Tämän seurauksena osa ihmistä syrjäytyy yhteiskunnassa, koska he eivät saa tarvitsemiaan tietoja tai yhteisiä kulttuurielämyksiä. Selkokieli on monille samanlainen apuväline kuin pyörätuoli liikuntavammaiselle. Jos haetaan yhteiskunnan täyttä osallistumisen ja tasa-arvon oikeutta, sitä että saa tietoja itselleen ymmärrettävällä kielellä, on yleiskieli muutettava helpommaksi ymmärtää. Yleiskieli tulee muuttaa selkokieleksi.
Selkokieli on syytä ymmärtää laajempana kuin kieleen sidottuna käsitteenä, selkoilmaisuna. Selkokielen/selkoilmaisun periaatteita voidaan soveltaa kirjoitettuun ja puhuttuun viestintään, kuvaan, elokuvaan, videoon, multimediaan, teatteriin, pantomiimiin... siis kaikkeen ihmisten väliseen viestintään.
Selkokieli on helposti ymmärrettävää kieltä. Siinä kieltä on tietoisesti ja suunnitelmallisesti muutettu niin rakenteellisesti kuin sisällöllisestikin mutkattomaksi. Selkokielessä otetaan huomioon vastaanottajan kielelliset edellytykset. Usein selkokielinen viesti suunnataan jollekin kohderyhmälle.
Selkokieli on eri asia kuin sujuva ja helposti ymmärrettävä yleiskieli. Selkokieli on vielä yksinkertaistetumpaa; sitä kirjoitettaessa pyritään ottamaan huomioon vastaanottajan kielellinen kyvykkyys.
2. Lukemis- ja kirjoittamishäiriöiset.
3. Vanhukset
4. Suomen kieltä opettelevat: siirtolaiset, pakolaiset, vähemmistöt.
5. Selkokieltä voidaan käyttää myös peruskoulun alkeis- ja erityisopetuksessa.
Osalle selkokielen tarvitsijoista huono lukutaito on lukemisen este. Lukeminen on hidasta ja varsinkin käsitteellisten ilmausten ymmärtäminen on vaikeaa. Esimerkiksi kehitysvammaisten on vaikea ymmärtää lukemaansa. Mitä käsitteellisempää ja mitä kauempana ilmaisu on kehitysvammaisen kokemusmaailmasta, sitä vaikeampaa on myös sen ymmärtäminen. Kehitysvammaiset ovatkin suurin selkokieltä tarvitseva ryhmä. Kaikilla kehitysvammaisilla ei ole edellytyksiä oppia lukemaan, mutta monilla on välttävä lukutaito.
Monelle syntymästään saakka kuurolle suomen kieli on vasta toinen kieli; viittomakieli on ensimmäinen. Vieraat sanat ja vaikeat lauserakenteet vaikeuttavat ymmärtämistä.
Myös aivovaurion (esim. afasia) seurauksena ihmisen kielellinen kyvykkyys alentuu. Tällöin luetun ymmärtäminen vaikeutuu. Samanlaisia ongelmia on myös siirtolaisilla, pakolaisilla ja muilla ryhmillä, joille suomi ei ole äidinkieli.
Henkilön, jolla on lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksia, ei ole helppo saavuttaa lahjakkuustasonsa edellyttämää luku- ja kirjoitustaitoa. Vaikeuksia voi olla myös aikuisilla. Puutteelliseksi jäänyt lukutaito saattaa iän myötä taantua entisestään. Lukeminen saattaa sujua jotenkin, mutta ymmärtäminen on vaikeaa. Tekninen lukutaito on mutta ei funktionaalista. Usein esimerkiksi kirjallisten ohjeiden käsittäminen tai lomakkeiden täyttö on hankalaa.
Uuslukutaidottomat osaavat lukea teknisesti, mutta eivät ymmärrä lukemaansa. Tavallisen kirjan lukeminen on lukemis- tai kirjoittamishäiriöiselle sekä uuslukutaidottomalle usein ylivoimaista.
Visualisoituva kulttuurimme vaatii myös kuvallista lukutaitoa. Kuvaan pätevät samat selvyysvaatimukset kuin tekstiinkin.
Vanhusväestöstä etenkin dementoituneiden on vaikea yltää tyydyttävään lukusuoritukseen. Uusien asioiden oppiminen ja havaintojen tekeminen saatta hidastua, älyllinen suorituskyky alentua ja muisti sekä päättelykyky heiketä. Yhteiskunnan yhä kiihtyvässä muutostahdissa ja tiedontulvassa monella vanhuksella on vaikeuksia perinteisen tiedonvälityksen avulla saada tarvitsemiaan tietoja.
KOOTUSTI:
Selkokielen tarvitsijoilla on usein
Helppo kieli: paljon lyhyitä sanoja, tavallisia sanoja, vähän adjektiiveja ja adverbejä sekä lyhyitä lauseita.
Ymmärrettävyyteen vaikuttavat kieliasun lisäksi muun muassa tekstin äsitteellisyys, samaistumisen mahdollisuudet lukijalle ja se, miten kiinnostavaksi ja tärkeäksi itselleen lukija viestin kokee.
SELKOKIELISEN TEKSTIN PERIAATTEITA
Sanasto
Kaikkia ohjeita ei voi noudattaa yhtä aikaa tekstin kärsimättä. Selkokielisenkin ilmaisun tulee olla rikasta, elävää ja sisältää myös tunneviestejä. Olennaista on kuitenkin se, että vastaanottaja ymmärtää viestin.
Suomessa on ilmestynyt runsaat 100 selkokirjaa. Joukossa on niin käännöksiä kuin suoraan selkokielelle kirjoitettuja teoksiakin (Pertti Rajala, Tuula Kallioniemi, Märta Tikkanen). Ensimmäinen selkokielelle käännetty romaani Suomessa oli Arto Paasilinnan Isoisää etsimässä (1990). Sadas selkokirja, Ari Sainion Kuolema kirkon varjossa, ilmestyi maaliskuussa 1997. Se on myös ensimmäinen selkokielellä kirjoitettu salapoliisitarina Suomessa. Kehitysvammaliiton sivulta löydät - syyskuussa 1996 päivitetyn - luettelon selkokirjoista
Opetusministeriön selkokielityöryhmä tutkii kirjat ja tarkistaa, täyttävätkö ne selkokielen edellytykset. Hyväsytyt kirjat saavat selkologon. Opetusministeriö on tukenut selkokirjojen julkaisemista vuodesta 1990 lähtien. Sen jälkeen kiinnostus selkokirjojen kirjoittamiseen on lisääntynyt selvästi.
Isotekstiset kirjat eivät ole selkokirjoja.
Selkokielisten kirjojen kuvitukseen on kiinnitetty yhä enemmän huomiota. Selkokuvatraditio on Suomessa kuitenkin vasta alkamassa. Vielä ei osata yksiselitteisesti sanoa, millainen on hyvä selkokuva.
Tutkimukseen osallistui viisi Tuiran ala-asteen harjaantumisluokan oppilasta. Kukin heistä sijoitettiin yhteen kolmen kolmasluokkalaisen "normaalin" oppilaan kanssa. Tutkija seurasi nelihenkisen ryhmän työskentelyä kuvaamataidon tunneilla. Oppilaiden piti suunnitella ja toteuttaa työt yhdessä. He kirjoittivat yhteistyön sujumisesta myös päiväkirjaa.
Jylhän mukaan yhteistoiminnallisen oppimisen menetelmä vahvistaa vammaisen pääsyä ryhmään mukaan. "Terveet" hyötyvät integraatiosta, koska heidän erilaisuuden sietokykynsä laajenee. Ratkaisevaa on kuitenkin opettajan suhteutuminen erilaisuuteen. Häneltä vaaditaan myös aikaisempaa enemmän erityispedagogisia taitoja, mikä puolestaa asettaa haasteen opettajankoulutukselle. Jylhän mukaan integraatiomenetelmä soveltuu hyvin kuvaamataidon ohella myös muihin aineisiin.
Leija-lehti on kehitysvammaisille nuorille ja aikuisille suunnattu aikakauslehti. Ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa.
Kehitysvammaisilla on myös oma nettilehti Painoke