Hyönteistoimialan tilanne Suomessa

Koonti on päivitetty syyskuussa 2020, sillä nopeasti muuttuvalla alalla on tapahtunut paljon huhtikuun 2019 tilannekatsauksen jälkeen. Muutokset on merkitty otsikoiden alle oranssilla värillä.


Esimerkiksi ENTOLAB – Hyönteiskasvatuksen edistäminen Etelä-Pohjanmaalla -hanke on julkaissut hyönteiskasvatusoppaan, joka löytyy osoitteesta https://www.luke.fi/biosecurity/entolab/.

Yritykset

Teknologiakehitys

  • Entoprot Ltd, Oulu. Hermetiakasvatuksen automaatio
    • patentti on hyväksytty Europatentiksi 12/2018 ja Kiinassa kuukautta aiemmin. Julkaistu 2019
  • Pohjolan hyönteistalous, Kouvola. Kehitti teknologiaa Aasiassa, USA:ssa ja Suomessa. Tavoitteena suuren mittaluokan massatuotanto. Maaliskuussa 2019 Pohjolan hyönteistalous hakeutui konkurssiin. Syy lopettamiseen oli Pohjolan hyönteistalouden perustajan Santtu Vekkelin mukaan elintarvikemarkkinan hidas kehittyminen: ”Tarvitsemaamme nopeaa kasvua ei tullut. Olimme selvästi etunojataktiikalla liikkeellä. Se on hankalaa, jos ei ole kykyä pidättää henkeä pitkää aikaa. Jos markkina ei vielä vedä, myös teknologioiden myynti on vaikeaa”, hän sanoo.
  • EntoCube Oy, Espoo. Konttimenetelmä sirkoille, sovellettu mm. vanhaan karjarakennukseen ja Pyhäsalmen kaivokseen. NASA-yhteistyötä.
  • Finsect Oy, Helsinki. Maatilaringin ja hajautetun tuotannon kehittäminen, yhteiskehittäjyyttä suljetussa tuottajayhteisössä.
  • Technobug Oy, Nurmes. Käynnistelevä teknologiayritys.
  • Entoprot Ltd, Oulu. Hermetiakasvatuksen automaatio, patentti haussa ja pilotti rakenteilla.

 

Tuottajat

  • Suomessa hyönteistuottajia ei tilastoida. Hyönteistuottajien arvioiden mukaan suurimman innostuksen aikana alalla oli 70 kasvattajaa ja jalostajaa. Nyt niiden määrä on vähentynyt huomattavasti (Yle 19.02.2020). Esimerkiksi:
    • Finsect Oy:n ylläpitämän tuottajaverkoston tuotanto on ajettu alas. Jäljellä on vain sen verran, että sirkkatuotanto saadaan tarvittaessa elpymään nopeasti (Yle 19.02.2020)
    • EntoCube Oy tuottajamäärää ei ole mainittu
    • Savonia Grasshopper products Oy, Tervo on lopettanut toimintansa vuonna 2019 (Savon sanomat 09.12.2019
    • Niittykummun maatilalla, Joensuussa sirkantuotantomäärä on laskenut huippumääristä neljännekseen vuonna 2019 (Yle 18.07.2019
    • Siikosen Sirkat on lopettamassa tuotantoaan (Yle 19.02.2020)
  • Alalla on tiedossa monihyönteiskasvattamo Grasshopper Brothers, Sirkkaveljet, joka kotisirkan lisäksi kasvattaa jauhopukin toukkaa
  • Finsect Oy:llä on noin 30 sirkkatuottajaa, enimmäkseen Pohjanmaalla (länsirannikolla). Valtaosa maaseudun mikroyrityksiä.
  • EntoCube Oy:llä noin 5 sirkkatuottajaa.
  • Suomessa on yhteensä noin 50 sirkkatuottajaa, mukana myös oman teknologian kehittäjiä, kuten Savonia Grasshopper products Oy, Tervo; Niittykummun maatila, Joensuu; KultaSirkka Oy, Kotka, jotka tuottavat sirkkoja EntoCuben alemman kehitysasteen kontissa.
  • Tiedossa on pari jauhopukkituottajaa.
  • Entoprot Ltd tuottaa mustasotilaskärpästä.
  • B´Brones harjoittaa kuhnurintoukkien logistiikkaa ja jälleenmyyntiä.

 

Jatkojalostajat

  • Hyönteisraaka-ainetta käyttävien jatkojalostajien määrä on vähäinen, ja sitä käytetään raaka-aineena muutamassa tuoteryhmässä, kuten makeisissa, proteiinivalmisteissa ja gluteenittomissa tuotteissa.
    • Griidy valmista ja myy kotimaisesta raaka-aineesta paahdettuja sirkkatuotteita
    • Entis, Entomophagy Solutions Oy 
      • valmistuttaa Suomessa ja myy sirkkasuklaata, proteiinivälipala ja -valmisteita, raaka-aineet kotimaisia ja ulkomaisia, ks. uutinen Turun seudulta
    • Kultasuklaa Oy 
      • valmistaa sirkkasuklaatuotteita Entikselle. ks. viite
    • ChefBug Oy Ltd, Orivesi
      • valmistaa ja myy kotimaisia sirkkatuotteita
    • Entocube keskittyy teknologiakehitykseen, Samu-tuotemerkki lopetettu

 

  • Samu, EntoCube Oy:n tytäryritys, jalostaa sirkkaelintarvikkeita ja kotimaista hyönteisraaka-ainetta.
  • Griidy, Finsect Oy:n fuusioyritys, jalostaa sirkkaelintarvikkeita ja kotimaista hyönteisraaka-ainetta.
  • Entis, Entomophagy Solutions Oy, turkulainen opiskelijayrityskilpailusta ponnistanut start-up yritys kehittää elintarvikkeita hyönteisistä.
  • Tervens Oy, Lempäälä, valmistaa gluteenittomia tuotteita myös mm. sirkasta.
  • Leader Foods Oy, patukat
  • Oy Halva Ab, makeiset
  • Kultasuklaa Oy, makeiset
  • Veljekset Mattila Oy, einekset
  • Fazer Leipomot Oy, Fazer lopetti vuosi sitten lanseeraamansa sirkkaleivän ja -sämpylöiden valmistuksen, koska myyntitavoitteet eivät toteutuneet.
  • Ilmastokokki - Eco-Chef Oy, Helsinki
  • Foodwest Oy, Seinäjoki, sirkkagranola
  • ChefBug Oy Ltd, Orivesi, herkkuhyönteiset
  • KultaSirkka Oy, Kotka
  • Griinsect Oy, Helsinki, Northern Forest ”Cricket Cracker” (siemenkotisirkka-snack).

 

Tuotteet ja jakelu

Elintarvikkeet:

  • Tällä hetkellä valtakunnallisessa levityksessä K-ketjun ja S-ryhmän kautta noin kymmenkunta tuotetta, joissa on raaka-aineena kotisirkkaa
    • Patukoita, sirkkasuklaata, sirkkalakua, makkaraa, kasvissirkkapihvejä, smoothieita, sirkka-kasvisvalmistetta (lihankorvaaja), sämpylää, leipää, granolaa, sirkkasiemennäkkäriä, pastaa
    • Alkuperä: Osa tuotteista sisältää kotimaista raaka-ainetta, osa Thaimaasta, Hollannista ja Belgiasta tuotua sirkkaa
    • Tuotteissa on yleensä hyvin vähän (n. 5 %) hyönteisraaka-ainetta
    • Hyvää Suomesta –merkki myönnettiin keväällä 2018 EntoCuben sirkkatuotteille
    • Lisäksi joillakin paikkakunnilla / verkkokaupoista on saatavissa snackseja, maustettuja ja paahdettuja hyönteisiä, sirkka-maustepähkinäsekoitusta, sekä raakapakastettua sirkkaa
    • Verkkokauppoja:
    • Ilmastokokki - Eco-Chef Oy myy Hakaniemen kauppahallissa tuotteitaan, jossa myös catering
    • Hyönteisruokaa tarjoilevia ravintoloita:
      • Ravintola Fat Lizard Otaniemi Oy, Espoo, friteeratut sirkat
      • Gourmet ravintoloita Helsingissä: Restaurant Ultima, Rupla
      • Tampereella Tulli (teemaviikkoja)
      • Oulussa Flying Reindeer (sirkkaa alkupaloissa)
      • Jyväskylässä Street Food Bar Taikuri (kuhnurit)
      • Joensuussa Local Bistro (alkupala paikallisista sirkoista) Pizza La Dolce Vita
      • Hämeenlinnassa Ravintola Verka Oy
      • Viking Line Abp:n seisovassa pöydässä oli hyönteisteema keväällä 2018

 

Lemmikkieläintuotteet:

  • Eläviä sirkkoja ja jauhopukkeja myydään liskoille ym. lemmikeille, suoraan tiloilta tai lemmikkieläinkauppojen kautta (munimisen lopettaneet naaraat, lisäarvotuote).
  • Markkinoilla oli koirille tarkoitettu sirkkaherkku, mutta sen lanseeraaminen ajoittui juuri 2017 vuoden loppuun ja elintarvikehyväksyntä ajoi tuotteen alas.
  • Entoprot Ltd myy mustasotilaskärpäsiä tuoreena tai kuivattuna, yhteistyösopimus Suomen Siiliyhdistys ry:n kanssa.

Muut:

  • Pilkkitoukka, Näsiviehe P. Koskinen, Nokia
  • Biologinen torjunta, Biotus Oy, Forssa
  • Suomalaisia hyönteisiä on myös vientimarkkinoilla, esim. Ruotsissa sirkkoja pöytäkoristeena, kunnes lainsäädäntö sallii elintarvikekäytön.

 

 

Markkinat

 

Lainsäädännön tilanne

EU:n rehu- ja elintarviketurvallisuutta koskeva lainsäädäntö ((EY) No 178/2002, (EY) No 852/2004, (EY) No 183/2005) määrää myös hyönteisiä elintarvikkeeksi tuottavia toimijoita.

Hyönteiset elintarvikkeena, uutta vuonna 2020:

Hyönteiset elintarvikkeena, uutta vuonna 2018-2019:

Uutta tuotantomenetelmistä ja teknologiasta

 

Avointa teknologiaa maailmalla
Hyönteistuotannon riskit

Valvontaviranomaisten riskiprofiilit:

Tutkimus:

  • Imathiu, S. 2020. Benefits and food safety concerns associated with consumption of edible insects. NFS Journal, 1-11. https://doi.org/10.1016/j.nfs.2019.11.002
Osaaminen ja koulutustarjonta
  • Hyönteistuotanto ei ole ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tutkintokoulutuksessa.
  • OPH:ssa on tällä hetkellä käsittelyssä luonnos uudistuneiksi maatalousalan ammattitutkinnon perusteiksi. Luonnoksessa on vapaavalintainen hyönteistuottajan ammattitaitoon johtava opintokokonaisuus.
  • Ammatillista täydennyskoulutusta on tarjottu useissa ammattiopistoissa liittyen hyönteisten tuottamiseen (Riveria: Joensuu, Kitee, Nurmes; Varsinaissuomen maaseutuoppilaitos, Tuorla; KAO, Kajaani).
  • UEFissa ja HY:ssä on valmisteilla tohtorinväitöskirjoja hyönteisten tuottamiseen liittyen.
  • Ainakin Kuopion kansalaisopistossa on tarjolla hyönteisten ravintokäyttöön liittyvä, kuluttajille suunnattu kurssi.
  • Martat ovat järjestäneet kokkauskursseja eri puolilla maata.
  • Mehiläistarhaajien liitto on järjestänyt kuhnurien tuotantoon ja jatkojalostukseen liittyvän kurssin.
  • Sirkkaa Sopassa –hankkeen tilaisuudet

Hyönteisaiheiset opinnäytetyöt:

Yliopistot:

2020:

2019:

2018:

2017:

 

Ammattikorkeakoulut: ks. Theseus

2020:

  • Kallinen, H. 2020. Hyönteisten frassien lannoitevaikutus. Oulun ammattikorkeakoulu

2019:

  • Hannola, M. 2019. Hyönteisopas ammattikeittiöille. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
  • Heikkinen, J., Alajuuri, L. 2019. Startup-yrityksen näkyvyyden kasvattaminen sissimarkkinointitempauksen avulla. Humanistinen ammattikorkeakoulu
  • Kaltiala, T., 2019. Hyönteisruuan houkuttelevuus kuluttajan näkökulmasta. Savonia ammattikorkeakoulu
  • Korva, T., Satokaski, M. 2019. Kotimaisten lemmikkieläinrehuvalmistajien kiinnostus hyönteisraaka-aineeseen. Oulun ammattikorkeakoulu
  • Virtanen, S. 2019. Mustasotilaskärpäsen (Hermetia illucens) ruokintakokeet ja kasvatusolosuhteet pilottikasvattamossa. Jyväskylän ammattikorkeakoulu

2018:

  • Anttonen, A. 2018. Hyönteiselintarvikkeiden tunnettuus ja kuluttajakokemukset. Tampereen ammattikorkeakoulu.
  • Hämäläinen, J. 2018. Leikki-ikäisten suhtautuminen hyönteisruokaan: Kokeilu Aarresaaren päiväkodissa
  • Lehtonen, E. 2018. Hyönteisruokamenun tuotteistaminen ravintolakäyttöön. Tampereen ammattikorkeakoulu.
  • Kukkola, A. 2018. Katsaus kotisirkkojen kasvatukseen. Hämeen ammattikorkeakoulu.
  • Teerikorpi, S. 2018. Hyönteistalouden paikalliset mahdollisuudet. Hämeen ammattikorkeakoulu.
  • Järveläinen, A. 2018. Puutarhasivuvirrat hyönteisten tuotannossa. Hämeen ammattikorkeakoulu.
  • Selenius, M. 2018 Hyönteisruuan merkitys suomalaisten ravintotottumusten uudistamisessa ja keinoja suosion lisäämiseen. Tampereen ammattikorkeakoulu
  • Seppälä, V. 2018. Mehiläiskuhnureiden tuotteistaminen ravintolakäyttöön. Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
  • Seppänen, J. 2018. Menun kehittäminen kotisirkoista ja ihmisten suhtautuminen hyönteisravintoon. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.
  • Tiilikainen, J-M. 2018. Hyönteisruoka – matka maistajan mielikuviin. Tampereen ammattikorkeakoulu

 

2018:

  • Anttonen, A. 2018. Hyönteiselintarvikkeiden tunnettuus ja kuluttajakokemukset. Tampereen ammattikorkeakoulu.
  • Lehtonen, E. 2018. Hyönteisruokamenun tuotteistaminen ravintolakäyttöön. Tampereen ammattikorkeakoulu.
  • Kukkola, A. 2018. Katsaus kotisirkkojen kasvatukseen. Hämeen ammattikorkeakoulu.
  • Teerikorpi, S. 2018. Hyönteistalouden paikalliset mahdollisuudet. Hämeen ammattikorkeakoulu.
  • Järveläinen, A. 2018. Puutarhasivuvirrat hyönteisten tuotannossa. Hämeen ammattikorkeakoulu.
  • Seppälä, V. 2018. Mehiläiskuhnureiden tuotteistaminen ravintolakäyttöön. Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
  • Seppänen, J. 2018. Menun kehittäminen kotisirkoista ja ihmisten suhtautuminen hyönteisravintoon. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.

Aiemmat:

  • Koivula, E. 2017. Hyönteisravinnon mahdollisuudet osana elintarvikejärjestelmää. Tampereen ammattikorkeakoulu. Palveluliiketoiminta.
  • Nyholm, T. 2016. Sirkkaproteiinipatukoiden lanseerausstrategiat joukkorahoituspalveluissa. Metropolia ammattikorkeakoulu. Liiketalous.
  • Kohl, A. 2016. Business potential of insect food: Studying the attitudes towards edible insects among young adults. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. International business.
  • Korkka, E. 2016. Insect Protein Production - Possibilities in Finland. Tampereen ammattikorkeakoulu. Environmental engineering.
  • Kankare, K. 2015. Entomofagia: hyönteiset länsimaalaisen ihmisen lautaselle. Turun ammattikorkeakoulu. Palvelujen tuottaminen ja johtaminen.
  • Taponen, I. 2015. Supply chain risk management in entomology farms: Case: High scale production of human food and animal feed. Metropolia ammattikorkeakoulu. International business and logistics.
  • Nguyen, D. 2015. Business plan for boke insect restaurant. Savonia ammattikorkeakoulu. International business.
  • Pekkarinen, J. 2013 Evaluation of a separative rearing method of mealworm beetle for protein production. Lahden ammattikorkeakoulu. Ympäristöteknologia.

Keittokirjat:

Kotimainen hanketoiminta

 

  • Lähteet Hankehaavi http://www.hankehaavi.fi/ ja EU:n rakennerahastot http://www.rakennerahastot.fi/web/etela-suomen-suuralue/rahoitetut-hankkeet
  • EntoTek - Hyönteistuotannon teknologian kehittäminen ja automatisointi 2020–2022 EAKR (Keski-Suomen liitto)
    • Koordinaattori: JAMK
    • Partnerit: VTT Oy, Suomen liitto), Lakeuden Etappi Oy, Sammakkokangas Oy
  • Arktinen mehiläistalous (ARM) 2019–2022 EAKR (Lapin liitto)
    • Koordinaattori: Lapin ammattikorkeakoulu
    • Partnerit: Luonnonvarakeskus (Luke), Napapiirin mehiläishoitajat Ry, Suomen mehiläishoitajain liitto
  • Linsect Lignin hyönteisten substraattina – Resurssitehokkaan arvoketjun mahdollistaminen 2019–2021 (Luken strateginen hanke)
    • Koordinaattori: Luonnonvarakeskus
    • Partnerit: Helsingin yliopisto
  • Bugs and Brands 2019–2020 Maaseudun kehittämishanke (Satakunnan ELY-keskus)
    • Koordinaattori: Turun yliopisto, Porin yksikkö
    • Partnerit: ProAgria
  • Insect-Savo Kestävää ja kannattavaa liiketoimintaa hyönteisistä 2019–2020 EAKR (Pohjois-Savon liitto)
    • Koordinaattori: Luonnonvarakeskus
    • Partnerit: Savonia ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopisto Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä
  • Sirkka – Kestävästä proteiinituotannosta uutta liiketoimintaa 2018–2020 EAKR (Uudenmaan liitto)
    • Koordinaattori: Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT
  • Callio edible insects from Mine 2018–2020 Maaseudun kehittämishanke (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus)
    • Koordinaattori: Pyhäjärven kaupunki
    • Partnerit: Pyhäsalmi Mine Oy, Entocube Oy, Probot Oy, M-Solutions Oy, Muon Solutions Oy, Pyhäjärven Callio
  • Hyönteistuotannossa käytettävien vieraslajien selviytyminen Suomen luonnossa (VILU) 2018
    • Koordinaattori: Ruokavirasto
  • BioHyö Biomassojen jalostaminen hyönteisten avulla 2018–2019 (HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, Lakeuden Etappi Oy)
    • Koordinaattori: Luonnonvarakeskus
    • Partnerit: HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, Lakeuden Etappi Oy

 

  • Hyönteiset ruokaketjussa 2015-2017 (TEKES)
    • Koordinaattori: Turun yliopisto
    • Tutkimusyhteistyö: Luonnonvarakeskus
    • Yrityskumppanit: Biotus, EntoCube, Pohjolan hyönteistalous, Clewer Technology, Gala Mare, HKScan, Kronfågel, Leader Foods, RaisioAgro ja Saarioinen.
  • ScenoProt, Novel protein sources for food security 2015-2021 (Suomen Akatemia)
    • Koordinaattori: Luonnonvarakeskus
    • Tutkimusyhteistyö: Helsingin, Turun, Jyväskylän yliopistot, NMB
    • Yrityskumppanit: TNO, Makery Oy.
  • Poprasus, Politiikka, käytännöt ja kestävän ruokavalion muutospotentiaali 2016-2020 (Suomen Akatemia)
    • Koordinaattoori: Tampereen yliopisto
    • Tutkimusyhteistyö: Suomen ympäristökeskus, Helsingin yliopisto
  • FlyHigh 2015-2018 (EU, Marie Skłodowska-Curie)
    • Koordinaattori: Helsingin yliopisto
    • Tutkimusyhteistyö: Universities of Alicante, Novi Sa
    • Yrityskumppanit: Agriprotein, Bioflytech
  • Ruspolia heinäsirkkojen massakasvatusmenetelmän kehittäminen 2015-2019 (Suomen Akatemia)
    • Koordinaattori: Itä-Suomen yliopisto
    • Tutkimusyhteistyö: kv-tutkijaryhmä, Uganda
  • Entolab 2016-2018 (EU:n maaseudun kehittämisrahasto)
    • Koordinaattori: Luonnonvarakeskus
    • Kumppanit: SeAMK
  • HyväRehu 2017-2019 Makera-hanke (Maa- ja metsätalousministeriö)
    • Koordinaattori: Luonnonvarakesku
    • Tutkimusyhteistyö: UEF
  • Hyönteistuotannon esiselvitys 2017 Maaseudun kehittämishanke (Pohjois-Karjalan ELYkeskus)
    • Koordinaattori: Pielisen karjalan kehittämiskeskus PIKES O
    • Tutkimusyhteistyö: Luonnonvarakeskus
  • Kalalle Toukkaa 2017-2019 (Luken strateginen hanke)
    • Koordinaattori: Luonnonvarakeskus
  • Hyönteisbiojalostamo Pohjois-Karjalaan 2018 Maaseudun kehittämishanke (Pohjois-Karjalan ELY-keskus)
    • Koordinaattori: Itä-Suomen yliopisto
  • Sirkkaa Sopassa 2017-2019 (Sitra)
    • Koordinaattori: Kouvolan aikuiskoulutuskesku
    • Kehittämisyhteistyö: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto, Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä – Yrityskumppanit: Team Entis, Entomophagy Solutions
  • HämInCent Hämeestä hyönteiskeskus 2018-2020 EAKR (Uudenmaan liitto)
    • Koordinaattori: HAMK
    • Kehittämisyhteistyö: Luke
  • MiniEines – Hyönteisistä einestä ja euroja 2018-2020 Maaseudun kehittämishanke (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus)
    • Koordinaattori: Oamk
    • Kehittämisyhteistyö: Luke, Oulun maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Oulu
  • Tiedolla hyönteisalan tulevaisuuteen 2018-2020 Maaseudun valtak. kehittämishanke (Hämeen ELY-keskus)
    • Koordinaattori: Luke
    • Kehittämisyhteistyö: TAMK, JAMK, Savonia, SeAMK, Oamk
  • VinSectS 2018-2019 (EAKR)
    • Koordinaattori: VTT
    • Partnerit: Viitasaari-Saarijärvi Seutujohtoryhmä, Biotalousinstituutti, JAMK, Sammakkokangas Oy, Finsect Oy, MTK Keski-Suomi, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
TKI-infrat
  • Luke, InsectLab, Jokioinen
  • HAMK, hyönteiskeskus, Hämeenlinna
  • JAMK, Hermetian kasvatusympäristö
  • UEF, Joensuun kampuksen kliimahuoneet
Peilaus tilanteeseen länsimaissa

 Kuinka olemme tulleet tähän?

Tulevaisuutta ja kehittämistä ohjaavat tiekartat, politiikka

Toimialaraportteja muualta

Kulttuuri

Luomu

  • Suomessa tuotetuista hyönteisistä valmistettuja elintarvikkeita ja rehuja ei toistaiseksi voida markkinoida luonnonmukaisesti tuotettuina.
  • Kanadassa ja USA:ssa luomuhyväksyttyä tuotantoa (USDA).
  • United States Department of Agriculture. 2019. Organic Standards

Sivutuotteet, lannoitevalmistus

Hyönteisalan nopeasti kasvavat yritykset Länsimaissa (muutamia esimerkkejä)

 

Edunvalvonta

Merkittäviä projekteja ja kehittämisalustoja

Konferenssisarjat

Alan tieteelliset sarjat

Valikoituja ammattitietolähteitä

Valikoituja blogeja

Valikoituja Youtube-videoita


Oamkin hankkeiden verkkosivuohje (pdf)