti jalkauttaa strategiassa olevat linjaukset toimenpiteiksi yksikköjen toiminnoissa. Keskeisinä periaatteina ovat monialaisuuden edistäminen ja hyödyntäminen, toimintajärjestelmän ja siihen liittyvien vastuutusten kehittäminen sekä tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoiminnan, opetuksen ja työelämäyhteistyön vahva integrointi. Ammatillista opettajakorkeakoulua käytetään ammattikorkeakoulun opetusprosessin kehittämisen asiantuntijana.
Ammattikorkeakoulun taloudellinen tulos vuonna 2010 osoitti 2,6 miljoonan euron toimintakatetta, jossa ylitystä tavoitteeseen oli 0,6 miljoonaa euroa. Ammattikorkeakoulun tuloksellisuus parani, mutta sijoitus ammattikorkeakoulujen keskinäisessä tuloksellisuusvertailussa OKM:n mittareilla pysyi suunnilleen aikaisemmalla tasolla, eli Oamk on edelleen ammattikorkeakoulujen keskitasoa.
Oamkin houkuttelevuus säilyi neljänneksi parhaana maassa, ollen noin neljä hakijaa per aloituspaikka. Vuonna 2010 ammattikorkeakoulu tuotti 1 069 ammattikorkeakoulututkintoa, kun tavoite oli 1 180. Merkittävin tuloksellisuushaaste Oamkilla on tutkintotuottavuudessa, läpäisyssä, joka tulisi nostaa nykyisestä noin 50 %:n tasosta ministeriön asettamalle tavoitetasolle 65 %.
Kuntayhtymäyhteistyö parani toimintavuoden 2010 aikana merkittävästi. Ammattikorkeakoulu sitoutui seuraamaan toimintansa tuloksellisuutta kuntayhtymän Navigator–työkalulla. Tähän liittyi läheisesti ammattikorkeakoulun tietojärjestelmätoimintojen integrointi kuntayhtymän tietojärjestelmätoimintoihin. Oamkin kannalta kuntayhtymäyhteistyössä on tärkeää, että ydinprosessien, opetuksen ja TKI-toiminnan, tarpeet ovat päätösten ensisijaisena kriteerinä.
Muutoin toimintavuotta sävytti valmistautuminen loppuvuoden 2011 laatuauditointiin. Oamkissa tehtiin muun muassa sisäinen auditointi keväällä 2010. Intra-järjestelmää kehitettiin toimintajärjestelmän ytimenä, sisäisenä tiedonvälityskanavana sekä laatujärjestelmän ilmentymänä.
Kokonaisuutena toimintavuodesta 2010 voidaan todeta, että ammattikorkeakoulun henkilöstö teki edelleen hyvää työtä ja Oamkin toiminta kehittyi positiivisesti kaikilla oleellisilla osa-alueilla, tutkintotuottavuutta lukuun ottamatta. Toimintavuoteen 2011 voidaan mennä positiivissa odotuksissa. Tulossa olevat eduskuntavaalit ja hallitusohjelma antavat suuntaa mm. sille, millä painoarvolla ammattikorkeakoulujen rakenteellista kehittämistä jatkossa viedään eteenpäin. Oulun seudulla tuleva ydinvoimala, kaivannaisteollisuus sekä Nokian mahdollisista toimenpiteistä johtuvat koulutus- ja kehittämistarpeet asettavat ammattikorkeakoulun toiminnalle lisähaasteita.