Kuinka pölynimuriin luodaan elämää

Nykypäivänä päivittäin käyttämistämme tuotteista löytyy yhä enemmän "älyä". Mikroaaltouunit, pesukoneet ja pölynimurit osaavat yhä paremmin toimia itsenäisesti. Jonkun pitää kuitenkin osata vielä luoda fiksuus niihin.

Juhani Lepistö, 30, valmistui Oulun seudun ammattikorkeakoulun Tekniikan yksiköstä insinööriksi vuonna 2002 tietotekniikan koulutusohjelmasta. Suuntautumisvaihtoehtona hänellä oli sulautetut järjestelmät, jota nykyisin vastaa elektroniikan suunnittelu ja testaus. Ennen ammattikorkeakouluopintojaan hän oli kuitenkin valmistunut ammattikoulusta lentokoneasentajaksi. Hän ehti olla Finnairin palkkalistoilla kolme vuotta, ennen kuin halu palata Ouluun kasvoi. Hän päätti aloittaa opiskelun puhtaalta pöydältä.

Sulautettujen järjestelmien koulutusohjelma ei välttämättä kerro monelle mistä on kysymys. Käytännössä kyseessä on tavallista insinöörityötä. Ohjelmistoja ei kuitenkaan tehdä tietokoneen kautta käytettäväksi, vaan ne upotetaan suoraan johonkin laitteeseen. Tutuin esimerkki meille on varmasti matkapuhelin, josta löytyy jos jonkinlaista ohjelmistoa. Samanlaisia ohjelmia löytyy kuitenkin yhä useammasta arkipäiväisestä asiasta, kuten pölynimurista.

Perusopinnot kannattaa puurtaa läpi

Juhani työskentelee tällä hetkellä Nokia-Siemens Networksilla. Hän toimii tuotekehityspuolella, jossa suunnitellaan matkapuhelinverkkojen tukiasemien ohjelmistoja, jossa Juhanin vastuulla on testausohjelmien suunnittelu.

- Vastaan että käyttäjät saavat haluamansa vaatimukset testausohjelmiin ja suunnittelen miten testausohjelmat toimivat nimenomaan käyttäjälle päin, Juhani kertoo.

Omassa työssään häntä viehättää erityisesti se, että siihen liittyy niin monia asioita. Suunnittelun lisäksi mukana on paljon taustatyötä, selvittämistä ja analysointia. Tämän lisäksi pitää tulla toimeen asiakkaitten kanssa ja esimerkiksi olla valmis pitämään suullisia esityksiä.

Hän painottaakin, että opiskeluaikoina voi varsinkin ensimmäisen vuoden kurssit tuntua tylsiltä. Matematiikan, fysiikan ja äidinkielen opiskelu voi tuntua ajanhaaskaukselta. Niistä kaikista on kuitenkin hyötyä työssä.

- Meillä oli eräs ongelma kollegan kanssa, johon olimme jo rakentamassa uutta ohjelmistoa sen kiertämiseksi. Lopulta huomasimme, että se ratkesi yksinkertaisella laskutoimituksella, Juhani naurahtaa.

Oman työnsä herra

Juhanin mielestä suurin ongelma opiskelun alussa oli se, että ei tiennyt miten asiat toimivat. Hän kehottaakin kysymään rohkeasti neuvoa vanhemman vuosikurssin opiskelijoilta.

Parhaiten hän viihtyi opiskeluaikanaan labroissa, joissa pääsi käytännössä kokeilemaan oppimaansa. Sieltä tarttui myös lopullinen innostus sulautettuja järjestelmiä kohtaan.

Ammattikorkeakouluopinnot toivat hänen mukaansa eniten oma-aloitteisuutta.

- Sitä oppi, että on itse oman työnsä herra, Juhani toteaa.

Opinnot myös murensivat hänen kuvaansa insinöörintyöstä. Se ei ole pelkästään koodaamista koneen ääressä, vaan siihen liittyy paljon muutakin. Esimerkiksi omia ideoitaan täytyy pystyä esittelemään muille.

- PowerPointeja täytyy osata tehdä ja esittää asiat muille. Ei onnistu, että lyö vain kaverille käteen valmiiksi suunnittelun työn ja sanoa, että lue siitä. Ellei muuta, niin saavatpahan ainakin muut hyvät naurut esityksestä, hän virnistää.

Suosittele artikkelia ystävällesi