Älliä pitää olla, jos meinaa opiskella

Otimme selvää, millaisia ajatuksia nykyisillä opiskelijoilla oli opinahjostaan ennen opintojen aloittamista.

Koulukaverit ovat olleet tosi kivoja, syksyllä opintonsa aloittanut Leena Kemppainen kertoo.

Kajaanista kotoisin oleva Laura Kemppainen aloitti musiikinopinnot syksyllä Kulttuurialan yksikössä. Hän myöntää, ettei hänellä ollut etukäteen käsitystä Oulun seudun ammattikorkeakoulusta, mutta on huomannut harmikseen, että oppitunteja ja koulua on melko vähän.

- Tykkään käydä koulua ja opiskella. Mietin jo vaihtaisinko alaa ja alkaisinko opiskella jotain muuta, hän miettii.

Emilia Leinonen opiskelee viidettä vuotta ammattikorkeakoulussa.

Viidennen vuoden tietotekniikan opiskelija Emilia Leinonen oli yllättynyt siitä, että ammattikorkeassa joutuu tekemään paljon töitä. Oulunsalosta kotoisin oleva opiskelija kuvitteli koulun olevan enemmän yliopiston kaltainen, jossa lukujärjestyksellä ei ole niin suurta roolia.

Rakennustekniikan opiskelija Antti Keräsellä ei ollut mitään mielikuvaa Oamk:sta etukäteen. Eipä ollut myöskään talotekniikkaan suuntautuneella Toni Vähäjylkällä. Miehet myöntävät, että ammattikorkeakouluun ei käyty edes lukioaikana Siikajoelta tai Raahesta tutustumassa.

Antti Keränen ja Toni Vähäjylkkä suunnittelevat jo opinnäytetöitään.

- Ehkä kumminkin rennompaa, kuin mitä luulin, Toni kertoo ammattikorkeakouluopiskelusta.

Neljännen vuoden insinööriopiskelijoille opinnot ovat tulleet tutuiksi ja heillä on opintojen sisällöistä sanottavaa. Talotekniikan puolelle Toni kaipaisi enemmän käytäntöä. Teoriaa kun on ihan riittävästi.

Tehtäviä riittää kotiinkin asti

Panu Väyrynen käy ammattikorkeakoulua Kempeleestä. Koulumatkaa kertyy 13 kilometriä yhteen suuntaan.

- Tietenkin ajattelin, että tämä on haastava koulu ja tarvitsee älliä, jos aikoo opiskella, kempeleläinen tietoliikennetekniikan opiskelija Panu Väyrynen muistelee mietteitään ennen opintojen aloittamista.

Opiskelu on ollut Panusta helpompaa, kuin mitä hän kuvitteli aluksi. Tehtäviä on joutunut tekemään ja niitä on riittänyt kotiinkin asti vietäväksi. Ammattikorkeakoulussa myönteisenä puolena hän pitää yliopistoon verrattuna nopeampaa valmistumisaikaa.

Ensihoitoa kolmatta vuotta opiskeleva Jaana Hyvönen tiesi ammattikorkeakouluopinnoista jonkun verran jo entuudestaan, sillä hän opiskeli Järvenpäässä Laurea amk:ssa sosionimi-linjalla pari vuotta.

- Ehkä ajattelin koulua vähän erilaiseksi. Käytännön opintojen paljous on kuitenkin yllättänyt, Sosiaali- ja terveysalan yksikössä opiskeleva Hyvönen kertoo.

Eero Väyrysen tulevaisuuden ammatti on selvillä. Hän haluaa ensihoitajaksi.

Ensihoidon opiskelija Eero Väyrynen kuvitteli, että koulutuksessa olisi enemmän sosiaali- ja terveysalan yksikössä tapahtuvaa kädentaitojen harjoittelua. Kolmannen vuoden opiskelijaa harmittaa, että ensihoidossa opiskelut keskittyvät liian paljon sairaanhoitoon ja teoriaan.

Juuasta lähtöisin oleva Väyrynen on oppinut alan käytäntöjä myös aiemmissa opinnoissaan pelastusopistossa.

Suosittele artikkelia ystävällesi