Oikein Takaisin kysymykseen |
Esikiiman jälkeen lehmä tulee varsinaiseen kiimaan, jota kutsutaan seisovaksi kiimaksi sen mukaan, että tuolloin lehmä sallii toisten lehmien hypätä selkäänsä. Lehmän tullessa varsinaiseen kiimaan on oikea aika siementää se. Seisova kiima kestää noin 4-38 tuntia, tosin joskus se voi mennä ohi jopa kahdessa tunnissa. Vielä vaikeammaksi seisovan kiiman havaitsemisen tekee se, että suurimmalla osalla lehmistä aktiivinen aika ajoittuu yöhön. Seisovan kiiman jatkuessa selvästi yli kahden vuorokauden kyseessä saattaa olla häiriötila. |
 |
Käytöksen muuttuminen Luonnossa sonni tunnistaa kiimaisen lehmän noin kaksi päivää ennen seisovaa kiimaa. Sonni isottelee ja seurailee lehmää, nuuskien ja nuollen välillä sen ulkosynnyttimiä. Sonni kokeilee lehmän valmiutta painamalla leullaan sen ristiselkää. Jos lehmä seisoo paikallaan, on astumisaika oikea. Myös seisovassa kiimassa oleva lehmä voi olla aktiivinen, se hyppii usein pääpuolelta tai kyljeltä toisten selkään. Kuitenkin aktiivisuutta aiheuttavan estrogeenin määrä lehmän veressä alkaa jo vähentyä. Seisovan kiiman tunnusmerkki onkin se, ettei lehmä enää väistä toisen pyrkiessä sen selkään, vaan hiljenee odottamaan. Seisovassa kiimassa oleva lehmä myös haistelee usein toisten lehmien ulkosynnyttimiä. Lehmän käytös muuttuu myös parsinavetassa. Seisovan kiiman voi havaita siitä että lehmä ei vastustele hännän kosketusta, vaan saattaa nostaa sitä ja notkistaa selkäänsä. Voimakkaassa kiimassa oleva lehmä saattaa notkistella jo ihmisen lähestyessä sitä.
Lähteet:
Rautala,
H. Tavoitteena terve karja.1996.Gummerus kirjapaino Oy,
Jyväskylä.
Castrén, H. Kotieläinten käyttäytyminen ja hyvinvointi. 1997. Raamattutalo. Pieksämäki. Takaisin kysymykseen Sivun alkuun |
