Hyönteistoimialan tilanne Suomessa

Koonti on laadittu huhtikuussa 2019 ja päivitetty lokakuussa 2020.

Esimerkiksi ENTOLAB – Hyönteiskasvatuksen edistäminen Etelä-Pohjanmaalla -hanke on julkaissut hyönteiskasvatusoppaan, joka löytyy osoitteesta https://www.luke.fi/biosecurity/entolab/. Tiedolla hyönteisalan tulevaisuuteen -hankkeen tulosmateriaalit löytyvät osoitteesta https://www.luke.fi/biosecurity/hyonteisala/.

Yritykset

Teknologiakehitys

Päivitykset 10/2020:

Entoprot Ltd, Oulu. Hermetiakasvatuksen automaatio, patentti on hyväksytty Europatentiksi 12/2018 ja Kiinassa kuukautta aiemmin. Julkaistu 2019.

Koonti 4/2019:

Pohjolan hyönteistalous, Kouvola. Kehitti teknologiaa Aasiassa, USA:ssa ja Suomessa. Tavoitteena suuren mittaluokan massatuotanto. Maaliskuussa 2019 Pohjolan hyönteistalous hakeutui konkurssiin. Syy lopettamiseen oli Pohjolan hyönteistalouden perustajan Santtu Vekkelin mukaan elintarvikemarkkinan hidas kehittyminen: ”Tarvitsemaamme nopeaa kasvua ei tullut. Olimme selvästi etunojataktiikalla liikkeellä. Se on hankalaa, jos ei ole kykyä pidättää henkeä pitkää aikaa. Jos markkina ei vielä vedä, myös teknologioiden myynti on vaikeaa”, hän sanoo.
EntoCube Oy, Espoo. Konttimenetelmä sirkoille, sovellettu mm. vanhaan karjarakennukseen ja Pyhäsalmen kaivokseen. NASA-yhteistyötä.
Finsect Oy, Helsinki. Maatilaringin ja hajautetun tuotannon kehittäminen, yhteiskehittäjyyttä suljetussa tuottajayhteisössä.
Technobug Oy, Nurmes. Käynnistelevä teknologiayritys.
Entoprot Ltd, Oulu. Hermetiakasvatuksen automaatio, patentti haussa ja pilotti rakenteilla.

Tuottajat

Päivitykset 10/2020:

Suomessa hyönteistuottajia ei tilastoida. Hyönteistuottajien arvioiden mukaan suurimman innostuksen aikana alalla oli 70 kasvattajaa ja jalostajaa. Nyt niiden määrä on vähentynyt huomattavasti (Yle 19.2.2020). Esimerkiksi:

Finsect Oy:n ylläpitämän tuottajaverkoston tuotanto on ajettu alas. Jäljellä on vain sen verran, että sirkkatuotanto saadaan tarvittaessa elpymään nopeasti. (Yle 19.2.2020.)
EntoCube Oy:n tuottajamäärää ei ole mainittu.
Savonia Grasshopper products Oy, Tervo, on lopettanut toimintansa vuonna 2019 (Savon Sanomat 9.12.2019).
Niittykummun maatilalla Joensuussa sirkantuotantomäärä on laskenut huippumääristä neljännekseen vuonna 2019 (Yle 18.7.2019).
Siikosen Sirkat on lopettamassa tuotantoaan (Yle 19.2.2020).

Monihyönteiskasvattamo Grasshopper Brothers Oy, Sirkkaveljet, kasvattaa kotisirkan lisäksi mm. jauhopukin toukkaa.

Koonti 4/2019:

Finsect Oy:llä on noin 30 sirkkatuottajaa, enimmäkseen Pohjanmaalla (länsirannikolla). Valtaosa maaseudun mikroyrityksiä.
EntoCube Oy:llä noin 5 sirkkatuottajaa.
Suomessa on yhteensä noin 50 sirkkatuottajaa, mukana myös oman teknologian kehittäjiä, kuten Savonia Grasshopper products Oy, Tervo; Niittykummun maatila, Joensuu; KultaSirkka Oy, Kotka, jotka tuottavat sirkkoja EntoCuben alemman kehitysasteen kontissa.
Tiedossa on pari jauhopukkituottajaa.
Entoprot Ltd tuottaa mustasotilaskärpästä.
B´Brones harjoittaa kuhnurintoukkien logistiikkaa ja jälleenmyyntiä.

Jatkojalostajat

Päivitykset 10/2020:

Hyönteisraaka-ainetta käyttävien jatkojalostajien määrä on vähäinen. Hyönteisiä käytetään raaka-aineena muutamassa tuoteryhmässä, kuten makeisissa, proteiinivalmisteissa ja gluteenittomissa tuotteissa.

Griidy valmistaa ja myy kotimaisesta raaka-aineesta paahdettuja sirkkatuotteita.
Entis (Entomophagy Solutions Oy) valmistuttaa Suomessa ja myy sirkkasuklaata sekä proteiinivälipaloja ja -valmisteita. Raaka-aineet ovat kotimaisia ja ulkomaisia.
Kultasuklaa Oy valmistaa sirkkasuklaatuotteita Entikselle.
ChefBug Oy Ltd valmistaa ja myy kotimaisia sirkkatuotteita.
EntoCube Oy keskittyy teknologiakehitykseen. Samu-tuotemerkki on lopetettu.

Koonti 4/2019:

Samu, EntoCube Oy:n tytäryritys, jalostaa sirkkaelintarvikkeita ja kotimaista hyönteisraaka-ainetta.
Griidy, Finsect Oy:n fuusioyritys, jalostaa sirkkaelintarvikkeita ja kotimaista hyönteisraaka-ainetta.
Entis, Entomophagy Solutions Oy, turkulainen opiskelijayrityskilpailusta ponnistanut start-up yritys kehittää elintarvikkeita hyönteisistä.
Tervens Oy, Lempäälä, valmistaa gluteenittomia tuotteita myös mm. sirkasta.
Leader Foods Oy, patukat
Oy Halva Ab, makeiset
Kultasuklaa Oy, makeiset
Veljekset Mattila Oy, einekset
Fazer Leipomot Oy, Fazer lopetti vuosi sitten lanseeraamansa sirkkaleivän ja -sämpylöiden valmistuksen, koska myyntitavoitteet eivät toteutuneet.
Ilmastokokki - Eco-Chef Oy, Helsinki
Foodwest Oy, Seinäjoki, sirkkagranola
ChefBug Oy Ltd, Orivesi, herkkuhyönteiset
KultaSirkka Oy, Kotka
Griinsect Oy, Helsinki, Northern Forest ”Cricket Cracker” (siemenkotisirkka-snack).

Tuotteet ja jakelu

Elintarvikkeet

Päivitykset 10/2020:

Tällä hetkellä lähinnä kotisirkkaa sisältäviä elintarviketuotteita myydään verkkokauppojen kautta:

ChefBug Oy Ltd: kokonaiset kotisirkat ja jauhe kotisirkoista
Ruohonjuuri Oy: paahdettuja kotisirkkoja (kotimaisen Griidyn tuote)
Crickets Online Oy toimii nykyisin aputoiminimensä Bug Bazaar kautta. Yritys myy ja markkinoi hyönteisruokaa, kuten sirkkanaksuja, Suomeen ja kansainvälisille markkinoille Eurooppaan, Amerikkaan ja Australiaan.
Entis, Entomophagy Solutions Oy: sirkkasuklaata, proteiinivälipaloja ja -valmisteita
Konttisirkat: kuivattua ja jauhettua kotisirkkaa (raaka-aine Hollannista)

Hyönteisruokaa tarjoilevia ravintoloita löytyy lähinnä pääkaupunkiseudulta:

Ravintola Fat Lizard, Otaniemi Oy, Espoo, friteerattuja sirkkoja

Erilaisia sirkkatuotteita on saatavilla Sirkkaveljesten (Grasshopper Brothers Oy) ruokavaunusta.

Koonti 4/2019:

Tällä hetkellä valtakunnallisessa levityksessä K-ketjun ja S-ryhmän kautta noin kymmenkunta tuotetta, joissa on raaka-aineena kotisirkkaa

Patukoita, sirkkasuklaata, sirkkalakua, makkaraa, kasvissirkkapihvejä, smoothieita, sirkka-kasvisvalmistetta (lihankorvaaja), sämpylää, leipää, granolaa, sirkkasiemennäkkäriä, pastaa
Alkuperä: Osa tuotteista sisältää kotimaista raaka-ainetta, osa Thaimaasta, Hollannista ja Belgiasta tuotua sirkkaa
Tuotteissa on yleensä hyvin vähän (n. 5 %) hyönteisraaka-ainetta
Hyvää Suomesta –merkki myönnettiin keväällä 2018 EntoCuben sirkkatuotteille
Lisäksi joillakin paikkakunnilla / verkkokaupoista on saatavissa snackseja, maustettuja ja paahdettuja hyönteisiä, sirkka-maustepähkinäsekoitusta, sekä raakapakastettua sirkkaa
Verkkokauppoja:

Ilmastokokki - Eco-Chef Oy myy Hakaniemen kauppahallissa tuotteitaan, jossa myös catering
Hyönteisruokaa tarjoilevia ravintoloita:

Ravintola Fat Lizard Otaniemi Oy, Espoo, friteeratut sirkat
Gourmet ravintoloita Helsingissä: Restaurant Ultima, Rupla
Tampereella Tulli (teemaviikkoja)
Oulussa Flying Reindeer (sirkkaa alkupaloissa)
Jyväskylässä Street Food Bar Taikuri (kuhnurit)
Joensuussa Local Bistro (alkupala paikallisista sirkoista) Pizza La Dolce Vita
Hämeenlinnassa Ravintola Verka Oy
Viking Line Abp:n seisovassa pöydässä oli hyönteisteema keväällä 2018

Lemmikkieläintuotteet

Päivitykset 10/2020:

Grasshopper Brothers, Sirkkaveljet: jättijauhomato ja argentiinantorakka
Ruohonjuuri Oy myy Yoran koiranrehuja.

Koonti 4/2019:

Eläviä sirkkoja ja jauhopukkeja myydään liskoille ym. lemmikeille, suoraan tiloilta tai lemmikkieläinkauppojen kautta (munimisen lopettaneet naaraat, lisäarvotuote).
Markkinoilla oli koirille tarkoitettu sirkkaherkku, mutta sen lanseeraaminen ajoittui juuri 2017 vuoden loppuun ja elintarvikehyväksyntä ajoi tuotteen alas.
Entoprot Ltd myy mustasotilaskärpäsiä tuoreena tai kuivattuna, yhteistyösopimus Suomen Siiliyhdistys ry:n kanssa.

Muut

Koonti 4/2019:

Pilkkitoukka, Näsiviehe P. Koskinen, Nokia
Biologinen torjunta, Biotus Oy, Forssa
Suomalaisia hyönteisiä on myös vientimarkkinoilla, esim. Ruotsissa sirkkoja pöytäkoristeena, kunnes lainsäädäntö sallii elintarvikekäytön.

Markkinat

Päivitykset 10/2020:

Käytännössä markkinat ovat olleet olemassa vain elintarvikkeille. Nykyisin on saatavilla myös hyönteispohjaisia lemmikkieläinten ruokia. Käsityövaltaisten menetelmien vuoksi tuotantokustannukset ovat suuret ja rehumarkkinat edellyttäisivät tuotannon skaalaamista ja merkittävää kustannusten alentamista.
Hyönteistuote on helppo myydä kerran kokeiltavaksi, mutta tuoteuskollisia kuluttajia ei toistaiseksi ole paljoa. Kestävän kysynnän rakentuminen olisi tärkeää.
Tuotteita on poistunut markkinoilta. Uusia tuotteita tulee markkinoille harvakseltaan.
Markkinaennusteita maailmalta

Koonti 4/2019:

Käytännössä markkinat ovat olemassa vain elintarvikkeille. Käsityövaltaisten menetelmien vuoksi tuotantokustannukset ovat suuret ja rehumarkkinat edellyttäisivät tuotannon skaalaamista ja merkittävää kustannusten alentamista.
Hyönteistuote on helppo myydä kerran kokeiltavaksi, mutta tuoteuskollisia kuluttajia ei toistaiseksi ole paljoa. Kestävän kysynnän rakentuminen olisi tärkeää.
Uusia tuotteita tulee harvakseltaan markkinoille.
Hinta on tullut alas vuoden aikana, ei luotettavia tilastoja, huhujen mukaan kotimaisesta sirkkajauheesta maksetaan 40–120 €/kg.
Foodwest Oy on tehnyt markkinatutkimuksen, joka on maksullinen.
Markkinaennusteita maailmalta
- Global Market Insights. 2018. Edible Insects Market Size By Product (Beetles, Caterpillars, Grasshoppers, Bees, Wasps, Ants, Scale Insects & True Bugs), By Application (Flour, Protein Bars, Snacks), Industry Analysis Report, Regional Outlook (U.S., Belgium, Netherlands, UK, France, China, Thailand, Vietnam, Brazil, Mexico), Application Potential, Price Trends, Competitive Market Share & Forecast, 2018 – 2024.
- Persistence Market Research. 2018. Global Market Study on Edible Insects: Consumption of Insects as a Whole to Gain Maximum Traction During 2017 – 2024.
- Market Research Future. 2019. Insect Protein Market Research Report – Forecast to 2023.
- Meticulous Research. 2019. Edible Insects Market – Global Opportunity Analysis and Industry Forecast (2019-2030).
- Statista. 2018. Global edible insects market size 2018-2023.
- Mordor Intelligence. 2019. Edible Insects Market Size, Growth Analysis - Segmented by Insect Type (Beetles, Caterpillar, Hymnoptera, Orthoptera, Tree Bugs), By Product Type (AS a Whole, As a Ingredient), By Application, and Geography- Trends, and Forecast (2019 - 2024).
- Transparency Market Research. 2016. Edible Insects Market - Global Industry Size, Market Share, Trends, Analysis, and Forecast 2016 – 2024.
- Market Watch. 2018. Edible Insects Market by Type and by Product – Global Opportunity Analysis And Industry Forecast (2018-2023).
Alalle on tullut vuoden aikana useita uusia markkinaennusteita. Alalle povataan nopeaa kasvua, mutta eri ennusteiden estimaatit vaihtelevat suuresti.
Nopea kasvu edellyttää teknologiakehitystä, skaalausta ja siirtymistä myös rehubisnekseen.
Bug Bazaar (Crickets Online Oy) on hyönteistuotteiden brändäämiseen erikoistunut yritys.

Lainsäädännön tilanne

EU:n rehu- ja elintarviketurvallisuutta koskeva lainsäädäntö ((EY) No 178/2002, (EY) No 852/2004, (EY) No 183/2005) määrää myös hyönteisiä elintarvikkeeksi tuottavia toimijoita.

Hyönteiset elintarvikkeena, uutta vuonna 2020:

Ruokavirasto. 2020. Hyönteiset elintarvikkeina.
Ruokavirasto. 2020. Lista siirtymäaikana sallituista hyönteislajeista.
Ruokavirasto. Ruokaviraston ohje 10588/3. Hyönteiset elintarvikkeena.
Ruokavirasto. 2020. Hyönteistuottajan muistilista.
Ruokavirasto. 2019. Hyönteisistä jätetyt uuselintarvikelupahakemukset.

Hyönteiset elintarvikkeena, uutta vuonna 2018-2019:

Ruokavirasto. 2018. Hyönteiset elintarvikkeina.
Ruokavirasto. 2018. Lista siirtymäaikana sallituista hyönteislajeista.
Ruokavirasto. 2019. Hyönteisohje.
Ruokavirasto. 2019. Hyönteistuottajan muistilista.
Ruokavirasto. 2019. Hyönteisistä jätetyt uuselintarvikelupahakemukset.
EU-lainsäädäntöön tulossa täydennys: EY No 853/2004, liite III (luonnos, viite: Ref Ares (2019) 382900-23/01/2019).

Uutta tuotantomenetelmistä ja teknologiasta

Päivitykset 10/2020:

Entoprot Ltd, Oulu. Hermetiakasvatuksen automaatio, patentti on hyväksytty Europatentiksi 12/2018 ja Kiinassa kuukautta aiemmin. Julkaistu 2019.

Koonti 4/2019:

Patenttitietokannat: kansainvälisistä patenttitietokannoista löytyy kymmenittäin hyönteisten massatuotantoteknologiaan liittyviä UUSIA patentteja tai muita suojauksia. Uusia hakemuksia tai myönnettyjä patentteja on lukuisia viimeisen vuoden ajalta. Suomalaisia patentteja:

Avointa teknologiaa maailmalla

Päivitykset 10/2020:

Tietoa hyönteisten kasvatuksesta:

Berggren, Å., Jansson, A. & Low, M. 2018. Using current systems to inform rearing facility design in the insect-as-food industry. Journal of Insects as Food and Feed: 4(3), pp. 167-170.
Cohen, A. C. 2015. Insect Diets: Science and Technology. 2. painos. CRC Press, Taylor & Frances Group, NY, USA.
Grau, T., Vilcinskas, A. & Joop, G. 2017. Sustainable farming of the mealworm Tenebrio molitor for the production of food and feed. Zeitschrift fur Naturforschung. C, Journal of biosciences 26: 72(9-10), pp. 337-349.

Lisätietoa hyönteiskasvatuksen tautiriskeistä:

James, R.R. & Zengzhi, L. 2012. From silkworms to bees: Diseases of beneficial insects. Insect Pathology. 2. painos. Elsevier, NY, pp. 425-459.

Koonti 4/2019:

GitHub, Inc. 2019. Tiny Farms Open Source Tools.
Mellberg, S. & Virtanen, G. 2018. Clean and Easy Cricket Rearing - A Guide on Hygienic Building Design in Rearing Facilities. Helsingin yliopisto Ruralia instituutti. Reports 186.
Zurbrügg, C. & Dortmans, B. 2019. Black Soldier Fly Biowaste Processing - A Step by Step Guide. Swiss Federal Institute of Aguatic Science and Technology (Eawag).
Sivuaa aihetta:

Joint FAO/IAEA Programme. 2008. Model Business Plan for a Sterile Insect Production Facility. IAEA. Austria.
Kok, R., Lomaliza, K. & Shivhare, U. S. 1987. The Design and Performance of an Insect Farm/Chemical Reactor for Human Food Production. Canadian Agricultural Engineering.
Leppla, N. & Ashley, T. 1978. Facilities for Insect Research and Production. United States Department of Agriculture.

Hyönteistuotannon riskit

Valvontaviranomaisten riskiprofiilit

Päivitykset 10/2020:

European Food Safety Authority. 2019. Insects in food and feed - allergenicity risk assessment and analytical detection. EFSA Journal 2019, 17(S2), e170907.
Netherlands Food and Consumer Product Safety Authority. 2019. Advice on animal and public health risks of insects reared on former foodstuffs as raw material for animal feed.

Koonti 4/2019:

ACFS – National Bureau of Agricultural Commodity and Food Standards Ministry of Agriculture and Cooperatives. 2017. Good Agricultural Practices (GAP) for Cricket Farming. (Unofficial translation: Bugsolutely Ltd.)
European Food Safety Authority. 2015. Risk Profile Related to Production and Consumption of Insects as Food and Feed. EFSA Journal 2015, 13(10).
European Food Safety Authority. 2018. Novel Foods: a Risk Profile for the House Cricket (Acheta domesticus). EFSA Journal 2018, 16.

Tutkimus

Päivitykset 10/2020:

Imathiu, S. 2020. Benefits and food safety concerns associated with consumption of edible insects. NFS Journal, 18(March 2020), pp. 1-11.

Koonti 4/2019:

Mäki, M. 2018. Hyönteiset ruokaketjussa: Hygieniariskien hallinta rehuntuotannon kannalta. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 21/2018. Helsinki.

Osaaminen ja koulutustarjonta

Hyönteistuotanto ei ole ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tutkintokoulutuksessa.
OPH:ssa on tällä hetkellä käsittelyssä luonnos uudistuneiksi maatalousalan ammattitutkinnon perusteiksi. Luonnoksessa on vapaavalintainen hyönteistuottajan ammattitaitoon johtava opintokokonaisuus.
Ammatillista täydennyskoulutusta on tarjottu useissa ammattiopistoissa liittyen hyönteisten tuottamiseen (Riveria: Joensuu, Kitee, Nurmes; Varsinaissuomen maaseutuoppilaitos, Tuorla; KAO, Kajaani).
UEFissa ja HY:ssä on valmisteilla tohtorinväitöskirjoja hyönteisten tuottamiseen liittyen.
Ainakin Kuopion kansalaisopistossa on tarjolla hyönteisten ravintokäyttöön liittyvä, kuluttajille suunnattu kurssi.
Martat ovat järjestäneet kokkauskursseja eri puolilla maata.
Mehiläistarhaajien liitto on järjestänyt kuhnurien tuotantoon ja jatkojalostukseen liittyvän kurssin.
Sirkkaa Sopassa –hankkeen tilaisuudet

Hyönteisaiheiset opinnäytetyöt

Yliopistot:

2020:

Hokkanen I. 2020. What the b*g? Hyönteisruokapakkaus brändipersoonan viestijänä. Pro gradu, Turun yliopisto.
Kiviniemi, A-M. 2020 Hyönteisiä lautaselle?: Sekasyöjien, kasvissyöjien ja vegaanien näkemyksiä hyönteisruoasta. Pro gradu, Helsingin yliopisto.
Lindholm, T. 2020 The role of marketing actions when new markets are being shaped: a study on edible insects in. Pro gradu, Åbo Akademi.

2019:

Henell, A.-M. 2019. ”Minulle hyönteispullat kiitos!”: Hyönteisruokaa koskeva keskustelu suomalaisissa sanomalehdissä. Pro gradu, Helsingin yliopisto.
Lehtovaara, V. 2019. Mass production of the edible long-horned grasshopper Ruspolia differens (Orthoptera: Tettigoniidae): investigation of the basic parameters of rearing. Väitöskirja, Itä-Suomen yliopisto.
Lindqvist, E. 2020. Asenteet ja arvot hyönteisruokainnovaation omaksumisessa. Pro gradu, Turun yliopisto.
Sassi, S. 2019. Mitä syömme vuonna 2030?: Näkemyksiä tulevaisuuden ruoka-aineista, ruokailutottumuksista sekä kestävästä syömisestä. Pro gradu, Helsingin yliopisto.

2018:

Han, X. 2018. Chitin analysis of insects (mealworm and cricket). Master´s thesis, University of Helsinki.
Viilo, T. 2018. Jauhopukin toukka (Tenebrio molitor) soijan korvaajana broilerin ruokinnassa: kasvu, sulavuus ja muuntokelpoinen energia-arvo. Pro gradu, Helsingin yliopisto.

2017:

Selenius, O. 2017. Hyönteiset ihmisen ravintona: kitiinin ravitsemuksellinen merkitys ja vaikutus suolistobakteereiden (Lactobacillus rhamnosus GG ja Escherichia coli TG) kasvuun. Pro gradu, Turun yliopisto.

Ammattikorkeakoulut (kts. Theseus):

2019:

Kallinen, H. 2020. Hyönteisten frassien lannoitevaikutus. Oulun ammattikorkeakoulu.

2019:

Hannola, M. 2019. Hyönteisopas ammattikeittiöille. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.
Heikkinen, J. & Alajuuri, L. 2019. Startup-yrityksen näkyvyyden kasvattaminen sissimarkkinointitempauksen avulla. Humanistinen ammattikorkeakoulu.
Kaltiala, T. 2019. Hyönteisruuan houkuttelevuus kuluttajan näkökulmasta. Savonia-ammattikorkeakoulu.
Korva, T. & Satokaski, M. 2019. Kotimaisten lemmikkieläinrehuvalmistajien kiinnostus hyönteisraaka-aineeseen. Oulun ammattikorkeakoulu.
Virtanen, S. 2019. Mustasotilaskärpäsen (Hermetia illucens) ruokintakokeet ja kasvatusolosuhteet pilottikasvattamossa. Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

2018:

Anttonen, A. 2018. Hyönteiselintarvikkeiden tunnettuus ja kuluttajakokemukset. Tampereen ammattikorkeakoulu.
Hämäläinen, J. 2018. Leikki-ikäisten suhtautuminen hyönteisruokaan: Kokeilu Aarresaaren päiväkodissa. Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
Lehtonen, E. 2018. Hyönteisruokamenun tuotteistaminen ravintolakäyttöön. Tampereen ammattikorkeakoulu.
Kukkola, A. 2018. Katsaus kotisirkkojen kasvatukseen. Hämeen ammattikorkeakoulu.
Teerikorpi, S. 2018. Hyönteistalouden paikalliset mahdollisuudet. Hämeen ammattikorkeakoulu.
Järveläinen, A. 2018. Puutarhasivuvirrat hyönteisten tuotannossa. Hämeen ammattikorkeakoulu.
Selenius, M. 2018. Hyönteisruuan merkitys suomalaisten ravintotottumusten uudistamisessa ja keinoja suosion lisäämiseen. Tampereen ammattikorkeakoulu.
Seppälä, V. 2018. Mehiläiskuhnureiden tuotteistaminen ravintolakäyttöön. Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
Seppänen, J. 2018. Menun kehittäminen kotisirkoista ja ihmisten suhtautuminen hyönteisravintoon. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.
Tiilikainen, J.-M. 2018. Hyönteisruoka – matka maistajan mielikuviin. Tampereen ammattikorkeakoulu.

Aiemmat:

Koivula, E. 2017. Hyönteisravinnon mahdollisuudet osana elintarvikejärjestelmää. Tampereen ammattikorkeakoulu. Palveluliiketoiminta.
Nyholm, T. 2016. Sirkkaproteiinipatukoiden lanseerausstrategiat joukkorahoituspalveluissa. Metropolia ammattikorkeakoulu. Liiketalous.
Kohl, A. 2016. Business potential of insect food: Studying the attitudes towards edible insects among young adults. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. International business.
Korkka, E. 2016. Insect Protein Production - Possibilities in Finland. Tampereen ammattikorkeakoulu. Environmental engineering.
Kankare, K. 2015. Entomofagia: hyönteiset länsimaalaisen ihmisen lautaselle. Turun ammattikorkeakoulu. Palvelujen tuottaminen ja johtaminen.
Taponen, I. 2015. Supply chain risk management in entomology farms: Case: High scale production of human food and animal feed. Metropolia ammattikorkeakoulu. International business and logistics.
Nguyen, D. 2015. Business plan for boke insect restaurant. Savonia ammattikorkeakoulu. International business.
Pekkarinen, J. 2013 Evaluation of a separative rearing method of mealworm beetle for protein production. Lahden ammattikorkeakoulu. Ympäristöteknologia.

Keittokirjat:

Dammann, F. & Kuhlenkamp, N. 2016. Heinäsirkka keittiössä. Suom. J. Nurmi. Helsinki: Minerva-Kustannus.
Kairenius, T. 2018. Hyönteiskokki. Helsinki: LIKE.

Kotimainen hanketoiminta

Päivitykset 10/2020:

Lähteet:

Hankehaavi: http://www.hankehaavi.fi/
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 hankerekisteri: https://www.maaseutu.fi/maaseutuverkosto/vaikutukset/tietoa-haetuista-tuista/hankerekisteri
Rakennerahastotietopalvelu: https://www.eura2014.fi/rrtiepa/

EntoTek - Hyönteistuotannon teknologian kehittäminen ja automatisointi 2020–2022 (EAKR, Keski-Suomen liitto)

Koordinaattori: Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Partnerit: Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Lakeuden Etappi Oy, Sammakkokangas Oy

Arktinen mehiläistalous (ARM) 2019–2022 (EAKR, Lapin liitto)

Koordinaattori: Lapin ammattikorkeakoulu
Partnerit: Luonnonvarakeskus (Luke), Napapiirin Mehiläishoitajat ry, Suomen Mehiläishoitajain Liitto

Linsect Lignin hyönteisten substraattina – Resurssitehokkaan arvoketjun mahdollistaminen 2019–2021 (Luken strateginen hanke)

Koordinaattori: Luonnonvarakeskus
Partnerit: Helsingin yliopisto

Bugs and Brands 2019–2020 (Maaseudun kehittämishanke, Satakunnan ELY-keskus)
- Koordinaattori: Turun yliopisto, Porin yksikkö
- Partnerit: ProAgria

Insect Savo - Kestävää ja kannattavaa liiketoimintaa hyönteisistä 2019–2020 (EAKR, Pohjois-Savon liitto)

Koordinaattori: Savonia-ammattikorkeakoulu
Partnerit: Luonnonvarakeskus, Itä-Suomen yliopisto Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä

Sirkka – Kestävästä proteiinituotannosta uutta liiketoimintaa 2018–2020 EAKR (Uudenmaan liitto)

Koordinaattori: Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT

Callio Edible Insects from Mine 2018–2020 (Maaseudun kehittämishanke, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus)

Koordinaattori: Pyhäjärven kaupunki
Partnerit: Pyhäsalmi Mine Oy, EntoCube Oy, Probot Oy, M-Solutions Oy, Muon Solutions Oy, Pyhäjärven Callio

Hyönteistuotannossa käytettävien vieraslajien selviytyminen Suomen luonnossa (VILU) 2018

Koordinaattori: Ruokavirasto

BioHyö - Biomassojen jalostaminen hyönteisten avulla 2018–2019 (HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, Lakeuden Etappi Oy)

Koordinaattori: Luonnonvarakeskus
Partnerit: HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, Lakeuden Etappi Oy

Koonti 4/2019:

Hyönteiset ruokaketjussa 2015-2017 (TEKES)

Koordinaattori: Turun yliopisto
Tutkimusyhteistyö: Luonnonvarakeskus
Yrityskumppanit: Biotus, EntoCube, Pohjolan hyönteistalous, Clewer Technology, Gala Mare, HKScan, Kronfågel, Leader Foods, RaisioAgro ja Saarioinen.

ScenoProt, Novel protein sources for food security 2015-2021 (Suomen Akatemia)

Koordinaattori: Luonnonvarakeskus
Tutkimusyhteistyö: Helsingin, Turun, Jyväskylän yliopistot, NMB
Yrityskumppanit: TNO, Makery Oy.

Poprasus, Politiikka, käytännöt ja kestävän ruokavalion muutospotentiaali 2016-2020 (Suomen Akatemia)

Koordinaattoori: Tampereen yliopisto
Tutkimusyhteistyö: Suomen ympäristökeskus, Helsingin yliopisto

FlyHigh 2015-2018 (EU, Marie Skłodowska-Curie)

Koordinaattori: Helsingin yliopisto
Tutkimusyhteistyö: Universities of Alicante, Novi Sa
Yrityskumppanit: Agriprotein, Bioflytech

Ruspolia heinäsirkkojen massakasvatusmenetelmän kehittäminen 2015-2019 (Suomen Akatemia)

Koordinaattori: Itä-Suomen yliopisto
Tutkimusyhteistyö: kv-tutkijaryhmä, Uganda

Entolab 2016-2018 (EU:n maaseudun kehittämisrahasto)

Koordinaattori: Luonnonvarakeskus
Kumppanit: SeAMK

HyväRehu 2017-2019 Makera-hanke (Maa- ja metsätalousministeriö)

Koordinaattori: Luonnonvarakeskus
Tutkimusyhteistyö: UEF

Hyönteistuotannon esiselvitys 2017 Maaseudun kehittämishanke (Pohjois-Karjalan ELYkeskus)

Koordinaattori: Pielisen karjalan kehittämiskeskus PIKES O
Tutkimusyhteistyö: Luonnonvarakeskus

Kalalle Toukkaa 2017-2019 (Luken strateginen hanke)

Koordinaattori: Luonnonvarakeskus

Hyönteisbiojalostamo Pohjois-Karjalaan 2018 Maaseudun kehittämishanke (Pohjois-Karjalan ELY-keskus)

Koordinaattori: Itä-Suomen yliopisto

Sirkkaa Sopassa 2017-2019 (Sitra)

Koordinaattori: Kouvolan aikuiskoulutuskeskus
Kehittämisyhteistyö: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto, Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä – Yrityskumppanit: Team Entis, Entomophagy Solutions

HämInCent Hämeestä hyönteiskeskus 2018-2020 EAKR (Uudenmaan liitto)

Koordinaattori: HAMK
Kehittämisyhteistyö: Luke

MiniEines – Hyönteisistä einestä ja euroja 2018-2020 Maaseudun kehittämishanke (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus)

Koordinaattori: Oamk
Kehittämisyhteistyö: Luke, Oulun maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Oulu

Tiedolla hyönteisalan tulevaisuuteen 2018-2020 Maaseudun valtak. kehittämishanke (Hämeen ELY-keskus)

Koordinaattori: Luke
Kehittämisyhteistyö: TAMK, JAMK, Savonia, SeAMK, Oamk

VinSectS 2018-2019 (EAKR)

Koordinaattori: VTT
Partnerit: Viitasaari-Saarijärvi Seutujohtoryhmä, Biotalousinstituutti, JAMK, Sammakkokangas Oy, Finsect Oy, MTK Keski-Suomi, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

TKI-infrat

Luke, InsectLab, Jokioinen
HAMK, hyönteiskeskus, Hämeenlinna
JAMK, Hermetian kasvatusympäristö
UEF, Joensuun kampuksen kliimahuoneet

Peilaus tilanteeseen länsimaissa

Kuinka olemme tulleet tähän?

Van Huis, A., Van Itterbeeck, J., Klunder, H., Mertens, E., Halloran, A., Muir, G. & Vantomme, P. 2013. Edible Insects Future Prospects for Food and Feed Security. FAO Forestry paper 171. 2013. Rome. Food and Agriculture Organization of the United Nations.
House, J. 2018. Insects as Food in the Netherlands: Production Networks and the Geographies of Edibility. Geoforum (94) 8/2018, 82-93.
Huldén, L. 2015. Minikarjaa - Hyönteiset ruokana. Helsinki: Like

Tulevaisuutta ja kehittämistä ohjaavat tiekartat, politiikka

European Commission. 2018. Report from the Commission to the Council and the European Parliament on the Development of Plant Proteins in the European Union. Brussels.
European Commission. 2020. Farm to Fork Strategy.
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. 2016. Kierrolla kärkeen – Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016-2025. Sitran selvityksiä 117. Helsinki.
International Platform of Insects for Food and Feed (IPIFF). 2019. The European Insect Sector Today. Vision paper.
Poutanen, K., Nordlund, E., Paasi, J. & Åkerman, M. 2017. Elintarviketalous 4.0. VTT:n visio älykkään kuluttajakeskeisen ruokatuotannon aikakauteen. VTT Visions 9. Espoo. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy.
Kaukovirta, A., Leinonen, A., Wessberg, N. & Niemi, J. 2015. Tiekartta Suomen proteiiniomavaraisuuden parantamiseksi. M. Mokkila. VTT Visions 6. Espoo. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy.
United Nations. 2018. Sustainable Development Goals. SDG’s knowledge platform.

Toimialaraportteja muualta

Council on Animal Affairs (RDA). 2018. The Emerging Insect Industry; Invertebrates as production animals. The Hague, The Netherlands. 65 pp.

Kulttuuri

Ympäristötaidetta: Terreform. Cricket Shelter Insect Farm.
Dokumenttielokuva: Bugsfeed. 2015.

Luomu

Suomessa tuotetuista hyönteisistä valmistettuja elintarvikkeita ja rehuja ei toistaiseksi voida markkinoida luonnonmukaisesti tuotettuina.
Saksassa Naturland Insect Standards
Sveitsissä BioSuisse Standards
Kanadassa ja USA:ssa luomuhyväksyttyä tuotantoa (USDA).
United States Department of Agriculture. 2019. Organic Standards.

Sivutuotteet, lannoitevalmistus