Oppimisresurssien saavutettavuus

Saavutettavuus kuvaa digitaalisten palvelujen ja oppimisympäristöjen käytön helppoutta. Saavutettavat ohjeet ja oppimisresurssit tekevät opiskelun mahdolliseksi kaikille ja edistävät sitä kautta yhdenvertaisuutta. Saavutettavuus tarkoittaa myös sitä, että tieto on saatavilla monikanavaisesti. Esimerkiksi opiskelija voi valita, kuunteleeko hän podcastin vai lukeeko saman sisällön tekstinä.

Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta(306/2019) velvoittaa julkishallintoa noudattamaan digitaalisessa julkaisemisessa WCAG-ohjeistusta.  Uusimman virallisen saavutettavuusohjeen WCAG 2.1 suomenkielinen käännös löytyy https://www.w3.org/Translations/WCAG21-fi/. Seuraavaksi voimaantulevan ohjeen WCAG 3.0 luonnokseen voit tutustua englanniksi.

Saavutettavuusdirektiivin tavoitteena on edistää kaikkien mahdollisuutta toimia täysivertaisesti digitaalisessa yhteiskunnassa. eOppivan avoimella kurssilla Saavutettavuus ja digipalvelulain vaatimukset -verkkokurssilla voi opiskella itsenäisesti, mitä saavutettavuus tarkoittaa ja miten saavutettavuus tulisi huomioida digitaalisissa palveluissa.

 

Opettaja voi edistää pedagogista saavutettavuutta valitsemalla opetus- ja ohjausmenetelmät sekä oppimisympäristön siten, että jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus edetä opinnoissaan.

Saavutettavuuden tarkistus voidaan tehdä sisällöntuotanto-ohjelmassa olevalla tarkistustyökalulla, mikäli sellainen ominaisuus on tarjolla. Uusimmissa toimisto-ohjelmissa on Tarkista helppokäyttöisyys -toiminto. Yksityiskohtaiset ohjeet Wordin, PowerPointin, Excelin ja pdf-tiedostojen osalta löydät tästä. Tarkistustyökalut eivät kuitenkaan pysty ottamaan kantaa kaikkiin yksityiskohtiin. Alempana joukko vinkkejä, miten jokainen voi tuottaa saavutettavaa sisältöä itse. Tämä sivu ei ole täysin saavutettava, koska julkaisujärjestelmä ei tue saavutettavuutta täysin.

Saavutettava teksti

  • Tekstit kirjoitetaan kohderyhmän vaativuustaso huomioiden huolitellulla yleiskielellä tai selkokielellä.
  • Asian käsittely etenee loogisesti. Kokonaisuuden hahmottamisen apuna käytetään tekstin kappalejakoa ja väliotsikoita.
  • Tekstissä käytetään julkaisuympäristön valmiita otsikkotyylejä ja oletusfonttia, joka takaa sisällön yhtenäisen ulkoasun.
  • Tekstinkäsittelyohjelman oma oikolukuohjelma on hyvä apu alustavan kielenhuollon tekemiseen.
  • Tekstipalstan leveys valitaan julkaisuympäristö ja lukulaite huomioiden. Teksti tasataan vasemmalle.
  • Värit ja hymiöt eivät kuulu saavutettavan sisällön korostamiseen. Mikäli värejä käytetään, väri ei saa olla ainoa sisältöä korostava keino.
  • Tekstille voi olla myös erillisvaatimuksia:
    • Tekstit soveltuvat ruudunlukuohjelmalla kuunteluun.
    • PDF-tiedostojen tulee olla tallennettu ISO 19005-1 -yhteensopiva (PDF/A) -muodossa, joka soveltuu ruudunlukuohjelmalla kuunteluun. Valitse tallennusvaiheessa asetuksista kohta ”Asiakirjan rakenteen tunnisteet helppokäyttötoimintoja varten”.

Linkit

  • Tekstinkäsittelyohjelmat ja julkaisujärjestelmät muotoilevat monesti hypertekstin automaattisesti linkiksi.
  • Sisällöntuottajan täytyy tarvittaessa muokata linkkiä sisältävä virke sellaiseksi, että lukijalle käy ilmi, mihin linkki vie.
    • Linkkitekstin täytyy kertoa, mihin linkki vie, esimerkiksi eMateriaalit on linkkiteksti.
    • Linkin osoite on https://www.oamk.fi/emateriaalit/.
    • Saavutettava linkkiä sisältävä virke on: eMateriaalit avautuvat linkistä https://www.oamk.fi/emateriaalit/ uuteen ikkunaan.
    • Linkkitekstiin voidaan lisätä koodi-näkymässä ARIA (Accessible Rich Internet Application) -attribuutti aria-label, jota uusimmat selaimet ja ruudunlukuohjelmat lukevat hyvin. Attribuuttiin voidaan kirjoittaa tieto siitä, mihin linkki vie ja avautuuko linkki uuteen ikkunaan. aria-label on lisätty myös edelliseen esimerkkiin.

Selkokieli

Selkokieli sopii ihmisille, joille yleiskieli on liian vaikeaa. Selkokeskus edistää selkokielen käyttöä, kehittää selkokieltä ja parantaa sen asemaa Suomessa.  Jos hallitset selkokielen ja selkojulkaisun tekemisen periaatteet, voit arvioida valmista julkaisusi Selkokielen mittarilla osoitteesa https://selkokeskus.fi/selkokieli/selkokielen-mittari/

Kuvat ja kaaviot

  • Kuvien täytyy tukea muuta sisältöä.
  • Saavutettavuusdirektiivi edellyttää, että kaikelle ei-tekstimuotoiselle verkkosisällölle tarjotaan tekstivastineet. Esimerkiksi ruudunlukuohjelmat lukevat tavallisesti tekstivastineen henkilölle, joka käyttää sivustoa sellaisen avulla.
  • Kuville lisätään vaihtoehtoinen kuvaus eli ALT-tieto. Se kertoo ruudunlukuohjelmille lisätietoja kuvasta. Esimerkiksi ”Opiskelijat tekevät ryhmätyötä”.
  • Kaavioiden kohdalla kiinnitetään erityistä huomiota tiedon luettavuuteen ja kontrastiin kaaviossa. Kaavioille lisättävän vaihtoehtoisen tekstin eli ALT-tiedon täytyy ilmasta kokoavasti, mitä tietoa kaaviossa on. Esimerkiksi ”Kaavio esittää asukkaiden ikäjakauman vuonna 2021”.

Taulukot ja kaavat

  • Taulukoita käytetään vain taulukoitavan tiedon esittämiseen.
  • Taulukon rakenne pidetään yksinkertaisena. Soluja ei yhdistetä.

Videot

Laki edellyttää sellaisten videoiden tekstittämistä, jotka ovat käytössä pidempään kuin 14 vrk. Oamkissa on käytössä YuJa-medianhallintajärjestelmä, jossa on automaattitekstitys myös suomeksi, ja tekstitystä voi myös korjata jälkikäteen. (Ks. videoiden tekstittäminen Yujassa)

Videoiden saavutettavuuteen liittyvä ohje on luettavissa https://ict.oulu.fi/15285/ 

Tekstivastineet äänitiedostoille

Puhetta sisältävät äänitiedostot kuten esimerkiksi podcastit tarvitsevat rinnalleen tekstimuotoisen vaihtoehdon. Vastine on helppo tehdä MS Office 365 Wordin selaiversiossa: https://ict.oulu.fi/17571/  

Saavutettavuuden tarkistustyökalu

https://wave.webaim.org/

 

Lisätietoja saavutettavuuden merkityksestä oppimiselle

Happo I. & Talonen E. (2021). Saavutettavuuden edistäminen koulutuksessa on meidän kaikkien yhteinen tehtävä. Oppijan oikeus -blogi 3.2.2021. Viitattu 24.3.2022 https://blog.hamk.fi/oppijanoikeus/saavutettavuuden-edistaminen-koulutuksessa-on-meidan-kaikkien-yhteinen-tehtava/ 

Lisäteitoja saavutettavien julkaisujen ja asiakirjojen tekemiseen

Saavutettavuusdirektiivistä voi lukea lisää sivulta https://saavutettavuusdirektiivi.fi/ .

Avoin oppimateriaali saavutettavien asiakirjojen tekemiseen löytyy sivulta https://www.eoppiva.fi/koulutukset/saavutettavat-asiakirjat-verkossa/ .

Ohjeita kognitiivisesti saavutettavan verkkopalvelun suunnitteluun, kehittämiseen ja sisällön tuottamiseen löytyy sivuilta https://www.selkeastimeille.fi/kognitiivinen-saavutettavuus/kognitiivisen-saavutettavuuden-ohjeet/ .


Resurssin ylläpitäjä(t): Tiiu Tenno

Sivu päivitetty 20.05.2022 10:20