Koira sopii opiskelijankin lemmikiksi

Luonnonvara-alan yksikössä ensimmäistä vuotta opiskelevan Ainikki Laineen mielestä koirat sopivat opiskelijan lemmikiksi hyvin. Hauvat käyvät harrastuksesta siinä missä muutkin vapaa-ajanvietteet.

Karvakuonot Maiggi ja Luka ottavat toimittajan nuuhkien vastaan. Viisivuotias paimensukuinen lapinkoira Maiggi ja kolmen kuukauden ikäinen belgianpaimenkoiranpentu Luka ovat maisemasuunnittelua opiskelevan Ainikki Laineen silmäterät.

Eläimet myös tuovat vastapainoa koulunkäynnille ja niiden kanssa touhutessa stressi haihtuu. Nyt kun kotona on koiranpentukin, niiden kanssa menee aikaa.

- Luka syö useamman kerran päivässä ja ulkonakin joutuu ravaamaan vähän väliä, Luka kun ei vielä ole sisäsiisti, Ainikki juttelee.

Koulupäivän jälkeen koirat täytyy viedä heti pihalle. Pentu on saattanut koulussa oloajan aikana tehdä pissan lattialle. Maiggi sen sijaan jaksaa pidätellä pitempään.

Koulupäivän ajan Luka ja Maiggi ovat kylpyhuoneessa.

Maiggi sai kaverin

Syksyllä perheeseen hankittiin toinen koira, sillä vanhemmalle hauvalle haluttiin kaveri. Mikäli Ainikki asuisi yksin, hän tuskin olisi hommannut toista karvakuonoa. Ainikin avopuoliso Milan Kolarovic osallistuu Lukan ja Maigin hoitoon niin paljon kuin ammattikorkeakouluopinnoiltaan ja oman yrityksen pyörittämiseltään ehtii.

Koiraharrastus on muutakin kuin lenkkeilyä ja eläinten kanssa leikkimistä. Ainikki on kokeillut agilityä vanhemman koiran kanssa, mutta huomasi, ettei se ollut rauhalliselle lapinkoiralle soveltuvin laji.

Tottelevaisuuskoulutus on sopinut paremmin vaalealle huiskuhännälle. Lukan kanssa Ainikki suunnittelee aloittavansa agilityn.

Ainikki Laine hankki belgianpaimenkoiranpennun, Lukan, viime syksynä.

Lukalle kunnon koulutus

Vaativan koulutuksen tarvitsevan belgianpaimenkoiran hankkiminen perheeseen oli tietoinen valinta. Urokset ovat rehellisempiä, eivätkä usein niin kovapäisiä kuin naaraat, joskin se riippuu enemmän yksilöstä.

-Belggareista on sanonta, että ravistettava ennen käyttöä, Ainikki hymyilee ja kaappaa mustan pennun syliinsä.

Kaikille koirille ei riitä, että niitä käyttää vain lenkillä, vaan ne vaativat muutakin aktiviteettiä. Ainikki on perehtynyt alan kirjallisuuteen ja saa tarvittaessa koiranhoitovinkkejä naapurin Saaralta, joka on belgianpaimenkoirien kasvattaja.

Lähes koko ikänsä koirien kanssa touhunnut Ainikki ei suosittele ensimmäiseksi koiraksi belgianpaimenkoiraa tai muutakaan vaativaa koirarotua.

Henkeen ja vereen koiraihminen

Ainikki ei ole koskaan tullut laskeneeksi koiraharrastuksensa hintaa, sen verran rakas ja elämäntäyteinen asia se hänelle on, jonka myös avopuoliso tietää ja ymmärtää.

Hän on kuitenkin hintatietoinen ja katsoo mitä ruokaa koirilleen ostaa. Koirat eivät tarvitse välttämättä eläinkaupan kalliita koiranmurkinoita. Markettien tarjoamiin koirien kuivamuoniin hän ei enää huonojen kokemusten jälkeen koske.

Karvakuonot ovat pysyneet terveinä, joten isoilta eläinlääkärilaskuiltakin he ovat välttyneet. Jos koirat sairastuvat, eniten rahaa kuluu niiden lääkkeisiin. Yllättäviin kuluihin on hyvä olla rahaa sukan varressa.

Ainikki tunnustautuu henkeen ja vereen koiraihmiseksi. Hän pitää koirista, koska ne oppivat ja niitä voi kouluttaa. Katteja hän ei voisi kotiin ottaa, kun on niille allerginen.

- Koira on ihan kuin perheenjäsen, hän korostaa.

Suosittele artikkelia ystävällesi